Kävin jälleen vetäisemässä maanantain aloituslenkkini uima-altaassa, puoleen tuntiin kilsan. Lopuksi menin jälleen kylmävesialtaan lävitse pesuhuoneen puolelle. Erään vanhemman herran kanssa vaihdoimme pari sanaa siitä, että Vuosaaressa on huomattavasti kylmempi vesi kylmävesialtaassa. Siihen lasketaan jääpaloja jääpalakoneesta, se se vasta on mukavata.
En tiedä, uinko liian kiivaasti, mutta oikea koipi on jälleen hiukan arka ja pelkään pohjekramppia taas. Jos tämä jatkuu tällaisena, en tiedä uskallanko fillaroida töihin ollenkaan tässä ja ensi kuussa. Se olisi kurjaa.
Töissä oli ihan mukavaa, hiljaista ja eehh.. no ei ihan niin rauhallista kuin ajattelimme. Työkaveri oli käynyt Krakovassa ja visiteerannut Auschwitziä ja Birkenauta. Paikkoja, joihin minä en pysty menemään.
Pelkkä ajatus siitä, että menisin vapaaehtoisesti sellaisen inhimillisen vihan, tuskan ja kauhun kyllästämälle paikalle, saa minut itkemään. Ei suinkaan kauhusta vaan myötätunnosta natsien uhreja kohtaan ja tiedän, että en pysty käsittelemään sitä surun määrää minkä siellä kohtaisin. Joten en mene. Tällaisia paikkoja on muutamia minulla. Minulle on turha tulla sanomaan (kuten joku kuvaili), että 'A oli niin seesteinen'. Ei hyvänen aika.
Tulipas vuodatus.. noh. Annoin pienimmän katsella tänään 'Pacific Rim'-elokuvan hänen ollessaan itsekseen kotona (mies oli tullut kotiin puolivälissä leffaa). Kysyin, mitä pienin tykkäsi ja hän sanoi 'se oli HUONO!'. Niin. Tuomaristo on puhunut.
Esikoinen kävi tänään matematiikkalukion pääsykokeessa, mutta koska se on kakkosvaihtoehto niin en tiedä, meneekö hän mieluummin tuonne vai ykkösvaihtoehtoonsa. Kysyin, mutta ei hänkään tiennyt. Esikoinen sai ysien valtakunnallisesta matematiikankokeesta 56/60 pistettä. Kesäkuussa kuulemme tulokset.
Nyt taidan mennä petiin kipeine koipineni. Loppuun ruotsalaista swing-hop'ia, johon tykästyin.
