Viime kesänä tukussa istui kassalla nuori nainen, jonka hymykuopissa oli lävistykset. Sen verran elämäänsä kyllästyneeltä tuo vaikutti, että oli ihan tipalla, etten kysynyt josko hän hymyilee pujottamalla langat lävistyskoruista ja vetämällä langanpäistä. Onneksi sain hillittyä itseni, olisin luultavasti saanut nitojasta otsikkoon.
Tämän purkauksen aiheutti seikkailuni blogistanian nuoremman ikäluokan blogeissa. Kaikkea voi tällainen keski-ikäinen täti-ihminen ihmetellä.
Muistan lisäksi erään ystäväni miehen joutuneen varsin arkaan tilanteeseen kielilävistyksen vuoksi välilaskulla Pakistanissa, kun koko matkustajiston piti kulkea metallinpaljastimen läpi. Hänet oli loppujen lopuksi viety pieneen koppiin ja käsketty polvilleen teloitusasentoon, 20 kalashnikovia sojottamassa kohti päätä. Onneksi kaveri sai sitten jotenkin selvitettyä kieli ulkona suusta roikkuen, että lävistyshän se vain piipittää... Paluumatkan lävistyskoru teki matkalaukussa eikä enää sen jälkeen palannut alkuperäiseen paikkaansa.
