Helteistä heinäkuuta

Loma on hyvää vauhtia meneillään ja istun mökillä katselemassa järvelle, ihanan aurinkoinen ilta. Ikävä vain, että on täysin tyyntä ja hyttyset ymmärtävät minut buffetikseen, jos istun ulkona. 

Mökki alkaa vähitellen olla toimiva,  uusi keittiö on ihana ja vedet tulevat sisälle, vaikka mittaria ei vielä olekaan asennettu. Vesiosuuskunnan luvalla otamme 'ohi' eli suoraan putkesta. 

Eipä tässä sen ihmeempiä,  loma on ihmisen parasta aikaa 🌞

Helei!

Tajusin eilen Apotin kommenttia lukiessani, etten olekaan hetkeen päivitellyt. 

Pääsiäisestäkin on nyt siis päästy ja perinteiseen tapaan mämmi pisti vatsan sekaisin tai tukkoon tai jotain. Onneksi sitä ei tarvitse syödä kuin kerran vuodessa. Työkaveri tosin sanoo, että se on oikein hyvä aamiainen jos harrastaa maratonjuoksua. Jota en siis harrasta, edelleenkään. 

Viime viikko oli melkoisen kuntoilupitoinen. Tiistaina oli perinteine pilatestunti, jossa olen siis jo edistyneiden ryhmässä ja olenkin edistynyt aika huimasti. Pääsen esimerkiksi lattialta istuma-asentoon pelkillä vatsalihaksilla, mihin en ole koskaan taipunut edes lapsena. Että edistytty on. Keskiviikkona oli zumbatunti ihanan Jounin kanssa. Meitähän on siellä parikymmentä keskiäkäistä tätiä + yksi setä sekä ihana Jouni ja hiki virtaa. Ihanaa. 

Torstaina retkeilin Pirkkolan uimahallille kuntosalille, sillä henkilöstöliikunnan oma personal raineri Jan  teki minulle kuntosaliohjelman. Olen viimeksi käynyt salilla ehkä 26 vuotta sitten ja ajattelin, että ehkä olisi helpompaa lähteä, kun tietäisi miten laitteetkin toimii. Tänään sain s-postissa treeniohjelman eli niitä laitteita, joita kokeilimme sopivasti. Vaikutti ihan mukavalta. Sivumennen huomautus, näytin Janille vaikeamman version eli pilatesversion eräästä venytyksestä, jota hän kehoitti tekemään lämmittelyinä. Hih. 

Muuten olen lähinnä istunut kissan kanssa sohvalla katsomassa Mullan alla- sarjaa, jonka kaikki kuusi kautta sainkin juuri lauantaina loppuun. Nyt on vähän tyhjä olo, mutta onneksi löysin YleAreenasta englantilaisen dekkarin McDonald&Dodds-sarjan uusimman kauden. Tykkään niistä tyypeistä. 

Tai siis olenhan viikonloppuisin askarrellut eli ommellut itselleni villakangastakkia ja alkaa olla palaset koossa. Aika monta äänikirjaakin olen sen kanssa kuunnellut. 

Mutta mitään erityistä ei kuulu. Mökille jo kaipaisin kevättä katsomaan, mutta taitaa olla siellä vielä tiet siinä kunnossa, ettei uskalla lähteä. Sirius juoksentelee kylillä kevättä tassuissa ja nuorimmainen ajelee miehen kanssa harjoitusajoja. Siinäpä se.

Syyskuu meni ja vihelsi mennessään

Nyt on taas ikää merkkaavassa tuplanumerossa uusi loppu, se vaihtui lauantaina. Senkin (vanhan numeron) vei syyskuu mennessään. 

Nyt kai alkaa ne perinteisemmät syyskelit, näin olen antanut itselleni kertoa. Niitä odotellessa ajattelin hieman päivitellä, kun tuli joku mutina kommenttiosioon, ettei ole tuoretta luettavaa. Muutenkin tuntuu, että Pöllö taitaa olla meistä täällä ahkerimmin kirjaileva.

Mitäpä siis Kattilaan kuuluu? Kesä meni mökillä ja olikin ihanat viikot siellä. Jopa Sirius NokisuuII viihtyi ja kahdesti kuskattiin Hänen armonsa sinne kaupungista feromonisuihkeella rauhoitettuna. Uin järvessä jotakuinkin joka päivä, kahdesti taisi jäädä väliin. Tutustuimme kylän vanhaan osuuskauppaan, josta kyllä löytyi vaikka ja mitä, kuten kassaneitinä toimiva naapurimme. Myös mökkinaapurit olivat mukavia ja samoin muut kulkijat, joita tiellemme tupsahti. Jotenkin tuntuu, että löysimme juuri oikean paikan meille.

Nuoriso-osasto on pärjännyt hyvin myös. Vanhin kävi Riadissa pokkaamassa palkinnon ryhmänsä kanssa pelinkehityksestä, saattaa siitä tulla muutakin vielä. Keskimmäinen on nyt tiukasti siellä Jyväskylän kupeessa ja tyttöystäväkin pääsi opiskelemaan, vaikka haluamalleen linjalle oli hakijoita 3700 ja risat. Niin vain hän selvitti itsensä 25:n parhaan joukkoon ja muutti elokuussa keskimmäisen avokiksi. Nuorimmaisella jatkuu lukio, toka luokka alkoi suht kevyellä lukkarilla (esim. perjantaina oli yksi oppitunti puoli kolmesta neljään) ja nyt onkin hieman tiukempi periodi edessä. Vanhojen tanssit jää meillä tänä talvena väliin, koska ne eivät yksinkertaisesti mahdu kursseihin. 

Mieskin melkolailla viihtyy mökillä, kun siellä on vain jotain tekemistä. Niinpä olemme purkaneet osan keittiön ja ruokailutilan välisestä seinästä, uusineet sähkötyöt, purkaneet vanhan ruokakomeron, hankkineet ja koonneet uuden Ikea-keittiön ja askarrelleet vesijohtojen parissa. Vesiosuuskunta toi johdon tontin rajalle ja siitä sama kaivurikuski kaiveli sen meille saunalle asti ja laittoi likasäiliöt maahan. Sivumennen sanottuna kaivurikuskin nimi on Mika Häkkinen ja kyllä ihan yhtä nopsasti liikkui kaivuri kuin kaimallaan, kun hän pääsi vauhtiin. Syksyn mittaan toivomme saavamme vesijohtovettä jo saunaan, keväällä varmaankin sitten sisävessaan, johon tulee alipainepönttö. Vielä riittää touhua, silä yläkertaan emme ole vielä oikeastaan edes ehtineet paneutua. Mitä nyt raakkasin kirjahyllystä poislähtevät ja säilytettävät.

Töissä menee kuten nyt töissä yleensä menee. Ikävästi haittaa vapaa-aikaa, sen voin sanoa. Alkusyksystä meillä oli suurproduktio eli alkuperäisen Kerjäläisoopperan suomenkielinen kantaesitys, jossa pääosassa esiintyi Tomi Metsänpeto. Oli kyllä oikein hieno esitys, kävin katsomassa viidestä esityksestä keskimmäisen. 

Että sellaista tänne Kissankulmalle tässä vaiheessa kuuluu. 

Mökkikeittiö vielä vähän vaiheessa. Alunperin oli vain kesäkeittiö eli ei esim. sähköuunia ja totesin, että menee hermo jos niin jatketaan. Sisävessa tulee tuonne kuvan oikeaan reunaan, missä näkyy ovenkamanaa.

Sieniäkin löytyy, tosin näitä ne syö. Vanhin löysi ukonsieniä, jotka olivat todella herkullisia.

Mökkirannan syysvärejä.

Tällainenkin meille ilmestyi erään kesän elokuvan jälkeen. Sain sunnuntaina valmiiksi tuon uuden paidan, myös muut nuken vaatteet olen tehnyt itse.

Talviturkki

Huomenna on ensimmäinen virallinen lomapäivä, mutta otin jo torstain vapaaksi ja nyt tuntuu, kuin olisin ollut jo pitempäänkin pois töistä kuin vain muutaman päivän.

On ollut ihana lämmin juhannussää ja olenkin nauttinut siitä suuresti mm. lukemalla pihalla. Rusketusraidat alkaa olla jo ihan kivat ja loma on vasta alussaan :)

Kävimme juhannusaattona katsomassa Kallvikin rantaa, mutta silloin oli niin paljon ihmisiä liikkeellä jo iltapäivällä, ettei autoa saanut parkkiin. Eilen kokeilimme uudestaan ja nyt olikin tilaa rannan parkkipaikalla. Ihmisiä oli vähän vähemmän paikalla ja uimaan mahtui hyvin. Merivesi oli ihanan lämmintä jo nyt, olisin voinut vaikka jäädä sinne koko iltapäiväksi :)  Mies ei ui 'kylmässä' vedessä ja nuorimmainen on siinä iässä, ettei varmasti mene julkisella uimarannalla uimaan. Ainakaan vielä. Hän heitteli leipiä rantaveteen sillä aikaa, kun uin.

Keskimmäinen on ollut ties missä koko juhannuksen ajan, käynyt vain välillä kotona vaihtamassa vaatteita ja näyttämässä naamaa. Tukkakin siltä lähti; torstaina oli vielä hiuket olkapäille saakka, sitten ne lyhenivät järkyttävksi takatukaksi ja tänään  huomeesta ilmestyi iltapäivällä nuori mies millin siilissä. (Äitiä alkaa tässä vähän liikuttaa *niisk*.) Parin viikon päästä hän lähtee kohti Jyväskylää.

Olen ehtinyt pari kirjaakin lukea viikonlopun aikana, toinen oli Pasi Ilmari Jääskeläisen 'Väärän kissan päivä' ja toinen Emily St. John Mandelin 'Last night in Montreal'. Molemmat oikein hyviä kirjoja, tykkäsin. Aloitin myös Areenasta uuden tv-sarjan Dublinin murhat (ehkä on tällä nimellä suomeksi), vaikuttaa hyvältä.

Sinne meni

Nimittäin kesä ja loma. Huomenna aamusta raahaudun taas sorvin ääreen, samoin lukiolaisen syksy alkaa. Pitää muistaa pakata työkassi, työavaimet ja tehdä eväät. Ja aamulla ladata matkakortti. Huuh

Vietimme lauantaina miehen kanssa 23tta hääpäiväämme. Kävimme kahdestaan elokuvissa katsomassa 'Late night'-elokuvan ja se oli varsin hyvä.

Tänään kävimme ostamassa uusia verhoja keittöön ja olkkariin. Aika kalliiksi tuli, mutta kaipa nuo kestävät seuraavat 10 vuotta :P

En oikein tiedä, mitä muuta tähän runoilisin, joten menen jatkamaan Dark'in kakkoskautta. Aivan liian jännä sarja.

Kotona

Eilen laskeuduimme kotikentälle ja esikoisen kyydillä pääsimme minä ja nuorimmainen sekä laukut kotiin. Muut ei mahtuneet autoon, joten tulivat taksilla ja olivatkin sitten jo meitä odottelemassa taksissa portilla, koska perjantairuuhka Kehä III:lla.

Sirius oli iloinen, että palasimme ja saatuaan pannan kaulaan paineli ovesta ulos häntä suorana nuorimmaisen pieneksi harmiksi, kun oli ollut jo ikävä. Onneksi se palasi jo tänään kotio.

Kissa oli kuulemma juhannuksen kunniaksi ja esikoisen kavereiden (=juhannusvieraiden) iloksi tuonut jo toisen jäniksenraadon kotiin. Sanoinkin kotiväelle, että jos lihansyöntiä/ostoa pitää ruveta tulevaisuudessa rajoittamaan, niin on kyllä kiva, kun katti metsästää ihan luomulihaa.

Kotimatkasta ja loppulomasta sen verran, että su-ma välisenä yönä oli aivan järkyttävä ukkonen. Ehkä kerran olen täällä kokenut vastaavan, mutta silloin en hypännyt kesken unien metriä sängystä ryminän vuoksi. Vesisade oli melkoinen, maanantaipäivä oli kuitenkin suht selkeä, mutta tiistaina satoi oikeastaan koko päivän. Kävimme kyllä molempina päivinä vielä lähirannalla uimassa, mutta emme viipyneet kovin pitkään, tiistaina näytti alkavan keräämään ukkospilviä rannan läheisyyteen joten siirryimme kämpälle pakkaamaan.

Tiistai-iltana satoi niin, että puhelimiin tuli jo flash flood-varoitukset ja paikallisissa uutisissa varoitettiin menemästä lähimmälle isommalle ostarille tai Honolulun keskustaan tulvan vuoksi. Mies haki sitten pitsat lähiostarilta ja kertoi tullessaan, että siellä oli ollut sähköt poikki. Onneksi oli ollut käteistä taskussa ja kaksi pizzaa valmiina, joten sai ne sitten meille.

Keskiviikkona heräsimme ajoissa ja laitoimme loput kamat kasaan, sanoimme heipat riikinkukoille ja lähdimme kohti kenttää. Oli hyvä, että olimme ajoissa liikkeellä, sillä tietyöiden ja turvatarkastuksen jälkeen meillä oli juuri sopivasti aikaa syödä ja katsoa kaupat ennen koneeseen pakkautumista. Lento meni hyvin, katsoin kolme elokuvaa enkä nukkunut (yritin kyllä). Illalla olimme perillä Tokiossa ja koska oli hetkinen aikaa, niin teimme tärkeimmät tuliaisostokset (esikoiselle vihreällä teellä maustettuja Kit-Kat-patukoita) jo tässä vaiheessa. Löysimme lentokenttähotellin bussin ja karautimme sillä yöpuulle.

Nukuttuamme makoisat unet kivipaaden kaltaisilla japanilaissängyillä nautimme hotelliaamiaisen ja lähdimme taas bussilla kentälle, matka kesti tasan viisi minuuttia ja aikaa oli taas ihan kivasti, varsinkin kun lentomme myöhästyi noin tunnin. Ehdimme siis ostaa taas joitain tuliaisia, sillä turvatarkastus oli ehkä nopein ikinä. Japanilaiset ovat kyllä aika tehokkaita, se täytyy myöntää. Mies pitää tällaisesta erityisesti :)

Kymmenen tuntia vierähti suht kivuttomasti leffoja katsellen taas, torkahtelin ehkä tunnin verran kunnes luovutin. Edellen aivan järkyttävän väsy olo.

Kesis!

Olen hiljalleen jo laskeutunut lomalle muiden perheenjäsenten vielä ahertaessa perjantaina kuka missäkin (paitsi tietysti opiskelija). Eilen imuroin ja pesin lattiat, sain matkamekon valmiiksi samoin kuin uuden uimapuvun ja nyt pitäis ruveta pakkaamaan.

Tänään kävimme nuorimmaisen koululla juhlimassa 6:nnen luokan loppumista ja nyt lapsi siirtyy sitten yläkoulun puolelle samassa rakennuksessa.

Pakkaamisen lisäksi pitäisi saada yksi kirja luettua loppuun, neulottua villatakkiin 14 kerrosta helmaan + päättely (silmukoita on melkein 200), käytyä Lennyn keikalla ja muut jutut (pyykinpesu jne). Että eipä tässä mitään kiirettä ole, huomenna lähdetään.

Pari kuvaa vielä kuluneelta viikolta.

Keskimmäisen tyttöystävä teki ihanan vadelma-juustokakun <3

Sirius

Kissanminttu kukkii hienosti. Osa on aina länässä jostain syystä...

Uusi lomamekko (uimapukukuvaa en jaa täällä :P )

Ainiin! Lomabiisi meinasi unohtua :D Itse tein sen virheen, että kuuntelin tämän kahvia juodessa, en ihan onnistunut nenähuuhtelussa ;)

Aktiivilomaa mökillä

Olemme palanneet sivistyksen pariin parin viikon mökkeilyn jälkeen. En ole pariin viikkoon päässyt nettiin juuri ollenkaan, mikä ei sinällään haittaa. Pienintä se luultavasti haittasi enemmän, mutta nyt olemme taas vuodeksi kyllästettyjä tv-tarjonnalla.

Mies vei minut ja pienimmän sekä kissan heinäkuun viimeisenä lauantaina mökille ja olikin aika mukavaa, pelasimme erilaisia pelejä iltaisin ja lämmitimme saunaa ja takkaa helteestä huolimatta. Tiistai-aamuna ystäväni Johanna kävi meillä aamukahvilla ja jatkoi siitä sitten Jyväskylään työpaikalleen. Oli oikein mukava tavata pitkästä aikaa :)

Sauna palamassa.

Niitin kaislat rannasta, kuten joka kesä. Oli mukavampi uida.

Tiistaina illalla saapuivat loputkin seurueesta eli esikoinen sekä keskimmäinen tyttöystävänsä (=GF) kera. Matka, johon yleensä menee pari tuntia, kestikin viitisen tuntia, sillä tuulettimen hihna katkesi Mäntsälässä. Oikein mukavaa, varsinkin kun luurissani ei toiminut se mobiilidata.. Pääsivät lopulta meidän kylille, jossa auto sammui ensimmäisen korjaamon pihalle valiten sen siten korjauspaikaksi. Loppu hyvin, kaikki hyvin eli lapsukaiset kaikki mökillä.

Joku ilta raivasin mustaherukkapensaita tämän puskissan kera.

Torstaina meille tuli kylään serkkuni pienen poikansa kanssa ja he viipyivätkin koko päivän.  Kävimme myös rannassa, mutta ukkonen nousi juuri, kun  pääsimme veteen joten pikkukaveri oli vähän kärttyisä, kun ei päässytkään leikkimään vedessä. Onneksi harmi unohtui pian, kun oli jotain muuta ihmeteltävää. Keskimmäisen GF leikki pienen kanssa väsymättä, mikä oli tosi ihanaa. Ehdimme jutella serkkuni kanssa kaikenlaisista muista asioista myös.

Ihailimme Siriuksen kanssa järkyn isoa toukkaa, sillä oli piikki takapuolessa enkä antanut Siriuksen leikkiä uuden kaverin kanssa sen vuoksi.

Perjantaina kävimme ensi kertaa vuosiin kahvilla Karoliinan kahvimyllyssä. Olikin oikein kivaa, vaikka kahvila oli aika kuuma. Ostimme maistelun jälkeen myös erilaisia cheddarjuustoja Jukolan juustolta ja voisilmäpullia Karoliinalta.

Lauantai-illan hommia. Viimeinen kuva Volvosta.

Sunnuntaina esikoinen lähti illansuussa keskimmäisen ja tämän GFn kanssa käymään kaupassa, ihan vain limunhakureissulle sillä seurauksella, että kapealla mökkitiellä tuli rekka vastaan ja sitä väistäessään esikoinen ajoi ojaan. Onneksi oli vanha Volvo, sillä tietysti oja oli se kaikkein syvin ja kivikkoisin, mikä koko matkalle osuu. Läheisen tilan nuori isäntä (minun ikäiseni) kävi traktorilla vetämässä auton pellolle ojasta ja kyyditsi nuoret takaisin mökille. Autosta hajosi ohjaus ja pakoputki, lisäksi myöhemmin mies sitä kurkisti ja sanoi, että keskipalkki oli pettänyt. Jollain muulla autolla nuoret olisivat joutuneet ambulanssikyytiin, nyt kävelivät omin jaloin ulos autosta.

Esikoista harmitti niin, että melkein itki päästyään kotiin. Keskimmäisen GF oli hiukan lyönyt päätään ovenkamanaan ja tietysti olivat kaikki vähän järkyttyneitä, mutta se meni ohi, kun juteltiin ja juotiin iltakahvit. Illempana keskimmäinen ja GF lähtivät vielä uimaan ja tietysti lämmitettiin saunakin, kuten joka ilta.

Viimeisen illan iltarusko.

Maanantai-iltana keskimmäinen ja GF kävivät vielä kalassa ja saivatkin aika ison hauen, jonka keskimmäinen savusti tiistaina. Se oli tosi maukasta.

Tarkoitus oli alunperin lähteä tiistaina kotiin, koska GFn piti päästä keskiviikkona töihin. Pienen sumplimisen jälkeen teimme niin, että mies tuli tiistaina hakemaan pakettiautolla (halvempi kuin henkilöauto) keskimmäisen tyttöystävineen ja tyhjensi samalla autonraadosta kaiken, mitä tarvitsi tyhjentää. Samaan kyytiin laitettiin muut meidän kamat, joita emme enää tarvinneet. Keskiviikkona veljeni oli tulossa jokatapauksessa käymään mökillä, joten minä ja esikoinen, pienin ja kissa pääsimme hänen kyydissään kotiin eilen illalla. Matkan varrella kävimme Tähtihovissa syömässä, kissa kopassaan vieressä.

Viimeine uintiretki tälle kesälle.

Ensi viikolla saamme uuden vanhan Volvomme kaupasta kotiin. Toki olimme jo muutamankin kerran pohtineet auton vaihtoa, nyt se tapahtui hiukan aiemmin kuin olimme miehen kanssa alunperin ajatelleet.

Oli kyllä varsinainen loma. Melkein kaipaisin lomaltapaluulomaa.

Uupu-uupu

Happimyrkytys. Tyhypäivä Seurasaaressa. Naama kärtsännyt auringossa.

Postikorttimaisema

Klippan

Entinen työpaikka

Kelo

Tervapataa ja mölkkyä

Oli kivaa, oli paljon ruokaa ja hieno ilma (muistin myös punkkikarkotteen).

Pummi

Minä nimittäin. Pienimmän luokka + rinnakkaiset olivat Linnanmäellä ihan tilausajolla, joten kysyin luokanvalvojalta jos pääsen kyydissä kotiin ja se sopi. Ehdin käydä myös Vuoristoradassa, kesä alkoi <3

Bussin lähtö myöhästyi hieman, koska kuski oli vähän kypsä: muutama poika oli onnistunut tulomatkalla irrottamaan jonkin reunapalan sellaisesta pöydästä (neljänistuttava looshi, jonka keskellä pöytä) ja sitä selvitettiin, lisäksi osa lapsista oli heittänyt rannekkeiden tarrataustat lattialle. Ymmärrän, että se kiukutti kuskia nyppiä moisia lipareita lattialta. Enemmän kuitenkin säälitti yksi poika, joka itki aiheuttamaansa vahinkoa. Onneksi pienimmän luokanvalvoja on järkevä ihminen ja sanoi vain, että tottakai harmittaa, kun oli kiva päivä ja sitten sen lopuksi tulee tällaista. Olin pöyristynyt kuullessani, kuinka toinen rinnakkaisluokan ope sanoi luokkalaiselleen, että häntä harmittaa niin, että aikoo mennä kotiin sohvalle itkemään koko illaksi, koska lapset olivat sotkeneet ja rikkoneet paikkoja bussissa. (Arvaatte varmaan, kuka opettajista tämä oli..)

Olen pyöräillyt töihin maanantaina ja tiistaina ja eilen menikin ensimmäiset 100 km rikki. Olen aika tyytyväinen. Huomenna on viimeinen pilateskerta, sekin jää kesätauolle.

Nyt kellistyn petiin. Tässä teillekin kiva korvamato sitä ennen :P

Kesäkesälomaloma

Hihhii jeee :) Mä tein sen, selvisin taas yhdestä talvesta!! Jeee!!

Ei vaan oikeasti aika mahtava olo. Varsinkin kun tänään juttelimme työparin kanssa yt-kuulemisen jälkeen (esimiehet vain vaihtuivat ja meiltä kysyttiin onko kaikki ok, nou big deal) siitä, kuinka raskas oikeasti on ollut tämä kevät kaupungin organisaatiomuutoksen vuoksi. Kaikki ovat olleet enemmän tai vähemmän stressaantuneita siitä ja nyt alkaa helpottaa. Tämän lisäksi meillä itse Puljun talossa vaihtuvat erinäiset huoneet sinne sun tänne, mutta yksi on ja pysyy vanhalla paikallaan; kirjasto. Me emme liikahda mihinkään :P

Saimme tämän alkuperäisen tutkielman johtajaltamme liitettäväksi kokoelmaan. Noin sadan vuoden takainen selvitys katu-ammatteja harjoittavien lasten opiskelumenetyksestä, by Seth Ojanen, joka toimi mm. Kaupungin lastensuojeluyksikössä 1900-luvun alussa.

Kotimatkalla kävin katsomassa ostamassa kankaat pariin hameentekeleeseen, ehkä jopa kuvaan ne sitten kun jotain kuvattavaa on. Matkalla kangaskauppaan tapasin ratikassa erään iäkkään herrasmiehen, asiakkaamme, jonka kanssa olen paljonkin jutellut mutta jota en ole juurikaan tänä talvena nähnyt. Oli hassua, kuinka kanssamatkustajat katselivat ihmeissään meidän jutteluamme. Kai se on outoa, että voi olla eri-ikäisiä tuttavia.

Tapasin toisenkin asiakkaan K-kaupan kassalla, hänkin on mieshenkilö mutta lähempänä omaa ikääni. Puhuu varmaan lähemmäs kymmentä eri kieltä ja käy meillä kursseilla, hän on saanut työllistymis-työn Kontulasta ja vaihdoimme pari sanaa. Tyytyväiseltä vaikutti hänkin.

Nyt jatkan Vin Dieselin seurassa iltaa. Terppa.

Kesä saapui

Oli mukava ilma tänään, nautimme lounaan Kuntatalon aurinkoisella terassilla. Luultavasti kesän ainut päivä, kun sinne pääsimme (erinäisistä syistä johtuen). Tänään oli myös viimeinen varsinainen työpäiväni ennen kesälomaa, joten menimme kahville työpaikan läheiseen kahvilaan.

Kotimatkalla ostin litran kirsikoita odotellessani miestä ja pienintä ruokakauppailemaan. Nyt olen melkein syönyt ne, ovat taivaallisen hyviä :)

Keskimmäinen sai paikan Viikin Normaalilukiosta, joka oli ensimmäisenä vaihtoehtona. Myös paras ystävä pääsi sinne, oikein kiva :) Kävivät jo varmistamassa paikat ja tekemässä alustavat kurssivalinnat.

Veljeni soitteli myös kesämökkivuoroista. Ihme kyllä tänä kesänä ei tarvitse vääntää sopivista viikoista ollenkaan, koska heidän lomansa loppuvat heinäkuun lopussa ja se elokuun eka viikko on ainoa, jolloin me pienimmän kanssa pääsemme sinne. Veljeni yritti kovasti sanoa, että menkää juhannukseksi mökille, mutta en minä eikä mies kumpikaan halua sinne silloin. Ensinnäkin molemmilla on todella huonoja muistoja lapsuudesta ja lisäksi yleensä jussina on helvetin kylmä. (Varsinkin viime vuosina.)  Veli itse kertoi, että hän ja vaimonsa ovat lähdössä jonnekin lämpimään juhannuksena...

Pitäisi saada yksi villasukka neulottua loppuun ja tehtyä sille kaveri. Aion lahjoittaa ne lempikirjailijalleni elokuun Worldconissa Helsingissä. Sain liputkin edullisesti tuttavalta, joka ei itse pääsekään, joten minä ja pienin olemme varmasti siellä melkein joka päivä jos jaksamme :P


Tilasin yhden Richardin uudemman elokuvankin, se ilmestyy levylle heinäkuun alussa. IIH. Sanon yhden sanan: korvat. *uuh*

Taidan lähteä nukkumaan, huomenna olisi vielä viimeinen pienehkö kokous ja sitten pääsen kesälaitumelle :)

Atsii atsii aivastus

Olen aivastellut koko päivän, ensin töissä ja nyt kotona. Ulkona ei aivastuta yhtään eikä aivastuttanut myöskään kahvilla Engelissä, jossa tapasin erään ystäväni pitkästä aikaa. Ehkä olen vihdoin saamassa saman pöpön, joka on jo miehen ja pienimmän kiertänyt.

Enää kaksi päivää ja sitten pääsen kesälaitumelle. Tuskin maltan odottaa! Mutta sitä ennen tosiaan vielä perjantaina pitää raahautua kustannuspaikalle, sillä meillä on hyvin pienimuotoinen yt-kokous uuden esimiehen ja työparin kanssa liittyen kaupungin organisaatiomuutokseen. Sivumennen sanottuna se ei ole mennyt aivan kuin Strömsössä vaikka meidän kohdallamme ei ole juurikaan ollut harmeja, ainakaan isompia.

Tässä kesäkuva meitsistä. Väri viittaa kesän lämpötiloihin ja suussa oleva ruoka dieettiini. Nähdään.

Ai niin. Täytyy sanoa, että olen helvetin (anteeksi kielenkäyttö) pettynyt Sipilän sipilöintiin. Mutta se siitä.

Kruunuja

Kävin eilen hammaslääkärissä saamassa taas uuden kruunun kalustoon. Keikka kesti pari tuntia kaikkinensa, uusi kruunu tulostettiin 3D-printterillä ja siinä kesti hiukan, mutta nyt on hampaat kunnossa. Käyn vielä perjantaina näyttämässä, kuinka kruunu on asettunut paikalleen.

Hammaslääkärin jälkeen kävin kampaajalla ja nyt on lyhyt kesätukka taas. Mä niin tykkään! Tämä kesä on muutenkin ollut sellainen paluu aikaan ennen murrosikää, ettei paremmasta väliä. Kun ei tarvitse huolehtia (ei enää muutamana vuoteen) vuodoista ja nyt vielä on uudet tissit, jotka eivät hiosta samalla tavalla kuin ennen, niin kesä on ihan parasta aikaa!

Tapasin eilen vielä hyvän ystävän kahvin merkeissä Café Aallossa Akateemisen yläkerrassa. Käymme siellä aina silloin tällöin, emme koskaan alakerran Starbucksissa. Pahoittelin ystävälle, ettei minulla ollut tuliaisiksi kuin yksi dekkari. Olin hiukan harkinnut kissa-aiheista värityskirjaa, mutta koska en itse niistä pidä, niin en ostanut ja ystävä sanoi, että hän ei voi ymmärtää aikuisten ihmisten tekevän jotain niin pöljää, kuin värittävän kuvia. Sanoin, että viimeistään nyt tiedän, miksi olemme ystäviä. Toki kaikki saavat värittää ihan niin paljon kuin haluavat, se vain ei  ole meidän juttumme.

Tänään en ole tehnyt juuri mitään, kävin pienimmän kanssa kissanruokaostoksilla pyörällä. Siinä kaikki. Niin ja katsoimme Tohtorin kuudennen kauden loppuun.

Huomenna menemme Lintsille koko päiväksi. Tapaamme kummipoikani äitinsä kanssa siellä klo 12 maissa ja viivymme niin kauan, että mieskin tulee töistä sinne. Varmaan menee suunnilleen sulkemisaikaan saakka :)

On ilmoja pidellyt

Halusin vain sanoa, että olen pahoillani etten ole päivitellyt mutta en kertakaikkiaan ole ehtinyt. Huomenna anivarhain lähdemme lomareissuun ja päivittelen, jos ehdin ja jaksan.

Ihana kesää :)

Sitä sun tätä

Onkin vilahtanut aika jälleen, mutta en ole vain jaksanut päivitellä. Aina ei jaksa enkä ala nyt kertaamaan kaikkea tämän viikon aikana tekemääni.

Eilen oli ihana kesäpäivä, tuntui jo aivan lomalta tai ennakko-sellaiselta. Istuin ulkona lukemassa Neljäntienristeyksen loppuun samalla käräyttäen dekolteeni mukavan punaiseksi. Kirja ei mielestäni ollut ihan sen hypetyksen arvoinen, mitä olen siitä lukenut. Minusta se oli surullinen kertomus ihmisistä, jotka eivät uskaltaneet tai saaneet olla omia itsejään kuka mistäkin syystä. Ihan alkoi harmittaa.

Iltapäivän lopuksi grillasimme ja söimme päivällisen ensimmäistä kertaa ikinä näin aikaisin vuodenaikaan nähden pihalla. Kissakin oli ihan pihalla.

Tänään sitten kävimme Porvoossa saattamassa Äidin viimeiselle matkalleen. Haimme uurnan Honkanummelta ja ajoimme Porvooseen. Täytyy tunnustaa, etten jaksanut pitää uurnaa sylissä, ihan painon vuoksi mutta myös siksi, että se oli aika raskasta.

Hautausmaalla tapasimme äidin hyvän ystävän, Porvoon entisen rovastin Aino Mäki-Punton, joka oli halunnut tulla uurnanlaskuun sekä veljeni Kimmon perheensä kanssa. Haudalla lauloimme Suvivirren ja Aino luki Daavidin psalmin.  Laskimme kukkaset, sytytimme kynttilät ja sanoimme hyvästit. Äitienpäivästä voi tulla hankala.

Saimme kauniit kukkaset unohtuneen arkkulaitteen tilalle

Siunaustilaisuuden kukat oli laitettua haudalle, ne olivat säilyneet yllättävän hyvin.

Me lähdimme Kimmon perheen kanssa syömään Jokikadun Gabriel-ravintolaan, joka olikin mukava uusi tuttavuus meille, ja sen jälkeen ajelimme Brunbergin tehtaanmyymälän kautta kotiin. Tosin leikimme turisteja ja kävimme kirkossa ennen ruokaa.

Olen lapsesta asti pitänyt tuosta yksisarvisesta

Porvoon joki

Vanhaa kaupunkia

Esikoinen tuli melkein yhtäaikaa meidän kanssamme, hän nimittäin oli koulussa, ja lähti illansuussa ystävälleen yöksi. Katsoin pienimmän kanssa 10nnen Tohtorin ekan kauden loppuun, taidamme huomenna aloittaa seuraavaa jos jaksamme.

Ilmoittauduin maanantaina alkavalle verkko-opintoina suoritettavaan Viestinnän perusopintojen ensimmäiseen luentosarjaan.  Jos vain jaksan, niin jatkan syksyllä muilla viestinnän pertsaan kuuluvilla kursseilla. Mies ei vastustanut pahasti ja niistä voi olla hyötyä työelämässä.

Olen katsellut kaavoja uutta shortsikangasta sormeillen ja samalla miettinyt, tekisinkö sittenkin 'puolikello'hameen mekkooa varten ostamastani kankaasta. Saa nähdä.

Sattumuksia

Saimme äsken puhelinsoiton, jota olemme jo jonkin aikaa odottaneet. Appiukko on poistunut keskuudestamme. Olemme miehen kanssa yhtäaikaa helpottuneita ja surullisia. Tavallaan appi oli minullekin jonkinlainen isänkorvike, kun isäni kuoli 21 vuotta sitten ja hän oli poikien ainut miespuolinen isovanhempi. Nyt alkavat sitten käytännön järjestelyt.

Muihin asioihin..

Eilen metrossa minua huvitti se, että osuin istumaan sellaiseen looshiin, jossa vain yksi neljästä ei uppoutunut kirjaan. Yleensä nimittäin minä olen se, joka erottuu joukosta kirjoineen eikä ole liimautuneena luuriin tai ämpärisoittimeen.

Tänään neuleryhmässä käänsin ja annoin raparperikiisselin ohjeen eräälle ranskalaiselle kirjastonhoitajalle. Minä pääsin antamaan reseptin(!) ranskalaiselle! Hee.

Jos tänään olisi aprillipäivä, olisi ainakin kaksi mahdollista aprilliuutista. Arjan lättyyn ilmestynyt outo mies (Arjalla on huono iho?), joka muistuttaa nuorta Sibeliusta sekä intiaanihemo, jolle valaat suosittelivat muuttamista. Toisaalta olen lukenut jostain, että intiaaneilla ja suomalaisillla on samanlainen suhtautuminen metsään ja luontoon, joten eihän tuo pahasti hätkähdytä. Hupaisaa lähinnä. Ainakaan suomalaisille ja intiaaneille ei tarjottu alkoholia kultakuumeen aikaan Kaliforniassa, koska molemmat muuttuvat kovin pahapäisiksi humaltuessaan.

Posti toi minulle neljä uutta kirjaa. Viikonloppuna pitäisi kirjoittaa opiskeluhommeleitakin ja tehdä yksi hautajaismekko. Onneksi on yöt..

Kuulin myös juuri ilouutisen siitä, että pääsen jälleen kerran säätämään mökkillä vietettäviä kesälomaviikkoja veljeni kanssa. Tätä on väännetty joka kesä ainakin kymmenen viime vuoden aikana, alkaa vähitellen hiukan vituttaa ihmetyttää miten se voi olla niin helvetin vaikeata aina.

Nyt menen petiin. Hyveli yöteli.

Paarmoja tappamassa

Tervehdys! Olemme täällä mökillä, olleet nyt viikon ja enimmäkseen olemme nauttineet helteestä. Aivan ihanaa, kerrankin on kunnolla lämmin! Kuumuuden vuoksi emme ole yrittäneetkään kaivaa matoja ongensyötiksi vaan olemme käyttäneet paarmoja menestyksekkäästi. Kalat oikein kilvan ponkaisevat kohti onkea nähdessään herkkupalat.

Meillä on myös käynyt vieraita. Minä ja pojat tulimme jo sunnuntaina ja nautimme rauhasta, mies palasi töihin jo. Maanantaina veljeni kippasi Äitini tuohon pihamaalle ja lähti takaisin kaupunkiin ja tiistaina kävivät ystäväni Leena ja kummipoikani Klaus hyttysiä tappamassa seuranamme. Tänään ilonamme poikkesi sisareni kotimatkallaan Muhokselta sukunsa luota kyläilemästä.

Olemme toistaiseksi pärjänneet hyvin autotta (jo kolmatta kesää) ja netti toimii miten sattuu. Parhaiten luurini netti toimii pihalla omenapuun ja grillikatoksen välimailla, joten kun en jaksa enää seistä Vapaudenpatsasta matkien lopetan nettailun. Läppäri, jolla nyt kirjoitan, toimii silloin tällöin (ullakolla).. no ullakkkoa ei k'yllä ole. Mutta lähinnä tuulensuunnasta riippuen toimii jotenkuten tai ei ollenkaan.

Nyt menen takaisin vääntämään sämpylöitä. Nähdään taas!

Kärsimysviikon loppu

Alan olla kestokykyni äärirajoilla. Ensi viikolla on onneksi enää kolme työpäivää ja sitten seitsemän viikon vapaus!

Olen jo aiemmin mielestäni vinkunut siitä, etten vain yksinkertaisesti pysty tähän yksivuorotyöhön. Se ei sovi minulle. En osaa nukkua, vaan alan odottaa tuntia aiemmin kellon soimista ja stressaan niin, että päässä soi ja särkylääkkeet loppuvat talosta. Sitä ei koskaan tapahdu silloin, kun teen normaalivuoroa menin sitten mihin kellonaikaan tahansa kustannuspaikalle. Ehkä olen tehnyt kaksivuoroa liian kauan.

Tänä aamuna mies soitti, kun olin juuri saanut aamukahvit kitaan työpaikalla (en juo kahveja kotona). Hän kertoi ilouutisen eli esikoinen pääsi yhteishaussa ensimmäiseen vaihtoehtoonsa Käpylän luonnontieteelliseen lukioon. Oikein hyvä :)

Samoin tuli tieto keskimmäisen luokkajaosta ensi vuodelle/yläasteelle ja yhden kaverin äiti jo soitteli luokanvaihdosta. Saa nähdä pääseekö keskimmäisen tämä kaveri samalle luokalle. Olisihan se mukavaa, pojat tuntevat kuitenkin jo tarhasta asti toisensa. Keskimmäinen ei ole aivan niin yksinäinen susi kuin esikoinen oli.

Tänään on ollut Helsinki-päivä, en osallistunut yhtään mitenkään. Tänään on myös äitini 84-vuotissyntymäpäivä :)

Töiden jälkeen kävin kangaskaupassa. Tunnin tutkailun jälkeen löysin oivallisen shortsikankaan ja ostin siihen tilpehööritkin. Huomenna voisin piirtää kaavat ja leikata kankaan ja sitten viikonlopun kuluessa ommella. En olekaan aikoihin tehnyt mitään itselleni.

Kävin myös karkkikaupassa, päänsärky on hyvä syy ostaa salmiakkia.. tosin en tiedä pitääkö huolestua, kun karkkikauppias tervehtii jo kaukaa :P

Eilen 'ostin' Akateemisesta pokkaripassilla ilmaisen kirjan yhdeltä suosikkikirjailijaltani. Yritän hiukan toppuutella itseäni, etten lukisi sitä kertaistumalta.. jatkoa saa taas odottaa, sillä tämä on uuden sarjan ensimmäinen osa.

Olen myös kuunnellut nyt melkolailla tauotta Alt-j-yhtyettä. Täytyy sanoa, että kolahtihan se sittenkin, vaikka ensin luulin etten tykkää. Tässä vielä sanat alempaan piisiin.

Aahhhaaa.. katkeen alla vielä kuva, jonka vuoksi harkitsen vakavasti loppukesälle/alkusyksylle kulttuurimatkailua Londoniumiin..

Hellemellakka

Ollut mukavan lämmin päivä tänään, josta johtuen keskustelupalstalla joku pohti kuinka ihmeessä mellakkapoliisit jaksavat kaikkien kamojensa kanssa tässä säässä painaa Arkadianmäellä. Niin.. lienee olisi työsuojeluasia?

Eilen menin fillarilla töihin ja takaisin, sujui yllättävän kivuttomasti eli jaksoin paremmin kuin viime vuonna kaikki 26 kilometriä. Jopa ne Viikin tappomäet menivät aika hyvin, toki Kivikon järkyttävän mäen puolivälistä kävelin jälleen. Se on aivan mahdoton.Minulle.

Illalla olin aivan poikki, jaksoin juuri lukea muutaman sivun Azkabanista pienimmälle, joka leikki kotiloa sängyssään hetken ajan. Katsoimme Simon's cat-videota kotiloiden nopeuskilpailuista ja siitä juontui tämä idea.

Esikoinen oli eilen ja tänään kotona tekemässä projektiaan eli maalaamassa parvekkeen aluslautoja, joista raportoi kouluun ja saa sitten numeron. Aamulla, lähetettyäni pienimmän ja keskimmäisen kouluun, menin takaisin petiin ja heräsin puoli yksitoista samoin kuin tuo. Puolenpäivän maissa sain esikoisen jatkamaan projektiaan ja itse imuroin talon. Kylläpä tuli lämmin siinä puuhassa. Iltapäivällä lähdin pienimmän kanssa käymään postikaupassa (se onneton paketti tuli takaisin rapakon takaa ja piti hakea), joka on menossa remonttiin ja niinpä piti hakea jätskit toisesta paikasta.

Pienin huomautti, että tämä oli ensimmäinen kerta kun fillaroin hänen kanssaan mihinkään ja niin olikin. Aiemmin olen juossut kävellyt hänen vierellään tarhaan, mutten fillaroinut. Se meni ihan mukavasti kyllä ja laitoin jopa kypärän päähäni.

Loppuun pätkä, josta tulee aina hyvä mieli. Muistaakseni joku kys. henkilöistä kertoi, että olivat nauraneet itsensä tärviölle tätä kuvattaessa. Jostain ymmärsin, että tämä elokuva oli tänään töllössä.