Arki alkoi

Keskiviikkoaamuna piti raahustaa kustannuspaikalle, vakkei olisi yhtään tehnyt mieli. Heti alkaneen vuoden kunniaksi metroliikenne takkuili, mutta olin silti lyhyemmän aikaa työmatkalla kuin mies, joka lähti aikaisemmin.

Kauhea talvimyrsky, kuten näkyy.

Työpäivä meni jotenkin ja kävin työkaverin kanssa Kuntatalolla lounaalla, koska siellä oli paremmat ruoat kuin Palolaitoksella.

Liikkuvasta ratikasta otettu kuva Töölönlahdesta ja Villa Kivi valaistuna

Lähdin töistä neljältä ja ehdin ostaa mm. uudet farkut ennen kuin ystävä saapui Sokokselle. Ennen joulua oli puhetta mennä tsekkaamaan teamLab uuteen AmosRex-museoon, mutta koska jonotus pakkasessa ja tuulessa ei houkutellut, menimme Sokoksen kahvilaan ja nautimme lämmöstä. Istuimme pari tuntia mukavassa kahvilassa ja juttelimme kaikenlaisista asioista. Lähtiessämme menimem kemppariosaston läpi ja saimme kuulla, että ratikkalinja oli poikki juuri Sokoksen nurkalla, joten ystävä tuli seurassani Rautatientorin puolelle, josta pääsi bussilla kotiinpäin.

Jep. Laihis alkaa loppiaisen jälkeen.

Torstai-aamuna heräsin viideltä ja sain uudelleen unen päästä kiinni hetkeä ennen herätystä. Oli aika tuskainen työpäivä, mutta sain tehtyä todella paljon paskahommia pois ja nyt onkin mukava mennä takaisin maanantaina. Tajusin kesken työpäivän, että keskiviikkona meni ääni ja torstaina oli herätessä silmät aikalailla rähmässä eli on tuolla sisäilmassa edelleen ongelmia. Jos voittaisin Lotossa oikein kivasti, voisin tehdä jatkuvasti nelipäiväistä viikkoa (tai muuttaa jonnekin kauas pois).

Töiden jälkeen tapasin nuorimmaisen Kampissa ja kävimme syömässä Forumissa ja kuuden maissa menimme katsomaan Mortal engines-leffan toisen ystäväni kanssa. Elokuva oli todella hyvä. Olin lukenut kirjan ja miettinyt, miltä näyttäisi Lontoo liikkuvana ja nyt Peter Jackson kavereineen näytti sen minulle. Elokuva alkoi heti toiminnalla eikä toiminta oikeastaan hidastunut missään kohti. Oikeastaan vain yksi asia jäi häiritsemään, mutta en viitsi spoilaamisen vuoski sitä tässä kertoa. Hugo Weaving oli jälleen kerran aivan mahtava ja minusta oli mukavaa, että pääsosassa oli kaksi (minulle) tuntemattomampaa näyttelijää. He olivat kyllä todella hyvät myös.

Kotona oli keskimmäinen leiponut patonkeja onnistuen erinomaisesti :) Lisäksi hoitivat aamusella lumityöt, kun mainitsin miehen ehdottaneen moista aktiviteettia aamu-urheiluksi.

Tänään kävin nuorimmaisen kanssa Itiksessä ostamassa uudet kengät ja parit kalsarit, mokoma kasvaa kuin rikkaruoho. Ostimme myös Kakkugalleriasta herkkua <3

Mango-lime, koko perheen suosikki

Kohta pääsen keskimmäisen (ja tyttöystävän) lämmittämään saunaan.

Allaoleva biisi ihan siksi, että nyt on 20 vuotta Princen "1999"-biisistä, hullummaksi vain menee maailma.

Niitä näitä

Kävimme eilen Ikeassa ostamassa yhden fleecehuovan mun ompeluhommia varten. Siinä hortoillessa toki mukaan tarttui myös joitain esikoisen toivomia tavaroitakin.

Kävelimme erään lapsiperheen ohitse. Äiti ja isä sekä kaksi poikaa, joista pienempi istui kärryissä ja hiukan itkeskeli. En voinut olla kuulematta, kuinka äiti sanoi ihmettelevällä äänellä: "Miksi sinä sen sinne laitoit?" ja tarkasteli lapsen sormia. Sanoin miehelle, että tuo mahtaa olla yksi kaikkien äitien klassikkolauseista ja meitä molempia hiukan huvitti.

Aamulla raahautuessani metrolta työpaikallepäin bongasin Jussi Lammen Piritorin nurkalla. Piti katsoa ihan muutamaankin kertaan, kun oli niin huonon näköinen hän. Pituudesta hänet tunnistin kyllä nytkin. En tiedä onko yksistään vanhuus vienyt ennen niin komean miehen.

Tein viikonloppuna keskeneräisiä ompeluhommia valmiiksi ja nyt on kaksi hihatonta toppia valmiina ja yksi ahdistava t-paidan kaulus fiksattu niin, että sitä voi pitää kuristumatta. Olen myös jatkanut kuusikulmioiden neulomista ja katsonut samalla Jessica Jonesia.

Kohta on taas jouluahjojen aika, Börjellä on hyvä idea :)

 

Meidän lapset ja muiden kakarat

Kävimme juhlistamassa kummipojan 7-vuotispäivää. Muuten pidän näistä vuosipäivistä, on ihan mukava nähdä muita kummeja sekä ystäväni vanhempia sekä veljeä perheineen, mutta en vain oikein jaksa sitä, että kummipoika on mielestäni vähän huonosti kasvatettu.

Toki ymmärrän, että ystäväni antaa paljon anteeksi ainoalle lapselleen, mutta minusta on hiukan epämukavaa katsella miten lapsi pompottaa äitiään. Lisäksi minusta oli suorastaan ikävää se, että oven avautuessa ensimmäiseksi revitään lahja kädestä, ennen kuin ehdimme edes sisälle ja muiden vieraiden tullessa huudetaan: 'Missä lahja? Ette voi tulla ilman lahjaa!' tai 'Mene pois, sinulla ei ole lahjaa!'. Jälkimmäinen ystäväni veljen perheen kaverille, joka oli unohtanut puhelimensa heille. Olenko oikeasti ikävä ihminen vai mitä mieltä olette?

Ystäväni veljen perheessä on kolme poikaa, kuten meilläkin. Näistä nuorin on 14-vuotias ja hänellä oli käsi kipsissä. En kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota, mutta myöhemmin juttelin pojan äidin kanssa ja hän kertoi, että poika oli jäänyt ilmeisesti auton töytäisemäksi joitakin viikkoja (kuukausi?) sitten, hänet oli löydetty tajuttomana ojasta rikkinäisen fillarin viereltä. Onneksi oli ollut kypärä päässä, sillä siitäkin huolimatta oli tullut kallonmurtuma oikean korvan lähelle ja tosiaan käsi murtunut. Poika oli ollut muutaman päivän lasten teholla ja pari viikkoa normaaliosastolla ja oli vasta äskettäin päässyt pois sairaalasta. Silminnäkijöitä tapaukselle ei tietenkään ole löytynyt.

No, hieman hupaisempaa oli kotimatkalla. Ajelimme Ikean kautta kotiin, koska nuorimmainen tarvitsi uuden patjan. Olimme katselleet jousipatjaa netistä, mutta kaupassa ei sellaista ollutkaan haluamissamme mitoissa, joten  otimme vain pari uutta tyynyä sekä ihanan pehmohain lastenosastolta. Käymme lopuksi aina Löytöpisteessä ja niin nytkin, siellä olikin se patja, jota olimme kaivanneet ja hyvällä alennuksella.

Otimme patjan kainaloon ja onneksi on iso farmariVolvo, joten saimme sen kotiinkin. Hiukan mies joutui sänkyä fiksaamaan, mutta nyt on patja paikallaan ja lapsi onnellinen. Olin aamulla jo imuroinut, mutta nyt sain kaikki kaameat pölypallerot vielä sängyn alta jalkalistoista pois. Samalla sain myös lievän hengenahdistuskohtauksen, sillä synttäripaikassa on sisäilmaongelma eivätkä pölyt auttaneet, onneksi on avaava lääke.

Nyt aion mennä katsomaan Sense8:n loppuun. Jos jaksaisi, voisi laitaa poppareitakin. Siriuskin toi taas paistin :P

Loppuviikon lätinöitä

Ajattelin tervehtää ennen kuin taas pitää mennä.

Torstaina kävimme miehen ja pienimmän voimin katsomassa The Death of Stalin-elokuvan. Täytyy sanoa, että se oli aika ravisuttava ja lopussa hetken mietin itkisinkö vai nauraisinko. Mietin koko iltapäivän ja illan sitä, miten hyvä oikeasti oli, että saksalaiset olivat aseveljiä Toisen Maailmansodan aikaan, vaikka sittemmin menikin sukset ristiin.

Eilen olin pienimmän kanssa asioilla eli kävimme Itiksessä ensin lääkärissä hakemassa siitepölylääkkeet hänelle ja sitten optikolla molemmat.

Koulussa olisi ollut ulkoilupäivä (Unicef-kävely), en päästänyt lasta kouluun ja lääkäri kehui päätöstä. Saimme melkoisen määrän lääkkeitä, toivottavasti ne nyt auttavat. Nuhasuihke on sama, jota itse käytän koko työkauden. Puhuin lääkärirouvan kanssa mysö esmes lasten työpaikan saamisesta armeijan jälkeen sekä opinnoista ja myös sivusimme Jan Vapaavuorta ja hänen mahdollista urakehitystään. Oli aika erilainen lääkärikäynti.

Optikko oli pienimmän kummitäti, joten vaihdoimme kuulumisia samalla. Pienimmän näkö on erinomainen, ilmeisesti näköhäiriöt johtuvat vain aivojen hitaasta kalibroitumisesta näytön tuijottmisen jälkeen. Minä sain uudet lasit, vanhat ovatkin jo jotain 20 vuotta vanhat. Vieläkään en periaatteessa tarvitsisi muuten, mutta näyttö on tarkempi lasien kanssa kuin ilman.

Optikon jälkeen katsastimme shortsitarjonnan huonolla menestyksellä ja samalla ostin sitten Akateemisesta lahjakortin ihmiselle, jonka 60-vuotispäiville olen lähdössä kohtapuoliin työparin kanssa edustamaan. Tein kortinkin.

Illalla keskimmäisen oli tarkoitus tulla kotiin Lontoosta siten, että lento olisi puolenyön maissa täällä. Lapsi soittaa kuuden jälkeen, että olivat olleet check-in'iä tekemässä ja huomanneet, että matkatoimisto olikin ottanut lennot seuraavalle päivälle.. No, opettajat hoitivat homman kotiin ja saivat kaikki kotiin. Keskimmäinen tuli tuntia myöhemmällä lennolla. Kuulemma koneet oli ylibuukattuja, mutta hyvin olivat silti pääseet. Lapset vissiin on etusijalla kuitenkin.

Nyt menen maalaamaan silmät päähän. Kiinnostaisi huomattavasti enemmän mennä pihalle aurinkoon lukemaan, kuin lähteä puolitutun juhliin. No ei auta.

Esikoinen tulee huomenna lomille ja lähtee tiistaina. Vähiin käy ennen kuin loppuu.

Kitutunti

on aluillaan ihan näillä näppäimillä.

Aloitin aamun aikaisin eli menin kokoukseen melkein Pasilaan asti klo 8.30 ja pääsin sieltä ulos parin tunnin kuluttua. Uuden organisaation myötä kuulumme kaupungin kouluvirastoon, mikä on itse asiassa ihan kivaa. Tulee paljon erilaista oppimisasiaa, mikä on mielenkiintoista.

Kokouksen jälkeen kävelin Kuntatalolle ja kävin lounaalla ja sitten menin ns. oikeisiin töihin. Kuntatalolla olikin paljon porukkaa, sillä siellä käydään ilmeisesti näinä päivinä kunta-alan työsopimusvääntöä.

Sports trackerin mukaan kävelin yhteensä 2,7km puolessa tunnissa. Ihan hyvä vauhti lumipyryyn nähden.

Tarkistin wikipediasta, että Queen esiintyi Kultsalla vuonna 1974, silloin olin 4-vuotias mutta en muista tuota lainkaan. Sen sijaan muistan, että BayCityRollers kävi Helsingissä, isommista sisaruksista kaksi oli katsomassa, jos oikein muistan, ja ruutuhuivia oli jollain.

Freddie Kultsan seinässä.

Jostain syystä päivä tuntuu ihan helvetin pitkältä, koska ensinnäkin olen ollut tässä yksin melkein koko vuoron ja on suht hiljaista ja kylmää. En ole myöskään päässyt varsinaisesti syömään juuri siksi, että olen yksin. Kahvin kävin keittämässä ja join sen tässä tiskin ääressä.

Ei se oikeastaan haittaa, saan tehtyä loputkin miinustunnit pois ja ehkä jopa vähän plussaa loppuviikosta, niin että voin jäädä rauhaisin mielin talvilomalle.

Pohdiskelen tässä lentolaukun ostamista. On nimittäin satavarmaa, että repun kiskominen talvitakin päälle on silkkaa tuskaa ja toisaalta laukku on kuitenkin ehkä kivempi lentokoneessa lyhyellä reissulla kuin reppu, jossa tavarat menevät aina vähän enemmän tai vähemmän ruttuun.

 Katselin eilen Stockan kantiskuvaston läpi ja siellä oli joitain lentolaukkuja. Nyt yritin etsiä niitä Stockan nettisivuilta, niin se on täysin mahdotonta. Ensinnäkään matkalaukkuja ei löydy hakemistosta, ei edes naisten asusteista (miksi ne sinne muuten kuuluvat edes?) ja kun laittaa hakupalkkiin hakusanan, niin tulee joku äärimmäisen sliipattu mainosartikkeli, josta ei löydy tämänhetkistä tilannetta lainkaan. Stockan nettisivut ovat oikeasti käyttökelvottomat,  ei siis ihme jos firma joutuu realisoimaan tavaratalokiinteistön, kun ovat konkurssin partaalla.

Laitan tänne kuvan Suen lapasista, jotka maanantaina lähetin ja tänään olivat perille saapuneet.

Suen lapaset

Ai niin. Koska tänään on kaikkien Rikujen nimipäivä, onnittelin erästä twitterissä. En kyllä odota minkäänlaista tunnustusta tästä :P

***

Kuvien takia pääsin päivittämään tämän vasta nyt kotona, kitutunti on jo aikaa sitten takana.

Pissismummot

Olen tänään törmännyt outoon ilmiöön eli pissismummoihin. Tarkoitan tässä pissiksellä ihan sellaista teinimäistä muista viisveisaavaa käyttäytymistä, jolla saa kanssaihmiset hermostumaan tai ällistymään tai molempia.

Nämä mummoryppäät kävelevät kadulla samalla tavoin rinnakkain kuin teinitytöt, parhaimmillaan kolmen rinnakkainkävelevän mummon ohi pääsee kävellen puolen metrin levyistä kaistaletta jalkakäytävän toisessa reunassa samalla odottaen jonkun mummon kyynärpäätä kylkiluiden väliin (kun kehtaa mennä ohi). Kolme mummoa rinnakkain on samanlevyinen rintama kuin viisi pissisteiniä, katseet ovat yhtä terävät.

Tullessani kotiin talon edestä lähti juuri pakettiauto, olin saanut postiostokseni kotiovelle. Tällä kertaa kyseessä ei olleetkaan kirjat, vaan aivan hurmaava pieni penaali. Niin. Kangaspenaali, jonka saa rullalle :) Ajattelin, että se mahtuu työkassiin jos nyt uuden luottamustoimen myötä tarvitsen sellaistakin. 

Ihanuus

Luen parhaillaan Stephen Kingin kirjaa "Kirjoittamisesta : muistelma leipätyöstä" ja se on niin hauska, että olen useamman kerran joutunut metrossa puremaan huulta, etten nauraisi ääneen. Toki siten saisi nopeasti tyhjää tilaa ympärille, mutta olkoon. 

Metrosta vielä sen verran, että eilen aamulla mies lähti hyvissä ajoin töihin (kuten aina) klo 7 metrolla. Minä menen hiukan myöhempään ja niinpä, kun katsoin luuria Sörkassa huomasin miehen laittaneen WA-viestin klo 8.15. jossa hän ilmoitti vihdoin päässeensä töihin. Mellunmäki-Kamppi viis varttia. Ehkä pisin aika ikinä. Lisäksi kuulemma espoolaiset eivät osaa Kampissa kulkea a) rullaportaissa b) laiturialueelle johtavissa ovissa :D 

Olen ilmoittaunut maaliskuun puolivälissä viisipäiväiseen luottamusmieskoulutukseen. Toivottavasti siellä on yhtä hauskoja tyyppejä, kuin oli yt-kurssilla :)

Työlääkärikin soitteli, kilpirauhasnäyte on hyvälaatuinen ja nyt seurataan eli vuosittain pitää käydä tarkastuksessa. Kysyin samalla niistä verikokeista, kun se aiempi lääkärisoittelija oli vähän outo ja nyt tämä sanoi, että ne on oikein hyvät arvot enkä tarvitse lääkkeitä. Kai se on uskottava sitten. Ilmeisesti kaikki oireet johtuvat sitten kuitenkin sisäilmasta. 

Mies on sairas, vatsa sekaisin ja kuumetta melkein 39. Toivottavasti menee nopeasti ohi eikä tule meille muille.

Nuoriso katsoo taas Tarua, joten Suen lapaset on taas hetken tauolla. Tosin enää puuttuu puolet toisesta sekä peukalot molemmista, että älä Susj' hättäile.

Outo mielihalu iski: kirjoitushinku. Pitäisi ehkä hyödyntää se.

Tuskin maltan odottaa huhtikuuhun, kun näen taas Jaredin :)

P.S. Unohdin ihan kertoa hammaslääkäristä. Siinä meni ehkä kaksi minuuttia, hyvä kun ehdin tuoliin istua. Hän hioi kiukuttelevaa hammasta matalammaksi (arvelimme molemmat puremisen olevan syynä kylmänarkuuteen) ja lähtiessäni varasin ajan hammastarkastukseen maaliskuulle. 

Edelleen sydämessä läikähtää hänet nähdessä <3 

P.S. 2. En tiedä mitä helkkaria tekstille tapahtui, mutta en jaksa enää säätää.  Muutakin tekemistä.

ShopBailut

Vaikken vietäkään ns. Black Fridayta, koska en ymmärrä miksi minun pitäisi näin suomalaisena moiseen amerikkalaiseen hömpötykseen osallistua, ostin silti tänään aika isolla rahalla erilaisia asioita.

Nimittäin keskimmäinen haluaa mennä kaverinsa kanssa IronMaidenin keikalle ja sinne piti saada liput. Minäpä onnistuin ostamaan liput kuten pitikin, paitsi yläkatsomoon (permanto ei edes ollut myynnissä kuin VIP-hinnoilla). No, asia jäi harmittamaan sen verran, että kun olin käynyt suhkussa aloin katsella Ticketmasteria uudestaan ja nytpä olikin ilmestynyt lisäkeikka seuraavalle päivälle. Ostin siis liput sinnekin, tällä kertaa alakatsomoon (koska se hemmetin permanto..) eli nyt on sitten lippuja. Aloin töissä manata Ticketmasterin p*skoja sivuja ja työpari sanoi, että hän voisi ehkä ostaa ne huonommat paikat. Wau. Toki ainahan ne varmaan kaupaksi saa, mutta kävisi niinhelposti jos saisin ne heti pois käpälistä. Keskimmäinen on ihan tyytyväinen kuitenkin.

Äsken sitten muistin, että olen jo pitemmän aikaa lykännyt erilaisten kirjallisten hankintojen tekemistä, joten nyt muistaessani ostin pari pokkaria Amazonin virroilta ja lisäksi pienimmälle (ehkä) joululahjan eli pelin, jota meillä on himoittu Worldconista asti.

Muita tapahtuneita asioita: kävin eilen työpaikkalääkärissä vinkumassa lähetettä kilpirauhaskokeisiin. Lääkäri oli sama mukava naislääkäri, joka elokuussa ihmettelin korvaani ja nytkin hän kuunteli tarkasti, mitä minulla oli sanottavaa ja kokeili sitten kaulaani (joka vähän tuntui ikävältä). Lopputulos; sain lähetteen kilpirauhasen ultraäänitutkimukseen ja palaamme asiaan, kun sieltä tulee tulokset. Aamulla katselin peilistä kaulaani ja huomasin, että siinä on oikealla puolella sellainen turvotus, joka näyttää hiukan valumalta. Kuvaus on parin viikon päästä, oletan valuman olevan silloin vielä paikoillaan.

Naapurin rouvan haastattelu oli tänään Hesarissa. Ovat käyneet ihan tuossa meidän pihalla kuvaamassa, vähän jänskää ajatella :D Moni ei pidä hänestä, mutta meille hän on aina ollut oikein kiva. Lisäksi jos ihminen pitää jääkapiissa aina lettutaikinaa voidakseen paistaa perheelleen lettuja, niin ei hän voi olla kovin paha, vai mitä?

Esikoinen tuli eilen lomille ja lähti tänään lukiokaverin järjestämään lukioluokan tapaamiseen ja kotiutuu sieltä vasta sunnuntaina. Ensi talvena sitä varmaan näkyy vielä vähemmän, kun muuttaa opiskelukämppään kesän kuluessa.

Pienimmän oli tarkoitus lähteä kahden yön partioretkelle, mutta hän oli hiukan haluton ja arvelin, että koska ollaan juuri tervehdytty (tai melkein) niin ei olisi ihan välttämätöntä lähteä pyydystämään uutta tautia. Miestäkään ei yhtään innostanut ajatus lähteä ajamaan pimeyteen perjantai-iltana, joten peruimme tämän homman. 

Sirius on löytänyt aivan ihana asian eli käsienpesulavuaarit. Kun niihin laskee vettä ja tulppaa veden pysymään altaassa, kissa jaksaa kalastaa vaikka kuinka kauan. Eilenkin se oli aivan likomärkä tullessaan sohvalle viereeni. yyh.

Olin melkein unohtanut Deadpoolin trailerin, joka tuli ulos joskus ennen sairastumistani. Tuskin maltan odottaa!!

Kotona

Tulimme kotiin aikaisin lauantaiaamuna. Ihme kyllä matkalaukut tulivat todella nopeasti ja olimme kotona jo tunnin kuluttua koneen laskeutumisesta. Keskimmäinen lähti puolenpäivän maissa isosleirille Siuntioon, ystävä tuli hakemaan kotiovelta asti.

Jokakeväiset alivuokralaisemme (eli sokerimuurahaiset) olivat levittäytyneet alakerran pesuhuoneesta yläkertaan, ilmeisesti ihan viimeisten päivien aikana vasta, koska eivät olleet vielä eksyneet kuivamuonakaappeihin. Olemme nyt laittaneet niille myrkkyä kaappien alle, koska näyttää siltä, että ne tulevat viemärin läpiviennistä. Lisäksi lämmitämme saunan tänään, joten niille tulee kuumat paikat.

Olen pessyt pyykkiä ja kaikki matkalaukut on jo purettu. Tuliaiset ovat keittiön tiskipöydällä odottamassa jatkokäsittelyä ja Singaporesta ostamani kirjat ovat läjässä työpöydällä. En ostanut Balilta kuin yhden kirjan ja kolme kierrätyskärrystä ottamaani romaania luin ja jätin hotellin kierrätyshyllyyn.

Tuimme paikallista yrittäjyyttä hankkimalla esikoiselle ja keskimmäiselle mittatilauspuvut hotellin lähellä olevalta räätäliltä. Hävettää kertoa, että ne maksoivat yhteensä vähän päälle satasen. Mutta hienot ovat ja nopeasti tulivat valmiiksi, neljäntenä päivänä ensikäynnistä kävimme koettamassa ja muutokset tehtiin parin päivän kuluessa. Yhteensä kahden puvun tekemiseen meni noin kuusi päivää.

Paluulennot menivät oikein hyvin, varsinkin yölento Singaporesta Helsinkiin oli rauhallinen ja saimme nukuttua useamman tunnin putkeen. Sen sijaan Singaporessa aikomamme kiertoajelu olikin täynnä ja seuraava lähtö olisi ollut liian myöhäinen, joten vietimme kentällä yhdeksän tuntia. Onneksi siellä oli erilaisia ajantappomahdollisuuksia; perhospuutarha, elokuvateatteri ja kauppoja sekä kahviloita.

Perhospuutarha oli kiva, pienimmän mielestä paras juttu ikinä ja kyllähän siellä aika kului mukavasti. Perhoset istahtelivat minne sattui, mm. keskimmäisen hiuksille ja näimme yhden karkaavan erään miehen repun päällä istuen poiskin. Elokuvateatterissa pyöri non-stoppina leffoja, ensin katselimme noin puolet uudesta Ben-Hurista (ihan järkyttävän huono) ja myöhemmin minun shoppaillessani (niitä kirjoja) mies ja pojat katselivat jotain komediaa.

Huomenna alkaa taas arki, aikaisin aamulla kolmella ja minulla hiukan myöhemmin. Esikoinen kuulemma on menossa elokuviin. Koululaisilla alkaa kuuden viikon puserrus kesälomaan ja samassa ajassa pitäisi saada talo juhlakuntoon. Stressiä pukkaa jo ajatuskin.

Kai se tästä taas. Alla muutama kuva reissusta.

Tit-ti-dii

Lomaloma on täällä vihdoin :)

Yritin jonain iltana viikolla päivitellä, mutta koska blogger on nykyään usein lataamossa niin en vain yksinkertaisesti jaksanut odottaa.

Ei tässä sen hassumpata kuulu. Kävin torstaina Hulluilla päivillä pilatestunnin jälkeen ostamassa kompressiosukat lentomatkaa varten. Ainakin tuntuivat sopivan tiukoilta, kun kokeilin kotona. Lisäksi ostin uuden urheilutopin ja -rintsikat, kun en kohta meinaa enää kehdata mennä aina samoissa vanhoissa rytkyissä.

Perjantaina kävin vanhan työpaikan kautta selvittämässä matkakuluja Göteborgin reissun jäljiltä ystävän kanssa. Tapasin aika monta muutakin vanhaa työkaveria ja oli ihan kiva vaihtaa kuulumisia. Ehdin hyvin sieltä töihin pariksi tunniksi kuuntelemaan infoa kaupungin organisaatiomuutoksesta. Tosin työ-ystävän kanssa kärsimme molemmat tilan huonosta sisäilmasta.

Tänään olen siivonnut talon ja pessyt pyykkiä, huomiselle jää pakkaaminen ja äänestys. Lähtö on vasta illalla, ei varmaan koskaan ollakaan lähdetty näin myöhään.

Pienin esitteli varsin hupaisan videopätkän :)

Osaisinpas päättää

Hiukan ärsyttää nyt. En mennyt eilen pilatekseen, koska olin aivan julman väsynyt. Sen sijaan menin Stockalle Katsomaan ja kokeilemaan uima-asua. Vanha rannalle kelpaava uikkari on nimittäin jo noin viisi vuotta vanha ja kangas on joistain kohdista virahtanut aika pahasti. Onneksi se ei vuorin kanssa juuri näy, mutta itse tiedän ja ahdistaa.

No, löysin muutaman kivan kokeiltavaksi. pari tankinia ja pöksyt ja sitten ihanan uimamekon, sellaisen pikkumekon ja kokouikkarin yhdistelmän. Mutta. Hinta oli aika suolainen ja toisekseen koska olkaimet saa 'kivasti' pois tai ristiin jne niin ne tuppasivat aukeamaan jo kopissa. Eli e pitäisi ommella muutamalla pistolla kiinni, minua ei haittaa olkainrajat mitenkään.

Tankinit oli muuten kivat, mutta toinen oli lerppa edestä, edes olkainten säätö ei auttanut, ja toinen oli pieni (en jaksanut hakea suurempaa kokoa). En uskaltanut edes kokeilla, koska saumat tuntuivat sille, että ratkeaisivat justiinsa. Lisäksi aloin miettiä millä ilveellä pääsisin ulos siitä jos saisin sen edes ylleni.. huokaus.

Joka tapauksessa päätin sitten antaa kaikki takaisin eli en ostanut mitään. Pääsin kotiin ja kerroin miehelle, että olin koetellut uikkareita ja mikä suosikissa oli vikana. Mies naurahti. Tunteehan se jo mut.

Nimittäin tän päivän olen haikaillut sen onnettoman uimapuvun perään. Päätin, että huomenna käyn sen hakemassa, kun ensin käymme pienimmän kanssa jouskariharkoissa ja sitten menemme keskustaan. Voi jeesus mun kanssa. Olen varalta jo katsonut, että sen ehtii vielä saada netin kautta jos sitä ei olekaan rekissä.

Viikonlopun vikinät

Alkaa olla se aika ennen joulua, jota ehkä inhoan eniten. Joka ilta on jotain jouluun liittyvää menoa ja jouluna olet niin poikki, että alat itkeä silkkaa väsymystä lanttulaatikon ääressä. Nyt on tosin ihan itseaiheutettu väsymys, sillä eilen oli pakollinen joulunaluskauppakäynti ja tänään kävimme katsomassa Rogue One-elokuvan.

Eilen kaupassa (ei onneksi tukussa vaan Liiterissä) oli oikein joulumieli ylimmillään. Mies oli kassajonossa seuraavana, niin lähellä (ei edes jonossa) ollut mummeli kiilasi oikein kunnolla, hyvä ettei tarvinnut ostoksia kaivaa lattialta sen törmäyksen jälkeen. Mies toivotti rouvalle hyvää joulua ja kassatyttöä nauratti. Loppuilta menikin toipuessa ja katsoimme pienimmän kanssa ensimmäisen jakson 12:nnen tohtorin seikkaluista. Ei ollenkaan huono ollut se.

Tänään tosiaan kävimme katsomassa uuden osan Tähtien sota-epookista ja se oli oikein hyvä. Paikkasi varsinaisen saagan aukkoja ja toimi hyvin itsenäisenäkin osana. Henkilöt olivat hyvät ja lisäksi siinä oli monta varsinaisen saagan henkilöhahmoa jollain tavoin mukana.

Nyt olen oikeasti aika hyytynyt. Huomenna pitäisi töiden jälkeen käydä hoitamassa kummipoikien joululahjat ja sitten menen katsomaan työ-ystävän kanssa No man's land-teatteritaltionnin, jossa on pääosissa Sir'it Ian ja Patrick.

Tästä tulikin mieleeni, että ehkä taas jouluna pidämme Taru-maratonin :P

Uni-Jukka

Uni-Jukka tai Nukku-Matti kävi taas jysäyttämässä hiekkasäkillä, alkoi nukuttaa ihan hurjasti.

Eilen tulin kotiin jo kolmelta, iski migreeni enkä voinut lähteä aikaisemmin, koska työpari oli kokouksessa kahteen asti. Onneksi pääsin kuitenkin sitten samantien lähtemään. Palelin ensin koko päivän töissä ja kotona illan, kuumeolo taas ilman kuumetta.

Tänään oli ihan hyvä olo, mutta jälleen palelin koko päivän. Lomapäivieni anominen on edelleen auki, koska palkkatoimisto ei vastaa henkilöstösihteerin kyselyyn siitä, minkä mukaan ne lasketaan. Nimittäin ollessani osittaisella hoitovapaalla lomapäivät laskettiin kuitenkin viiden työpäivän mukaan, mutta nyt kun teen omasta halustani lyhennettyä työviikkoa, niin kukaan ei tiedä mitään.  Ehkä anon vain neljän työpäivän mukaan ja katson sitten lomaltapalattuani, mikä on homman nimi. Sitä henkilöstösihteerikin ehdotti :P

Tänään oli tämän syksyn viimeinen pilates ja olikin aika rankka, irroiteltiin kalvoja rullalla ja muuta mukavaa. Ohjaaja ehtii aina katsoa kaikkien asentoja, ettei tule virheitä ja siten vahinkoja, mikä on tosi tärkeätä. Pilateksen jälkeen kävin ostamassa pienimmälle uusia sukkia Sokokselta ja itselleni pitkähihaisia täyspuuvillaisia t-paitoja M&S:stä. Muualta niitä ei saakaan tässä kylässä.

Sain luettua ruotsinkielisen dekkarini loppuun, jeee! Oli ihan kiva kirja, ei ihan niin ruotsalainen kuin ruotsalaisten miesdekkaristien kirjat ovat olleet.

Nyt menen sänkyyn. Huomenna pitäisi ehkä siivota ja illalla menen leffaan pienimmän kanssa katsomaan Ihmeotuksia. Nähdään!

Sieniä

Tänään olen syönyt Kuntatalolla jälleen kerran siitakesienirisottoa. Jostain syystä Palmian vääntämä risotto on niin hyvää, että sitä on pakko mennä syömään jos sitä on listalla. Söinkin sitä sitten niin, että oli mahanahka tiukilla. Toki sen lisäksi oli porkkana-inkiväärisosekeittoa ja siikamurekepihvejä sekä marjasalaattia jälkkäriksi. Hyvä, ettemme pyörineet takaisin puljulle.

Työkaveri, jonka kanssa kävin syömässä, kertoi käyneensä hammaslääkärini luona hoidossa ja vielä menevänsä uudelleenkin. Nyt siis jo kaksi läheistä työkaveria on myös hurmaantuneet häneen. Voi minua! Hammaslääkärini on myös avustanut Miika Nousiaista tämän vastikään julkaistun kirjan suhteen ja myös kirjasta tehtävän tv-sarjan kuvausryhmän saattamisessa ajan tasalle uusien hoitomuotojen suhteen. Voi minua uudelleen!

Olen tänään ostanut lentoliput Göteborgiin helmikuulle. Menen ystäväni kanssa sinne teatteriin ja näytelmän kirjoittaja on kutsunut meidät illalliselle kanssaan. Pitää petrata ruotsin sanavarastoja hiukan. On ollut jo pari vuotta muutama ruotsinkielinen romaani hyllyssä odottamassa lukemista. Nyt on vissiin pakko ruveta.

Ostin myös punaiset Kontiot kotimatkalla, sillä minulla on vain hervottoman isot armeijan Kontiot enkä halua käyttää niitä kaupungissa. Tosin huomenna jos tulee lunta, niin en taida uusia kumppareita laittaa silloinkaan vaan talvikengät. Kaipa tässä vielä saadaan vesisateita tänä syksynä.

Pienin on ollut tänään kotona ja on myös huomenna, sen verran hurjankuuloinen yskä. Näin myös minä saan nukkua hetken pitempään aamulla, kun ei tarvitse nousta häntä herättämään.