Vanhenin tänään, taas kerran. Onneksi ikä on vain numeroita, ainakin meikäläisen kohdalla. S , mikä yllätti, oli onnittelujen määrä sekä naamakirjassa että kasvotusten. Jotenkin hämmentävää. Nykyinen puljun pääpomokin halasi, tuli ihan erikseen halaamaan minua kirjastoon. Siis jösses.
Eräästä sattuneesta syystä läksin töistä vähän normaalia aiemmin ja ehdin tehdä mutakakun iltakahville. Se oli oikein makoisaa. Nyt voin jälleen jatkaa viljatonta ruokavaliotani kaikessa rauhassa.
Loppuun vielä vanha ihana Wigwam, kunnollista suomalaista progea.
