sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Kotona

Tulimme kotiin aikaisin lauantaiaamuna. Ihme kyllä matkalaukut tulivat todella nopeasti ja olimme kotona jo tunnin kuluttua koneen laskeutumisesta. Keskimmäinen lähti puolenpäivän maissa isosleirille Siuntioon, ystävä tuli hakemaan kotiovelta asti.

Jokakeväiset alivuokralaisemme (eli sokerimuurahaiset) olivat levittäytyneet alakerran pesuhuoneesta yläkertaan, ilmeisesti ihan viimeisten päivien aikana vasta, koska eivät olleet vielä eksyneet kuivamuonakaappeihin. Olemme nyt laittaneet niille myrkkyä kaappien alle, koska näyttää siltä, että ne tulevat viemärin läpiviennistä. Lisäksi lämmitämme saunan tänään, joten niille tulee kuumat paikat.

Olen pessyt pyykkiä ja kaikki matkalaukut on jo purettu. Tuliaiset ovat keittiön tiskipöydällä odottamassa jatkokäsittelyä ja Singaporesta ostamani kirjat ovat läjässä työpöydällä. En ostanut Balilta kuin yhden kirjan ja kolme kierrätyskärrystä ottamaani romaania luin ja jätin hotellin kierrätyshyllyyn.

Tuimme paikallista yrittäjyyttä hankkimalla esikoiselle ja keskimmäiselle mittatilauspuvut hotellin lähellä olevalta räätäliltä. Hävettää kertoa, että ne maksoivat yhteensä vähän päälle satasen. Mutta hienot ovat ja nopeasti tulivat valmiiksi, neljäntenä päivänä ensikäynnistä kävimme koettamassa ja muutokset tehtiin parin päivän kuluessa. Yhteensä kahden puvun tekemiseen meni noin kuusi päivää.

Paluulennot menivät oikein hyvin, varsinkin yölento Singaporesta Helsinkiin oli rauhallinen ja saimme nukuttua useamman tunnin putkeen. Sen sijaan Singaporessa aikomamme kiertoajelu olikin täynnä ja seuraava lähtö olisi ollut liian myöhäinen, joten vietimme kentällä yhdeksän tuntia. Onneksi siellä oli erilaisia ajantappomahdollisuuksia; perhospuutarha, elokuvateatteri ja kauppoja sekä kahviloita.

Perhospuutarha oli kiva, pienimmän mielestä paras juttu ikinä ja kyllähän siellä aika kului mukavasti. Perhoset istahtelivat minne sattui, mm. keskimmäisen hiuksille ja näimme yhden karkaavan erään miehen repun päällä istuen poiskin. Elokuvateatterissa pyöri non-stoppina leffoja, ensin katselimme noin puolet uudesta Ben-Hurista (ihan järkyttävän huono) ja myöhemmin minun shoppaillessani (niitä kirjoja) mies ja pojat katselivat jotain komediaa.

Huomenna alkaa taas arki, aikaisin aamulla kolmella ja minulla hiukan myöhemmin. Esikoinen kuulemma on menossa elokuviin. Koululaisilla alkaa kuuden viikon puserrus kesälomaan ja samassa ajassa pitäisi saada talo juhlakuntoon. Stressiä pukkaa jo ajatuskin.

Kai se tästä taas. Alla muutama kuva reissusta.











torstai 13. huhtikuuta 2017

Lomailua

Perillä ollaan, ja ollaan oltukin jo muutama päivä. Matkat (lennot) sujuivat suht hyvin, tosin miehelle osui taas pari jännittävää kokemusta. Ensiksi hänen takanaan istunut henkilö kärsi ilmeisesti matkapahoinvoinnista ja oksensi onnistuen laittamaan kädet suun eteen siten, että oksennus lensi joka suuntaan, mm. miehen päähän ja käytävän toisella puolella istuvan päälle. Mies selvisi tukanpesulla (käsisaippualla..), ja onneksi sillä toisella oli yhtiön viltti päällä. Toinen sattumus samalla (ensimmäisellä) lennolla oli se, että lentoemo läikytti kahvia miehen syliin, onneksi ei polttanut.

Olimme HongKongin kentällä nelisen tuntia, ja löysimme pienimmän kanssa karkkikaupan, josta sai maistiaisia. Lisäksi kävimme purilaisella. Seuraava lento olikin täynnä kiinalaisia ja sellaista sähläämistä en ole nähnyt edes amerikassa ikinä. Muutenkin kiinalaiset ovat todella röyhkeitä ja epäkohteliaita, ja olemmekin tulleet siihen lopputulokseen, että se johtuu heidän paljoudestaan. Hullujen Päivien kyynärää taktiikka on hyvä keino yhteistoiminnassa.

Pääsimme perille pikkutunneilla ja booking.comin virheen vuoksi meillä on nyt kolme huonetta; minä + pienin, mies + keskimmäinen ja esikoinen omassa yksiössään. Minulla ja esikoisella on yhteinen kuisti, mikä on kätevä, ja miehenkin huone on vain yhden huoneen päässä.

Ensimmäisenä päivänä yritimme lähinnä pysytellä hereillä. Kävelimme rantaa pitkin ostarille ja katselimme tuttuja maamerkkejä. Kävimme myös koe-uimassa hotellin uima-altaan, joka onkin yllättävän hyvä ja syvä. Illalla löysimme mahdottoman hyvän ravintolan suht läheltä hotellia, aiomme käydä siellä vielä uudelleen (pitää vakoilla taatelikakun rakennetta..).

Eilen pääsimme jo mereen kastautumaankin ja illalla söimme Johnny Rocket's-hampurilaisravintolassa, johon olemme tykästyneet jenkeissä. Saimme kunnon dinner show'nkin, kun olimme ainoat asiakkaat ja istuimme näyteikkunassa, kun yhtäkkiä tarjoilijat väänsivät nupit kaakkoon ja alkoivat tanssia :D

No, tänään onkin sitten vietetty aikaa piirrettyjä katsellen. Esikoisen vatsa meni sekaisin jo yöllä (onneksi sillä on oma huone), keskimmäisen vatsa on vähän outo ja pienin sai auringonpistoksen, kun olimme päivällä altaalla aika kauan ja hän ui koko ajan. Lisäksi miehen ja keskimmäisen huoneen vessa ei nielaise numero 2:ta, joten käyvät meillä.

Että näin on loma alkanut, ihan mukavasti.


lauantai 8. huhtikuuta 2017

Tit-ti-dii

Lomaloma on täällä vihdoin :)

Yritin jonain iltana viikolla päivitellä, mutta koska blogger on nykyään usein lataamossa niin en vain yksinkertaisesti jaksanut odottaa.

Ei tässä sen hassumpata kuulu. Kävin torstaina Hulluilla päivillä pilatestunnin jälkeen ostamassa kompressiosukat lentomatkaa varten. Ainakin tuntuivat sopivan tiukoilta, kun kokeilin kotona. Lisäksi ostin uuden urheilutopin ja -rintsikat, kun en kohta meinaa enää kehdata mennä aina samoissa vanhoissa rytkyissä.

Perjantaina kävin vanhan työpaikan kautta selvittämässä matkakuluja Göteborgin reissun jäljiltä ystävän kanssa. Tapasin aika monta muutakin vanhaa työkaveria ja oli ihan kiva vaihtaa kuulumisia. Ehdin hyvin sieltä töihin pariksi tunniksi kuuntelemaan infoa kaupungin organisaatiomuutoksesta. Tosin työ-ystävän kanssa kärsimme molemmat tilan huonosta sisäilmasta.

Tänään olen siivonnut talon ja pessyt pyykkiä, huomiselle jää pakkaaminen ja äänestys. Lähtö on vasta illalla, ei varmaan koskaan ollakaan lähdetty näin myöhään.

Pienin esitteli varsin hupaisan videopätkän :)


maanantai 3. huhtikuuta 2017

Manana

Jotenkin tuntuu, että päivitän useimmin maanantaisin. Muulloin en ehkä ehdi? Nytkin istun tiskiä vahtimassa itseohjautuvien asiakkaiden tehdessä omia juttujaan.

Sattumalta huomasin viikonloppuna, että ex-pulju hakee ihmistä hankintaan. Laitoin tuossa äskettäin hakemuksen vetämään. Harmi vain, että olen ns. lomakelukutaidoton ja niissä on omat haasteensa muutenkin. Olen ainakin yrittänyt, sillä eivät ne tule kotoa hakemaan.

Päätin siirtää seuraavan tentinkin vasta elokuulle. En millään ehdi enkä jaksa lukea nyt monta sataa sivua media-antropologiaa, kun on reissukin kohta ja tentti olisi heti sen jälkeen. Muutenkaan koko viestintä ei oikein iske, tuntuu että se on niin samaa informaatiotieteen kanssa.

Meillä oli miehen kanssa melkein lapsivapaa viikonloppu. Pienin lähti perjantaina kahdeksi yöksi partioretkelle ja esikoinen kaverilleen, keskimmäinen palautui omalta retkeltään jo lauantai-iltana. Ehdimme käydä miehen kanssa keskustassa vaihtamassa miljoonia ja syömässä hyvin Santa Fe'ssä. Oli hiukan outoa.

Tänään aamupäivällä käväisin työterveydessä lääkärillä, joka oli sitä mieltä ettei minulla ole astmaa saati mitään siihen viittaavaakaan ja suositteli käyttämään nenäkannua sekä nenätippoja. Avaavaa lääkettä voin käyttää, jos ahdistaa. Näillä mennään sitten.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Mietelmä

Vihdoin muistan laittaa tänne mietelmän, jonka sanoi Kodin kuvalehdessä 4/17 nuori kehitysvammainen tyttö. Harvinaisen viisas lapsi.

Olen tänään ihmetellyt talon hiljaisuutta. Kai tähän tottuu. Joskus.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Sysikki

Minä laulan kissan laulun,
kissan parta kasvaa,
eikä se päivällä kasvakaan,
yöllä sen parta kasvaa.

Sysi Kat-Tiainen
1996-2017


maanantai 27. maaliskuuta 2017

Vuosipäivä

Äidin kuolinpäivä. Yksi niitä päivämääriä, jotka tulee muistamaan aina. Velikin soitti ja juttelimme hetken tästä asiasta, vaikka puhuimme kyllä muistakin jutuista.

Huomenna menemme illansuussa viemään Sysikin viimeiselle matkalleen.

Piti kertoa jotain muutakin, mutta olen jo unohtanut mitä se oli. Jotenkin en nyt pysty ajattelemaan kauheasti muita asioita.


perjantai 24. maaliskuuta 2017

Uutta pukkaa

Nimittäin nyt olis uusi pää ja uusi fillari. Olen ehkä iloisempi fillarista :)

Sain tällä viikolla jostain kimmokkeen katsoa hybridipyöriä ja päädyinkin katselemaan Nishikin malleja. Vanhakin on Nishiki ja hyvin se on palvellut, runko vain on hurjan raskas. Näytin eilen miehelle yhtä hybridiä ja hän lupasi kysyä töistä yhdeltä himopyöräilijältä arviota.

Näkymä miehen työpaikalta
Tänään sitten menin hiustenleikkuun jälkeen hakemaan miehen työpaikaltaan ja kävimme ostamassa pyörän. Ihan putkeen ei kaikki sujunut, ensin Forumin Intersportissa ei myyjiä kiinnostanut kaupanteko ja sitten saatuamme pyörän Mikonkadun Intersportista metrossa joku piripää mustalaispoika nappasi takapakkarilta kiinnityslenkin mukaansa. Elämää suurkaupungissa.

Ajelin Kontulasta kotiin ja oi, miten kulki liukkaasti matka! Tuskin maltan odottaa, että pääsen muutaman viikon päästä testaamaan pyörää oikealla reitillä :)

Uusi Niskahiki. Vanha punainen takana.
Esikoinen lähti ripsalle ja keskimmäinen samoin (muka kirkon hommissa..). Me vanhukset ja pienin vietämme rauhallista koti-iltaa, minä neuloen kuorsaavan kissan vieressä sohvalla pienimmän pelatessa äänekkäästi poikien huoneen koneella. Mies katselee jotain alakerrassa.