keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Sattumuksia

Saimme äsken puhelinsoiton, jota olemme jo jonkin aikaa odottaneet. Appiukko on poistunut keskuudestamme. Olemme miehen kanssa yhtäaikaa helpottuneita ja surullisia. Tavallaan appi oli minullekin jonkinlainen isänkorvike, kun isäni kuoli 21 vuotta sitten ja hän oli poikien ainut miespuolinen isovanhempi. Nyt alkavat sitten käytännön järjestelyt.

Muihin asioihin..

Eilen metrossa minua huvitti se, että osuin istumaan sellaiseen looshiin, jossa vain yksi neljästä ei uppoutunut kirjaan. Yleensä nimittäin minä olen se, joka erottuu joukosta kirjoineen eikä ole liimautuneena luuriin tai ämpärisoittimeen.

Tänään neuleryhmässä käänsin ja annoin raparperikiisselin ohjeen eräälle ranskalaiselle kirjastonhoitajalle. Minä pääsin antamaan reseptin(!) ranskalaiselle! Hee.

Jos tänään olisi aprillipäivä, olisi ainakin kaksi mahdollista aprilliuutista. Arjan lättyyn ilmestynyt outo mies (Arjalla on huono iho?), joka muistuttaa nuorta Sibeliusta sekä intiaanihemo, jolle valaat suosittelivat muuttamista. Toisaalta olen lukenut jostain, että intiaaneilla ja suomalaisillla on samanlainen suhtautuminen metsään ja luontoon, joten eihän tuo pahasti hätkähdytä. Hupaisaa lähinnä. Ainakaan suomalaisille ja intiaaneille ei tarjottu alkoholia kultakuumeen aikaan Kaliforniassa, koska molemmat muuttuvat kovin pahapäisiksi humaltuessaan.

Posti toi minulle neljä uutta kirjaa. Viikonloppuna pitäisi kirjoittaa opiskeluhommeleitakin ja tehdä yksi hautajaismekko. Onneksi on yöt..

Kuulin myös juuri ilouutisen siitä, että pääsen jälleen kerran säätämään mökkillä vietettäviä kesälomaviikkoja veljeni kanssa. Tätä on väännetty joka kesä ainakin kymmenen viime vuoden aikana, alkaa vähitellen hiukan vituttaa ihmetyttää miten se voi olla niin helvetin vaikeata aina.

Nyt menen petiin. Hyveli yöteli.







10 kommenttia:

  1. Osanottoni <3

    ***

    Arjalla oli kyllä tosi kumma tuuri - ja iltalehdillä jutunaiheet vähissä!

    Tuo teidän mökkisäätäminen tuo jotenkin etsimättä mieleeni meidän kesälomaväännöt (kuopuksen pitkän kesäloman aikana) jotka onneksi ovat vissiin jo loppusuoralla. Voimia siis sullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Mökkisäätäminen.. En vain ymmärrä, että tätä samaa säätämistä on _joka_ vuosi. Ihan kuin lomat tulisivat jotenkin yllätyksenä? Vaikka kyllä veljeni on aika kiltisti joustanutkin joskus (varsinkin sen jälkeen, kun opetin rouva nro2:lle mistä tämä kana kusee..).

      Poista
  2. Ehkä se oli Ron Jeremy

    http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1428551694996.html

    siis siinä letussa ;-)

    VastaaPoista
  3. Osanotto appiukkosi poismenon johdosta.

    Ja onnittelut, että pääsit antamaan ranskalaiselle reseptin. Tuo on kyllä melkein jo cv-kamaa :D

    VastaaPoista
  4. Osanotto täältäkin, ainahan läheisen kuolema on ikävä asia, vaikka kuinka odotettavissa olisikin.

    Ja ehkä juuri tuollaisen väännön takia olen aina sanonut jyrkästi ei kaikenlaiselle yhteisomistukselle. "Edellisessä elämässä" sitä yhteismökkeilyä tuli vähän kokeiltua ja eihän siitä tullut kuin sanomista, aina...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.

      Samaa mieltä olen yhteisomistuksista ja tässä onkin se seikka, että nyt kun äitini on vielä elossa, olen ollut hänen kanssaan mökillä. En tiedä, miten sitten käy kun äitini kuolee ja mökki jää veljelleni.

      Poista
  5. Osanottoni. Vaikka kuolema on julma ja surua aiheuttava vieras, on se myös jossain tapauksissa helpotuksen tuojakin ja toivon omalta kohdallani käyvän niin että mä lähden "nopealla tavalla".

    Puskis, sä olet kohta (ellet ole jo nyt!) Ranskassa yhtä iso kuuluisuus kuin sillä foorumillakin joka alkaa melkein samalla tavalla kuin tämä Ranska ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja noinhan se on.

      Juu, ihan varmasti ;)

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)