keskiviikko 16. elokuuta 2017

Arki on alkanut

Olen iltaisin ollut niin väsynyt, etten ole jaksanut tehdä oikeastaan mitään. Työpäivät (aamuvuoroa vielä pari seuraavaa viikkoa) vievät mehut täysin.

Tänään oli viidensien luokkien vanhempainilta, koska aloitamme leirikoulu-rahankeruun erilaisissa vanhempainilloissa jo tämän kuun loppupuolella. Lisäksi pienimmän luokan järjestämä disco on syyskuun puolivälissä. Huhhuh.

Kävin tänään työterveydessä. Lävistys oli ihan järkyttävän turvonnut maanantaina ja eilen sitten pyysin miestä katkaisemaan korun pihdeillä, että sain korvaa hoidettua. Korvalehden taakse oli kehittynyt patti (ehkä senhyttysen ansiosta, joka pisti sinne mökillä)  ja arvelin, että se on täynnä mätää, joten soitin tänään työterveyteen. Sain ajan hoitajalle, joka laittoi samantien lääkäriajan. Lääkäri teki reiän pattiin ja puristeli, mutta sieltä tuli 'vain' verta. Ei mitään tulehdusta (=ei antilooppeja), seurailemme tilannetta. Annan lävistysreiän mennä umpeen nyt, ainahan siihen saa uuden jos haluaa.

Olen katsellut netistä kissanpentuja, harkitsen kyselyn laittamista parista vaikka otamme vain yhden. (Mies mutisi taas siitäkin ja aloin itkeä.) Tarvitsen kissan omaksi terapiayksikökseni.

Tällaista täällä. Voisin mennä nukkumaan.


sunnuntai 13. elokuuta 2017

Väsynyt mutta onnellinen

Eilen olimme pienimmän kanssa koko iltapäivän Pasilassa coneilemassa ja olikin tosi mukava päivä.

Menimme sinne niin, että ehdimme klo 13 alkaneeseen paneeliin 'Kirjailijat ja heidän kissansa' ja sitä ennen tapasimme työ-ystäväni Heidin ja erään toisen ihmisen. Paneeli olikin todella hauska, kirjailijat esittelivät kissojaan ja kertoivat kissatarinoita ja näyttivät kissojensa twitter-tilejä :P Paneelin jälkeen lähdimme kohti markkinahallia, jossa olisi Robin Hobbin nimmarien jako.

Jeff Vandermeer ja kissansa Neo

Vieressämme oli George R.R. Martinin jono, jossa oli hurjasti ihmisiä jo pari tuntia ennen signeerauksen alkamista. Jonoon ilmestyi myös GoT:sta Jon Snow, Daenerys sekä Jonin heila (en muista nyt nimeä) ja heitä kuvattiin tosi paljon.

Pienintä kuvattiin myös jonkin verran ja se oli meistä todella mukavaa. Hyvin ihmiset tunnistivat ja eräs aikuinen mies, joka cossasi Kymppiä pyöri jonkin aikaa meidän lähellä, mutta ei kehdannut pyytää kuvaan :P

11s tohtori
Löysimme oikean jonotuspaikan ja tunnin (tai ylikin) jonotettuamme saimme vihdoin nimmarit. Minulla oli kirja, jossa oli kirjailijan kahdella nimellä julkaisemia pienoisromaaneja, joten hän laittoi nimmarin molemmilla nimillä :) Olin ainut, joka antoi lahjan ja jännitti kamalasti, mutta Robin sanoi lähettävänsä meilin, kun ehtii. Olin kirjoittanut sukkien mukaan kirjeen, jossa oli s-postiosoite. Hän ei vielä siinä avannut pakettia, koska jonossa oli paljon porukkaa meidän jälkeemmekin.

Sukat Robinille


Saatuamme nimmarit kävimme kahvilla ja sitten vaelsimme vielä hetken markkina-alueella. Kahvilasta katselimme Babylon5-fanien tapaamista, joka vaikutti olevan yksi suurimmista. Hiukan harmitti, ettemme olleet menneet mukaan, mutta toisaalta en olisi ehkä jaksanut. Näimme myös pari entistä työtoveriani ja vaihdoimme muutaman sanan heidän kanssaan, mutta sitten hävisimme toisiltamme.

Tardis-lady

Pääsimme kotiin hyvissä ajoin ennen myrskyä. Se katkaisi meiltä nettiyhteydet ja melkein puhelinverkonkin, mutta loppujen lopuksi mies pääsi läpi joskus kymmenen aikoihin illalla. Elisan mukaan meidän 'kylältä' oli jokin nettireititin mennyt niin pahasti solmuun, että varaosia saataisiin odottaa ensi viikolle, mutta yllätykseksemme olivatkin saaneet homman korjattua yön aikana. Epäilen, että Fazerin keksitehdas oli syynä tähän nopeaan aikatauluun.

Huomenna alkaa taas normimittaiset työviikot, katsotaan kauanko kestän. 


perjantai 11. elokuuta 2017

Jokseenkin raskas päivä

Olin tänään Porvoossa seuraamassa uusien jääkärien valanvannomista. Olikin varsin raskas päivä tunteiden kannalta, sillä heti bussin kurvatessa äidin entisen asuintalon ohi alkoi itkettää ja sitä sitten jatkui, kunnes paraati alkoi.

Mutta selvisin hengissä.  Kun uusi jääkäri vapautui, kävimme maukkaalla lounaalla Gabrielissa Kaupunginmuseon vieressä ja sen jälkeen käppäilimme Brunbergin kautta hautausmaalle. Onneksi hautuumaan vieressä on nykyään kukkakauppa, joten ostin sieltä miniruusun äidin haudalle. Veimme sen ja istuksimme hetken nauttimassa hautuumaan rauhasta, kunnes mies tuli hakemaan. Esikoinen ajeli kotiin, melkein oli liian painavat ajokengät.

Muutama kuva, en löytänyt esikoista mistään otoksesta koska tyyppejä oli tosiaankin sen 700.














En todellakaan jaksanut lähteä enää Coneilemaan Pasilaan.

torstai 10. elokuuta 2017

Pehmeä lasku

Nimittäin töihin. Aloitin työt tänään ja huomenna pidän vapaata ja matkustan Porvooseen alokkaan valatilaisuuteen.

Mutta tosiaan, aamulla menin töihin ja ihmettelin eväitteni kanssa, koska ei ole enää henkilökunnan sosiaalitilaa. Se on remontissa ja uusi tila on alkutekijöissään (mm. vedet pitää saada seinän läpi jne..). Vein loppujen lopuksi salaattini tiedotuksen jääkaappiin ja aloin ihmetellä, missä keittäisin aamukahvit, mutta onneksi sain isänniltä hiukan apua eli sain vääntää sumpit heidän kopissaan. Siinä samalla selvisi, että henkilökunta vetää eväänsä opetuskeittiössä ja sosiaalitilan jääkaappi on siirtynyt kakkoskerrokseen. Mitä sitten tehdään, kun köksänopet tarvitsevat luokat omiin juttuihinsa, sitä en tiedä. Vielähän tässä on kolmisen viikkoa aikaa.

Remontissa on kuulemma myös neljännen kerroksen yksi työhuone, jossa olleet ihmiset ovat valitelleet sisäilmaoireita. Samoin on kolmannen kerroksen atk-luokista kaksi (toinen on se, jossa aiemmin päivystin paljonkin). Ilmeisesti ilmanvaihdolle tehdään jotain alakertaan tulevien keramiikkauunien aiheuttamana. Jos se hiukan auttaisi meilläkin, niin en kyllä panisi pahakseni.

Sain juuri ja juuri tehtyä kesän lehtihommat, kun tuli aika lähteä rakastamani kirjailijan fanimiittiin Coniin. Myöhästyin hiukan, mutta se ei haitannut, sillä niin myöhästyi hänkin. Robin Hobb oli ihana, lämmin ihminen. Sain hänen nimmarinsa pieneen korttiin, joita hän jakoi kirjattomille ja sanoin tulevani lauantaina varsinaiseen signeeraustilaisuuteen. Täytyy sanoa, että vieläkin on hiukan samanlainen pöllämystynyt olo kuin oli Richardin tapaamisen jälkeen.

Lähtiessäni kohti kotia naapuripöydässä käynnistyi juuri Marvel-tapaaminen. Siihen näytti osallistuvan ainakin Deadpool, WonderWoman sekä Dr. Strange.

Tänään oli lisäksi 21-vuotishääpäivämme.

Huomenna ehkä jaksan päivitellä vielä jotain Porvoon ja Conin jälkeen. Jos jaksan :P




keskiviikko 9. elokuuta 2017

Loppu häämöttää

Nimittäin loman loppu, huomenna on viimeinen vapaa päivä ja sen aiomme käyttää pienimmän kanssa käymällä WorldConin avajaisissa ja sen jälkeen elokuvissa.

Eilen neuloin koko päivän. Yksi polvimittainen sukka oli valmiina, mutta toinen puuttui ja se piti neuloa. Resoria oli noin viitisen senttiä valmiina, kun aloitin ja eilen illalla katsottuani Skamin kolmos- ja neloskauden olin kärkikavennuksia vaille valmis. Sain ne tänään tehtyä ja nyt päättelen toista sukkaa, toinen on jo valmis siltäkin osin. Nyt voin lauantaina antaa sukat Robin Hobbille.

Siitä pitikin kirjoittaa, että sain sunnuntaina hänen viimeisimmän kirjansa loppuun ja voi, se oli ihana ja surullinen. Haluamatta spoilata täytyy sanoa, että ainoa mahdollinen loppu Fitzin ja Foolin tarinalle. Itkin muutamankin kerran.

Tänään sain loppuun eilen aloittamani Hobbin (Lindholm-nimellä kirjoittaman) toisen, vanhemman kirjan, joka sekin oli hyvä mutta se on muistaakseni hänen ensimmäinen kirjansa ja siten vielä hieman raakile.

Olen tänään saanut myös kaikki pyykit pestyä. Hirveä homma ja nyt on kodinhoitohuone täynnä puhdasta pyykkiä, joka pitäisi viikata. Ehkä joku vuosi.

Sukkia päätellessä katselin Castlevania-animaatiota, jossa on sekä Graham että Richard ääninäyttelijöinä. Ihan hyvä sarja, mutta nyt odotan kakkoskautta, sillä se jäi ihan kesken.

Loppuun hupaisa Guardians of the Galaxy-video :)


sunnuntai 6. elokuuta 2017

Vessapaperirunoutta osa 3

Olet täydellinen 
kaikkine virheinesi,
aina ja ikuisesti.

**
jätän tämän nyt vain tähän.

Mökkeilyä

Tulimme Lontoosta ja seuraavan päivänä eli lauantaina lähdimme mökille. Tällä kertaa olimme pienimmän kanssa kahden kesken, mikä oli todella outoa. Viime kesänä oli vielä isot pojat sekä kissa mukana. Hiukan suretti.


Kahtena päivänä pääsimme järveen, muuten satoi. Ja satoi. Ja satoi. Toinen päivä näistä kahdesta oli tiistai, jolloin veljeni Kimmo tuli leikkaamaan nurmikot ja pääsimme hänen kanssaan kauppaan. Samana päivänä sain myös viikatteella niitettyä rannasta kaislat, että paremmin pääsee järveen. Jee.


Kimmon lähdettyä pienin sanoi, että olipa rasittava päivä ja niinhän se on. Pidän veljestäni kovasti, mutta hän vie hurjan suuren tilan. Paljon suuremman kuin uskoisi. Pienintä haittaa sama kuin miestä eli se, että veljeni puhuu aina päälle.


Keskiviikosta alkoi vesisade. Poltimme takkaa ja katselimme telkkaria koko vuoden tarpeiksi. Opetin pienimmälle Maijaa ja pelasimme myös rommia, pienin harjoitteli korttien sekoittamista ja käyttöä muutenkin.



Torstaina paikallinen ystäväni, johon olen tutustunut keskustelupalstalla, tuli kahville ja meillä oli rattoisaa. Hänkin valitteli säitä ja sanoi, että kyllä pää hajoaa jos tätä on koko syksy. Näin on.


Perjantaina saimme vieraaksi Marjaanan ja nuoremman poikansa, mikä oli tosi mukavaa. Kiitos vain sienistä ;)

Lauantaina vierailulle saapui pikkuserkkuni vauvansa kanssa, oli aivan ihana nähdä. Olen ollut niin huolissani hänen jaksamisestaan, kun pienellä on ollut terveysongelmia ihan jo odotusajasta lähtien. Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että odotukset ovat hyvät.

Sain pikkuserkulta äitini vanhoja kirjeitä, jotka hän oli löytänyt äitinsä jäämistöstä. Joitain luin, mutta en tiedä jaksanko/viitsinkö lukea enempää. En välttämättä halua törmätä äitini henkilökohtaisiin asioihin, joita hän on luottamuksellisesti kertonut serkulleen. Perheemme ei ollut kaikkein auvoisin, mm. uusperhekuvioista johtuen.




Lauantaina illalla mies haki meidät kotiin, koska emme todellakaan jaksaneet enää mökillä katsella sadetta. Kävimme kotimatkalla syömässä Hartolan Jari-Pekassa, jossa olikin oikeasti yllättävän hyvä ruoka.


******

Loppukevennys:

Tiistai-aamuna käytyäni saunalla suihkussa huomasin kuivateltuani, etten ollut ottanut dödöä mukaan talolta. Onneksi saunakamarissa olevassa pienessä korissa oli joku roll-on, jota sitten pistin kainaloihin vain huomatakseni jälkikäteen, että se olikin hyttysmyrkkyä :D

Londonium

Ajattelin ensin kirjoittaa vain yhden päivittelyn, johon olisin kertonut sekä Lontoon että mökkireissun kuulumiset, mutta totesin helpommaksi kirjoitella kaksi.

Lähdimme siis Lontooseen työ-ystäväni Heidin ja pienimmän kanssa tsekkaamaan, miten Heidin tytär Mira on sinne asettunut. Mira lähti kesäkuun alussa muusiikkiuraa luomaan ja ainakin tähän asti on mennyt hyvin. Hän ja kaksi ystäväänsä vuokrasivat asunnon Hackneyn kaupunginosasta Iggy Poppin basistin suosituksesta, paikka on luonteeltaan kuin Kallio täällä eli täynnä hipstereitä ja vegaaniravintoloita :) Oikeasti hyvin mukavan tuntuinen kylä.

Tiistai-aamuna muutaman kommervenkin jälkeen pääsimme siis Lontooseen ja kolmen junanvaihdon jälkeen olimme perillä Hackneyssa. Miran ja kumppaneiden asunto oli tyypillinen kapeaportaikoinen nelikerroksinen pikkutalo, jossa tietysti nuoret asuivat ylimpänä. Matkalaukku, jossa oli lisää vaatteita yms Miralle, oli hilattava portaissa siten, että Heidi veti etupäästä ja minä työnsin laukkua takapäästä. Voin kertoa, että hiki tuli pintaan. Hengähdystauon jälkeen jätimme reput odottamaan ja lähdimme katsomaan Hackneyta lähemmin.






Iltapäivällä jätimme Miran ja lähdimme etsimään yöpaikkaamme Tate Modernin edestä. Muutaman harha-askeleen jälkeen löysimmekin itsemme oikeasta paikasta ja huokaisimme hetken, kunnes lähdimme etsimään iltapalaa.



Iltapalakävelyllä päädyimme Victorian asemalle, jossa ihailimme hetken kauppoja ja joimme kahvit. Pienin huomasi, että pulujen karkoittamiseen tarkoitetuissa piikeissä oli hurjasti pölyä sekä ainakin yksi linnunraato ja höyheniä. Yyh.



Muistelin kolmen vuoden takaista teatterireissua ja Richardin tapaamista. IIH.

Seuraavana päivänä ostimme ensi töiksemme liput Matilda-musikaaliin samalle illalle ja sitten seikkailimme Doctor Who Shop'iin Barkingiin. Varsin rattoisa retki ja löysimme melko hyvin perille. Ihmetellessämme Barking Roadin risteyksessä suuntaa, eräs mies kysyi etsimmekö kyseistä kauppaa ja myönnettyämme viittoi meille oikean suunnan. Ilman hänen apuaan olisimme lähteneet juuri päinvastaiseen suuntaan.


Doctor Who-kauppa oli ihana, nörttiyden Pyhä Paikka. DW:n lisäksi sieltä löytyi erilaista StarTrek ja StarWars-kamaa plus muuta.  Ostin itselleni DW/Tardis-mekon, jota voin käyttää WorldConissa, kun pienin haluaa pukeutua 11neksi Tohtoriksi. (Pienin osti fezin tätä tarkoitusta varten ja se herätti hilpeyttä illalla metrossa.)




Lähdimme jatkamaan matkaa kohti Forbidden Planet-kirjakauppaa keskustassa, jossa tapasimme taas Miran. Varmaan aivan turha mainita, mutta olimme siellä tunteja enkä ehtinyt katsoa kuin kirja-osaston läpi, katutason osasto oli täynnä mm. GoT yms. fanikamaa. 

Olimme kirjakaupassa sen verran kauan, että ehdimme juuri sopivasti teatterille. Kipusimme ostoskassiemme kanssa teatterin kakkosparvelle, jossa muut valittivat parven jyrkkyyttä ja minusta oli oikein mukavat näkymät lavalle.Punnan kolikolla sai edessäolevan tuolin selkänojasta irti teatterikiikarit, jotka olivat pienimmän mielestä erinomaiset.


Musikaalin lapsinäyttelijät olivat todella hyviä eikä aikuisissakaan ollut moittimista. Teatterin jälkeen kävimme vielä syömässä varsin hyvän kokoiset tacot ja burritot ja sitten matkasimme metrolla taas majapaikkaan.

Seuraavana päivänä seikkailimme jälleen Hackney'in. Pienin osti ensimmäisenä päivänä löytämästämme kaupasta lisää spinnereitä (ne olivat puolet halvempia kuin keskustassa) ja kävimme myös Miran sekä ystävien suosikki-vegaaniruokapaikassa juomassa pirtelöt. Paikka vaikutti oikein mukavalta ja annokset olivat hyvän kokoiset.


Otimme Miran mukaamme ja lähdimme keskustaan. Kävimme uudelleen Forbidden Planetissa, jossa nyt keskityin katsastamaan yläkerran. Siinäkin meni melkoisesti aikaa. Pienin olisi halunnut Funko-nuken, mutta juuri sitä ei ollut mikä olisi ollut paras.

Ostin pari t-paitaa toisesta kaupasta ja kävimme syömässä HonestBurger-ketjun paikassa. Olikin todella hyvät luomuburgerit.

Sen jälkeen Heidi ja Mira lähtivät omille teilleen ja me lähdimme pienimmän kanssa viettämään rauhallista koti-iltaa majapaikkaan. Olin unohtanut Lontoon ruuhka-ajan ihmismassat, mutta selviydyimme. Ostimme iltakahvia varten maukkaat cupcaket Victorian asemalta, vaikka melkein piti tapella päästäksemme kojun luo vastavirtaan.

Heidi tuli illempana, hurjan vesisateen vuoksi hän oli testannut Uber-taksin ja se olikin ollut hauska reissu. Hackneystä meille matka maksoi 11 puntaa ja matkustajia oli tullut kaksi lisää matkan varrella.

Lähtöpäivänä jätimme reput majapaikkaan odottamaan ja lähdimme vielä käymään keskustassa. Kävimme Liberty-tavaratalossa sekä Hamleys'-lelukaupassa.




Niiden jälkeen menimme vielä katsomaan BigBeniä. Siitä kävelimme rantaa pitkin majapaikkaamme hakemaan reput ja syömään vielä Miran kanssa ennen lähtöä lentokentälle.



Loppukevennys :D