keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Pitkän päivän ilta

Sattuneesta syystä (työkaverin sairastuminen) meni sitten matkatoverin tapaaminen mönkään. Sitä varten tulin aamuun ja koska toinen ihmisemme oli menossa viideksi myös jonnekin, sovimme, että jään iltavuoroon.

Nyt siis tapaan matkatoverin vasta maanantaina, mutta se on ihan hyvä niin. Lisäksi saan tästä päivästä monta tuntia plussaa ja voin ensi viikolla olla rauhassa pari päivää pois, kunhan saan tuntisaldon korjattua meidän työaikaihmisen kanssa. Työaikaohjelma nimittäin napsaisi mun sairaspäivät miinuksina pois kun nyt teen tätä lyhennettyä työviikkoa ja se pitäisi oikaista.

On ollut melko rauhallinen ilta, yksi kantismummeli ja eräs outo ukkeli, jota en ole ennen nähnyt. Mummeli halusi väen väkisin vaihtaa s-postiensa salasanat ja nyt siis minäkin tiedän ne, koska oli autettava kädestä pitäen. Ukkelin puolestaan epäilen hiukan olevan yhden, josta työpari valitti kerran aikaisemmin (ihminen, joka ei koskaan valita asiakkaista..). Nyt tuo oli ainakin kunnolla.

Metrossa kotimatkalla eräs intialaissyntyinen nainen huusi puhelimeen omalla kielellään koko matkan ajan, sentään jäi yhtä pysäkkiä aiemmin pois. En oikeasti ymmärrä, miksi hankkii puhelimen jos siihen pitää huutaa.

Yksi ihana työkaveri tuli takaisin polvileikkaus-lomalta, tosi kiva :)

Nyt menen juomaan iltakahvin ja neulomaan. Hassu olo, mutta johtunee noin 11 tunnin altistumisesta.

Aamukuu