Kävelevä muistihirviö

Mieheni on kyseinen olento. Olen nyt ainakin tiistaista asti puhunut, että joudun perjantaina olemaan iltakuuteen töissä, kun se työkaverini (joka osaa mm. kirjoittaa) on sairaalassa.

No ensin mies ihmetteli, pitääkö hänen ottaa pienin mukaan tukkuun hakemaan lauantain koulupäivän tarjoiluja. Ei tarvitse, saavat isoveljet nyt tämän kerran vahtia sen puolituntisen.

Äsken sitten seuraava ihmetys, enkö minä tulekaan ennen viittä töistä kun piti käydä niitä keittiön tasoja hakemassa Bauhaussista. No EN! Edelleenkään!

Miehet!