Eilen illalla katsoimme Chaplinin 'Diktaattorin' koko perheen voimin ja se oli edelleen hauska ja ihana. En ehkä ole kertonut, mutta teini-ikäisenä olin kova Chaplinfani. Olen lukenut herran elämäkerran varmaan viidesti, pidin esitelmän hänestä yläasteella ja olen nähnyt kaikki elokuvat plus lyhytfilmit. Meillä on ne myös kotona, osa VHS-kasetteina, osa DVDllä ja osa serverillä. Niin, että puhutaanko vielä jotain pakkomielteistä. Meikä kun fanittaa, niin se on sitten täysillä tai ei mitään.
Voi, mite haluaisinkaan olla nyt Melbournessa, mutta enpä ole. Ja se siitä. Loppuun pari päivää kiusannut korvamato. En edes ollut DD-fani.