Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu

Onpahan ollut taas vauhdikas viikko.

Tiistaina oli viimeinen pilates tälle vuodelle ja se olikin aika rankka, klassista pilatesta. Tuli ihan hiki pintaan :P

Eilen olin ensin töissä ja sitten kävin syömässä ystäväni Mareetan kanssa ja siitä jatkoimme Tavastialle Tove Styrken keikalle. Jotenkin keikka jäi hiukan taka-alalle, sillä kuten ehkä olen kertonut, lähden M:n kanssa ensi viikolla Tukholmaan katsomaan Boy Georgea.

Saman matkan yhteydessä M oli kysynyt Göteborgissa tapaamaltamme Alexandralta tarvitaanko Alternative Literature Prize-tapahtumaan lisää työntekijöitä. Vastauksena Alexandra lähetti Mareetalle kutsun palkintoillalliselle ja pääsen mukaan avecina.

Siinä panikoidessamme Mareetta lähetti Alexandralle viestin, jossa tiedustelimme pukukoodia ja keikan jälkeen Alexandran vastauskin oli tullut. Se kuului suunnilleen niin, että älkää panikoiko ja ihan rennot juhlavaatteet riittää. Sanoin sitten Mareetalle, että entäs jos Vickan tai joku muu kuninkaallinenkin tulee sinne, mutta siinä vaiheessa Mareetta sulki korvansa :D

Tänään töiden jälkeen menin sitten ay-yhdistyksen kokoukseen ja tapasin joitain tuttuja sielläkin. Pääsin tai minut nakitettiin yhteen hommaan, onneksi saan siihen kaveriksi entisen työ-pikkuveljeni :)

Tässä vielä Tovelta yksi biisi. Hän siis on ollut Ruotsin Idolseissa joskus, tuli kolmanneksi. Mä jotenkin kyllä tykkään.

Savon sointu

Olen viisipäiväisellä ammattiyhdistyksen luottamusmiehen peruskurssilla ja olen ollut iltaisin niin poikki kaikesta asiasta, etten ole yksinkertaisesti jaksanut istua koneella. Asiaa tulee ja paljon, samoin ruokaa tuntuu olevan jaossa koko ajan, joten kurssi on ihan kiva :P

Kurssikaverit ovat myös mukavia. Olemme erään kanssa tukeutuneet esiintymispelon suhteen toisimme ja onneksi suurin osa esityksistä tehdään ryhmässä, mikä tasaa paineita. Tänään kävimme läpi KVTESin luottamusmiehiä koskevaa osuutta ja siinä kuunnellessani erään kurssikaverin iisalmelaista savon soljuntaa alkoi hiukan liikuttaa, kun kaipasin isääni.

Isän kuolemasta tuli viime lauantaina 24 vuotta. Koskapa täytin isäni kuolivuoden syksyllä 24v ja nyt ensi syksynä se tuplaantuu, niin olen jotakuinkin tasan puolet tähänastisesta elämästäni ollut isätön.

Joo, se siitä. Katsomme nuorimmaisen kanssa Harry Potter-elokuvia putkeen, tänään olisi vuorossa 'Puoliverinen prinssi', kunhan lapsi saa läksynsä tehtyä. Yhtään ei haittaa, että leffoissa on myös Lucius ;)

Kävin eilen hammastarkastuksessa eikä Kai löytänyt kalustosta muuta kuin hammaskiveä. Mitään ei tarvitse juuri nyt tehdä putsauksen lisäksi. Ihmeellistä.

Ostin juuri Audiblesta muutaman puuttuvan Richardin lukeman äänikirjan. Kuunnelkaa allaoleva video (mieluiten silmät kiinni), niin tiedätte miksi olen alkanut harrastaa äänikirjoja.

Torstai-iltana

Totean selviytyneeni suht kunnialla uusista edustustehtävistäni. Ammattiyhdistyksen alajaostosta en sano mitään, mutta ihan mukavaa oli sielläkin, varsinkin kun entinen työ-veljeni oli myös paikalla. Palaan siihen myöhemmin, jos  menisin kerrankin aikajärjestyksessä.

Eilen aamulla löysin siis itseni oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Bongasin pomoni ratikassa ja ujuttauduin hänen vanavedessään sisälle, missä hän hetkellisesti hylkäsi minut mutta löysin kuitenkin oikeaan kokoushuoneeseen, jossa olikin valtavan mukavia ihmisiä. Kokous sujui mallikkaasti ja lähdin takaisin kustannuspaikalle. Ratikkapysäkillä aikataulu ilmoitti, että ratikka tulisi ehkä 7 minuutin päästä ja koska en jaksanut odottaa siinä tuulessa ja tuiskussa, niin kävelin työpaikalle ja siitä Palolaitokselle syömään. Aikaa meni noin vartti eikä ratikkaa näkynyt missään vaiheessa, mistä sen reitin näin (tai kuljin).

Työpäivä oli pitkä kuin nälkävuosi vaikka kesti vain nelisen tuntia. Lähdin yhdistyksen kokoukseen viideksi Kisikselle ja siellä eteisessä tapasin muutaman muun epätietoisen etsimässä oikeaa kokouspaikkaa. Löysimmekin sen suht helposti kysyttyämme vakseilta.

Tämäkin kokous sujui reippaaseen tahtiin, vaikka talousarvio ja siihen liittyvä eräs toinen asia herättivät kiihkeää keskustelua, mutta muuten vuosikokous saatiin purkkiin 2 tunnin ja vartin väännöllä. Entinen työveljeni jäi vielä hallituksen kokoukseen enkä tiedä milloin hän pääsi kotiin sieltä :P

Matkalla ratikalla Sörnäisiin juttelin erään vanhemman herran kanssa, joka oli samassa kokouksessa. Puhuimme mm. sisäilmaongelmista ja kissoista :)

Tänään olinkin sitten taas kokouksessa, jossa puolet osanottajista oli samoja kuin eilen aamulla :P Kokous sujui varsin rattoisasti ja varatun kahden tunnin sijaan ei mennyt kuin puolitoista tuntia. Siinä välissä saimme myös makoisan yllätyksen, sillä Stadin ammattioppilaitoksen ruokapuolen opiskelijat olivat tehneet tänään samassa talossa vierailevia kansanedustajia varten liikaakin tarjottavia ja tulivat tuomaan niitä meille.

Alavasen: mini-blini, ylävasen: vuohenjuustoa ja pinjansiemeniä punajuurisiivulla, alaoikea: porkkanaa, quinoaa ja maa-artisokkasipsi salaatinlehdellä. Jälkkäri tyrnimousse oli niin kaunis, että oli melkein sääli syödä se.

Näkymä viidennestä kerroksesta

Ehdin takaisin ns. oikeisiin töihin tunniksi ennen kuin lähdin pilatekseen. Voin sanoa, että olipa mukava tunti, kun olin käynyt tässä välissä muissa jumpissa. Tällä kertaa uutuutena oli piikkipallo, joka asetettiin ensin aluksi jalkapohjien alle ja lopuksi lapaluiden alle. Teki aika makeaa.

Tähän loppuun esitän pienen valituksen; meille selvisi eilen vahingossa, että yksi tietokoneluokan päivystäjistä on poissa vielä tämän viikon (iloisen perhetapahtuman johdosta). Vahingossa tarkoittaa sitä, että tämän henkilön äiti (entinen työkaverimme) oli kertonut työparille ilouutiset aamulla vesijuoksussa.

Meitä nyppii tämä asia siksi, että a) olemme ensimmäisinä ottamassa vastaan negatiivisen asiakaspalautteen, b) asian olisi voinut laittaa sähköiseen ajanavarauskirjaan, jolloin mekin olisimme nähneet sen.

Ehdotin työparille, että voisimme laittaa s-postin kaikille näille päivystäjille, että vastaisuudessa voimme parantaa asiakaspalvelua laittamalla päivystyspoikkeamat sinne ajanvaraussysteemiin.

Ainiin, vielä toinen asia eli olin eilen aivan tööt. Molemmat eiliset kokoukset olivat tiloissa, joista sain oireita. Ensimmäisessä kokouksessa alkoi yskittää ja tuli sellaista paksuhkoa limaa, joka oli uusi tuttavuus. Iltakokouksessa taas silmiä viilteli.  Aamulla silmät olivat aivan rähmässä (muustakin kuin nukkumisesta).

Tänään kokouksessa olin nukahtaa, sellainen perinteinen humahdus-väsymys. Kukaan muu ei näyttänyt kärsivän, joten ehkä olen vain väsynyt, vaikka en kyllä usko sen olevan ainoa syy.

Huomenna olen menossa aamupäivällä vielä luottamusmiesten kokoukseen ja sitten minun on pakko mennä töihin pariksi tunniksi, koska työparin on pakko pääästä erääseen toiseen kokoukseen eikä tietotekniikkaluokassa päivystävä puolikkaamme pysty sen varsinaisen päivystäjän poissaolon vuoksi päivystämään kirjastossa.

Onneksi kuitenkin vain kaksi tuntia, mutta sekin tuntuu aika paljolta tässä tilanteessa, kun tunne olevani ei-kunnossa. Työparikin sanoi, että ei tämä nyt ihan ollut tarkoitus näissä mun perjantaivapaissa, että olen sitten joka perjantai kuitenkin siellä kokouksissa jne. 

Mutta näillä mennään.

Pimpelipom

Vähän väsyttää nyt.

Kävin aamutuimaan uimassa perinteisen kilsan puoleen tuntiin. Altaassa oli mukavasti väljää, vaikka ensin pelästyin. Onneksi osa lähti pois eikä jäänyt kälvimään. Saunassa juttelin erään rouvan kanssa vesijuoksusta ja kylmävesialtaasta, joka oli yllättävänkin raikas tänään.

Töissä oli kiire, suoraan sanottuna. Jatkuva vipinä iltakuuteen asti, jolloin vähän rauhoittui. Puhelimet soivat jatkuvasti, toinen siksi, että sen majapaikka on nyt kevätkauden maanantaisin suljettu (tilaa tarvitaan opetukseen) ja toinen siksi, että opetus alkoi ja opettajat soittelevat. Toki opiskelijatkin, mutta opettajat ovat yhtäkkiä huomanneet taas tarvitsevansa sitä sun tätä.

Minulle selvisi tänään, että osallistun tällä viikolla neljään kokoukseen. Viidennen jätän väliin ihan siksi, että se menee päällekkäin luottamusmieskokouksen kanssa. Kysyin tutulta pääihmiseltä, näemmekö keskiviikkona yhdistyksen kokouksessa ja hän kysyi heti, olisinko kiinnostunut yhdistyksen hallituksessa olosta. Sanoin, etten tiedä vielä.. Sehän se vaara on aina kokouksiin osallistuessa, että joutuu ns. tekemään jotain.

Mies kävi iltasella Munkassa kardiologilla, sydän on ennallaan eli ihan ok. Paluumatkalla mies poimi mut kyytiin töistä ja kävimme vielä kaupassa ennen kotiutumista. Avattuani koneen luin, että Cranberriesin laulajatar on kuollut äkillisesti. Pidin kovasti hänen äänestään. Heillä oli muitakin hyviä biisejä, kuin Zombie, joka itseasiassa on aivan järkyttävä korvamato.

Nyt aion kellistyä petiin, huomenna menen töiden jälkeen jumppaan ja saan sillä kortin nollille :P