Näytetään tekstit, joissa on tunniste shoppailua. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste shoppailua. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. tammikuuta 2020

Tervehdys Lontoosta

Käväisimme ystäväni M:n kanssa teatteriretkellä Lontoossa ja olikin aika hauska retki taas. Lähdimme perjantai-aamuna aikaisin ja palasimme lauantai-iltana myöhään, melkein taisi olla jo sunnuntai.

Matkan päätarkoitus oli mennä katsomaan Richardia Tsehovin 'Vanja-enossa', mikä onnistuikin mainiosti. Itse näytelmä oli hauska ja ajatuksiaherättävä, pääosassa oli Toby Jones ja Richard oli Vanjan ystävä Tohtori Astrov. Professori Serebrjakovia esitti Ciaran Hinds ja oli oikein hyvä hänkin. Teatteri oli vanha ja pienehkö, jyrkät katsomot mutta hyvin kyllä näki. Lavastus oli kiva myös. Tärkein kohtaus näin fanityttö-näkökulmasta oli tietysti juopuneen Astrovin karkaaminen ulos ukkosmyrskyyn paidatta :D No ei, kyllä se oli kokonaisuudessaan oikein hyvä :) Jos joku haluaa lukea arvostelun, niin tässä on yksi (Guardian) ja tässä teatterin sivut.



Näytelmän jälkeen pääsimme suht nopeasti ulos ja takaovelle jonottamaan nimmareita. Ensimmäisenä tuli Jelenaa esittänyt Rosalind Eleazar ulos ja käveli jonottajien ohitse, hän oli hiukan hämmentynyt saamastaan huomiosta, kun me kaikki kiittelimme häntä. Hetken päästä ulos tuli Ciaran Hinds, jolta saimme nimmarin käsiohjelmaan. Hän kulki hitaahkosti jonon päähän ja jutteli mielellään ihmisten kanssa. Sitten tuli Richard ja hänpä aloittikin nimmareiden jakamisen jonon loppupäästä, koska ihan ekana olivat ammattimaiset nimmarien metsästäjät eikä R voi sietää heitä. Annoimme lahjamme (Kissamme Jugoslavia englanninkielisenä ja Fasun suklaakonvehteja) ja saimme nimmarit. Jotkut meitä urheammat pyysivät ja saivat selfietkin Richardin kera. 

Olin jo vessajonossa bongannut yhden Rachel-nimisen englantilaisfanin ja jonotuksen yms jälkeen menimme hänen ja hänen ystävänsä luokse ja mietimme, mitä tekisimme. Päätimme sitten mennä läheiseen PizzaExpressiin syömään ja juttelemaan ja olikin tosi kivaa. Olisimme varmaan jutelleet koko yön, mutta alkoi jo uni painaa pitkän päivän jälkeen ja piti lähteä hotellille.
 



Olimme ehtineet perjantaina shoppailla hieman, kävimme Shepherd's Bushin isossa (siis isossa) Westfield-ostarissa  HMVssä, syömässä ja vähän vaatekaupoilla. Tarkoitus oli ensin mennä syömään ennen teatteria, mutta olimme niin poikki, että ostimme eväitä hotellille ja loikoilimme hetken ennen teatterikeikkaa.
Perjantain löydöt
Sunnuntaina ihanan aamiaisen jälkeen laitoimme laukut kasaan ja jätimme ne hotellille odottamaan, kun kävimme vielä kirjakaupoilla. Kävimme ensin Foylesilla ja oli kova valinta, ettei lähtenyt ihan koko kauppa mukaan. Sitten menimme Forbidden Planetiin, josta löysin pari kirjaa ja käppäillessämme takaisin hotellillepäin löysimme vielä yhden levy- ja leffakaupan sekä Primarkin. Hotellilla respan tyttöä huvitti, kun seisoin M:n laukun päällä, että saimme sen kiinni. Jätimme vielä laukut hetkeksi odottelemaan ja kävimme naapuriravintolassa syömässä ja sitten lähdimme seikkailemaan lentokentälle, jossa olimme juuri sopivasti.

Aamupalaa
Porkkanakakkua Primarkin Insomnia-kahvilassa
Tykkäsin tästä :D
Saalis
Ruokaa TASissa, M:n pihvi ja mun lammaskofta

Hiukan väsytti sunnuntaina ja nyt on kurkku kipeä, mutta ei se mitään. Oli oikein kiva miniloma!

Yritimme pysytellä metrossa hereillä bongaamalla pöllöjä. Ehkä Pöllöäkin kiinnostaisi? :D

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Tyttöjen lauantai

Kävin kahden Kristiina-nimisen opiskelukaverini kanssa lauantaina katsastamassa Barbie-näyttelyn ja voi, että se oli kiva! Kansallismuseossa tämän kesän ajan, varsinainen vetonaula. Me kaikki pidimme kovasti nukeista ja aikaa vierähti muutama tunti, vaikka itse näyttelytila ei kovin iso ollutkaan.

Hiukan pisti silmään miesten vähyys näyttelykävijöissä, mutta toisaalta siellä oli kyllä perheitä ja nuoret isät katselivat ihan kiinnostuneina Barbeja tyttöjensä kanssa.

Vera Wangin suunnittelema hääpuku

Escada

Bob Mackien iltapukuja

Fantasia-asuja (Bob Mackie)

Ferrari-Barbie





Hitchcockin Linnut (Tippi Hedren)

Elizabeth Taylor

Audrey Hepburn

Marilyn Monroe


Norwegian Viking princess

Ranska näyttää aivan Brigitte Bardot'lta
Näyttelyn jälkeen kävimme syömässä Kampin kauppakeskuksen 5. kerroksen ravintolaryhmittymän Bastardos-nimisessä italialaisessa ja täytyy sanoa, että oli ihan hurjan hyvää. Sen jälkeen nautimme vielä kakkukahvit Forum Fazerilla shoppailun uuvuttamina, toisen Kristiinan poika oli toivonut t-paitoja Helsingistä ja löytyihän niitä. Myös minulle ja toiselle Kristiinalle :P

Grillatua kanaa ja sienirisottoa

Mango-juustokakku
Vielä sunnuntaikuva Siriuksesta. Hiukan väsytti lämpö kattia, tänään jaksoi jo taas metsästää.



torstai 7. tammikuuta 2016

Tsuppaduidaa

Tänään oli pakkasta ja metro oli jumissa aamulla ja metroasemalla kuuntelin inisevää tuntematonta teiniä yrittäen samalla meditoida, etten menisi sanomaan jotain kaunista.. Samoin ratikka, jossa olisin istunut, ellen inhoaisi seistä pysäkillä jäätymässä, oli jumissa. Ratikka nimittäin jäi jumiin juuri kustannuspaikan eteen, kuski joutui tekemään happihyppelyn ja kiskomaan vaihdetta rautakangella, mutta sai lopulta ratikan liikkeelle.

Loppupäivä kului ihan mukavasti ja lähdin töistäkin jo ajoissa. Kävin keskustassa etsimässä pienimmälle ehjät verkkarit ja itselleni poolokauluspaitaa Stockalta.  Samalla tarkistin lanka-alen. Siitä ei sen enempää nyt, mutta voin kertoa etten lähtenyt tyhjin käsin.. köh.

Kotiasemalla mies odotteli ja kävimme viettämässä yhteistä laatuaikaa ruokaostoksilla. Päästyämme kotio söimme pikaruoan eli Lidlin lasagnea koko porukka ja sittemmin linnoittauduin sohvalle neuleen ääreen. Totesin, että lanka ei käynyt projektiin ja vaihdoin langan, en ole vielä aloittanut projektia uudelleen.

Huomenaamuna minä ja muutama muu eli työpaikan tietoyksikkö lähtee virkistysretkelle Hämeenlinnaan junalla. Varmasti virkistymme.

Nähdään siis!




tiistai 26. elokuuta 2014

Päivittelyä

Olen palannut kotomaan kamaralle fyysisesti, henkisesti olen vielä jossain sfääreissä. Olen ehkä joskus maininnut, että Lontoo on henkinen kotini. Jollain tavalla/tasolla kaipaan sinne aina. Eräs ystäväni sanoi sen johtuvan siitä, että olen jossain aiemmassa elämässäni elänyt silleä ja voin hyvinkin kuvitella itseni heittelemässä aatelisia mädillä tomaateilla Rotten Row'lla :P

Joka tapauksessa perjantaina menimme teatteriin kreikkalaisen ravintolan kautta. Maailman ihanin suklaakakku.. en ole missään ikinämilloinkaan saanut yhtä hyvää.


Näytelmä itsessään oli huikea. Olen aina pitänyt Arthur Millerin näytelmistä, eikä tämä ollut poikkeus. Vaikka loppu on traaginen, se on ainut mahdollinen ja lisäksi siinä on toivoa kuitenkin, paremmasta tulevaisuudesta. Koko näyttelijäkaarti oli hieno, pidin Richardin lisäksi erityisesti Adrian Schillerin esittämästä Reverend Hale'sta. Lavastuksen minimalistisuus oli myös hyvä ja toi tekstin ja näyttelijöiden pienet eleet hyvin esiin.


Perjantaina näytelmän jälkeen menimme jonottamaan nimikirjoitusta takaovelle. Koska oli Richardin syntymäpäivä, hän ilmaantui paikalle kolmiosaisessa puvussa hieman kiireisen oloisena. Lauloimme hänelle synttärionnittelut ja sen jatkeeksi hänen päähänsä kaadettiin saavillinen jäävettä. En tykännyt.. lopputuloksena nimittäin erinomaisen kiireesti sujunut nimmarienjako, koska selkä märkä ja kylmä tuuli. Hänellä siis. Pelkäsin, että raukka vilustuu. No, sain pakettini annettua hänelle ja saimme nimikirjoitukset käsiohjelmiin. Mutta koska siitä jäi vähän 'juostenkustu' olo päätimme mennä lauantaina uudestaan.


Käväisimme British libraryssa (tietysti) sekä British Museumissa ja shoppailtuamme sekä HMV:ssä että M&S:llä jalkamme kipeiksi  pidimme tauon hotellilla ja sen jälkeen kävimme syömässä italialaisessa ravintolassa. Aivan ihanaa ruokaa ja jälkkäriksi tiramisua. Ystävä söi pannacottaa, itse en ole koskaan päässyt sen makuun.





Tällä kertaa pääsimme suht lähelle takaovea ja jonkin aikaa odoteltuamme alkoi näyttelijöitä virrata ulos. Näimme mm. Betty Parris'ia näytelleen Marama Corlett'in ja Adrian Schillerin (jonka kuva tärähti niin pahasti, etten sitä tänne edes yritä laittaa).



Myös Richardin vanhemmat ilmiintyivät ja katselivat hieman hämmentyneinä joukkoa, joka odotteli heidän poikaansa ulkona :) Hetken päästä Richard itsekin tuli ulos ja oli paljon rennompi kuin edellisenä iltana. Tällä kertaa ystäväni oli ostanut Richardille suklaita, jotka olivat paperipussissa. Richard oli sen verran vauhti päällä, että veti nimmarin siihen pussiin ennen kuin ystävä ehti sanoa mitään ja niinpä ystävä huudahti 'No no, it's for you!' johon Richard vastasi hiukan hämmentyneenä kiitos ja ojensi pussin takapirulleen. Minä pyysin nimmarin tällä kertaa 'The Crucible'-näytelmän kanteen ja sitten lähdimme kävelemään takaisin hotellille.


Siinä tepastellessamme huomasimme Richardin vanhempien kävelevän edellämme ja yllättäen he menivät yhteen naapurihotelleista. Pohdimme mahtaako Richard asua jossain siinä lähistöllä ja ystävä oli sitä mieltä, että olisi pitänyt ujuttaa gsm-paikannin jompaankumpaan lahjapakettiin :D

Sunnuntaina kävelimme Tate Modernin kautta Covent Gardeniin, sitten löysimme minun suosikki-kirjakauppani Foyles'in ja sieltä huristimme bussilla Harrodsille, joka oli ihan liian täynnä ihmisiä. Ostin miehelle leikkuulautoja varten vahaa ja joitain muita tuliaisia myös.




Sunnuntai-iltana olimme aikeissa mennä jälleen notkumaan teatterille, mutta muistimme sen olevankin suljettu sinä iltana. Kävelimme takaisin hotellille ja ostimme matkan varrella kummallekin ihanat pehmeät sormikkaat Tescosta. Kassapoikaa huvitti, kun valitin viileyttä. Kävimme matkan varrella nauttimassa viimeiset palat sitä syntisen ihanaa suklaakakkua.

Maanantai oli yleinen vapaapäivä ja sen pelossa lähdimme kohti lentokenttää heti tsekattuamme itsemme ulos hotellista. Yllättäen metro oli aivan tyhjä, luultavasti vesisateen vuoksi ja saimme istua iha rauhassa aina Heathrow'hun asti, jossa kävimme jälleen syömässä italialaisessa ja jatkoin empiiristä tutkimusta tiramisuista.

Iltayhdeksältä laskeuduimme Helsinkiin, mies ja pienin olivat vastassa ja kaikki oli hyvin ja maassa rauha.


lauantai 16. elokuuta 2014

Oma kehu

Aion nyt hiukan kehua itseäni. Nimittäin olen tänään vihdoinkin saanut oman vaatekaappini setvittyä läpi. Piti hoitaa homma jo alkukesästä, mutten yksinkertaisesti ehtinyt.

Aamun ratoksi veimme miehen kanssa esikoisen metsään (ilman leivänmuruja) ja sitten kurvasimme Ikeaan. Ostimme yläkerran kylpääriin uudet kaapit ja lisäksi erilaista tarpeellista tavaraa, mm henkareita. Ikeasta päästyämme ajelimme ruokaostoksille ja sitten kotio. Iskin vanhat olkkarin verhot koneeseen, hörppäsin kahvit ja avasin vaatekaappini ovet. 

Lopputuloksena tämänpäiväinen uurastus poiki yhden mustan jätesäkillisen poisheitettävää ryönää ja sen lisäksi yhden muovikassillisen kenkiä ja neljä muovikassillista vanhoja vaatteita. Aion viedä ne tuohon kylän raitilla olevaan keltaiseen lootaan, vaikka avut eivät menisi minnekään. Pääasia on, että kamat ovat jossain muualla kuin minun nurkissani.

Verhotkin ovat kuivuneet. Piti alunperin mankeloida ne jo nyt, mutta en ihan totta jaksa enää. Teen sen huomenna ja mankeloin samalla mökkilakanat. Nyt siirryn hetkeksi lukemaan dekkaria ja sitten kellistyn petiin.

Ah niin, ostin netitse äsken hajuvettä. Alla olevan neidon nimikkosellaista. Tykkään tästä videosta kovasti, enkä vähiten tiikerin vuoksi :P


torstai 14. elokuuta 2014

Jumi

Vaiko jummijammi? Töissä eilen ja tänään vehkeet takkuilivat, vaikka ei niiden pitänyt. Joka kerta sama ongelma, me emme pidä asiasta eivätkä asiakkaat... Tästä jotkut teistä saattavat jo päätellä työpaikkani, olemme nimittäin olleet jo useammankin uutisotsikon aiheena tänään :P

Jumi liitty myös meikäläisen väsymysasteeseen. Olen nyt neljän(!) aamun aikaisen heräämisen jälkeen siinä pisteessä, että tuntuu kuin kesälomaa ei olisi suunnilleen ollutkaan. Viikko pari vielä, kun luennotkin alkavat, niin voin jo kuvitella istuneeni koko vuoden putkeen töissä ilman katkoksia.

Kävin lounaalla työpaikkasuhteeni kanssa, peräti Virastotalolla asti. Lettuja jonottaessamme juttelimme kesän kulusta ja työpaikasta.. Sain myös kuulla jotain ööh.. 'en-olisi-ihan-välttämättä-halunnut-tietää'-asioita joistain työkavereista :D

Tänään saapuessani töiden jälkeen metroasemalle siirtyäkseni julkisella liikennevälineellä lähemmäs kotikontujani paikallinen soittaja raiskasi parhaillaan REM-yhtyeen 'Losing my religion'-piisiä siten, että sain kappaleen mieleeni vasta laiturilla seistessäni. Täytyy sanoa, että useimmiten kyllä nuo soittajat ovat varsin hyviä (ja aivan erityisesti pidän kamarimusiikkia soittavasta kvartetosta, joka silloin tällöin musisoi tuolla asemalla), mutta tämä oli jokseenkin ravisuttava esitys.

Katselin tässä illan ratoksi ensinnäkin kuvia taiveihottumasta, pienin on sellaisen onnistunut kehittämään itselleen (minullakin se oli joskus yläasteikäisenä) ja kerrankin katselin Areenasta ensin työkaverini/johtavan kieltenopettajamme haastattelun Aamutv:stä ja lisäksi katsoin 'Suden vuosi'-elokuvan. Pidin aikoinaan kirjasta ja leffakin oli yllättävän hyvä. Kari Heiskanen kirjallisuuden maisterina oli hurmaava, Krista Kosonen.. varmasti ihan hyvä näyttelijä hänkin.

Ainiin ja päivän shoppailut :D Tilasin Postin postimerkkipalvelusta 10 arkkia Tom of Finlandia, olen luvannut lähettää niitä mm. amerikkalaisille kavereilleni :P

Nyt lähden nukkumaan, jotta jaksan huomenna matkata avaruusoloiden parissa ;)


tiistai 12. elokuuta 2014

Syksy alkoi

Maanantaina esikoinen aloitti lukion ja tänään keskimmäisellä alkoi yläaste ja pienin meni toiselle luokalle. Hyvin meni, kaikilla. Pienintä saattelin aamulla koulua lähinnä olevaan risteykseen, ei kuulemma tarvinnut viedä perille asti. Oli tuo jo koulun jälkeen monta tuntia luokkakaverin luona, ihan kiva kun viime vuonna pelkäsin, että jää ihan yksin.

Minä kävin tänään parturissa, nyt on työlook kuosissa. Tapasin myös ystävääni ja odotellessani häntä vapautumaan työstään ostin itselleni Gaborin sandaalit ja pari kirjaa sekä muutamia muita pikkujuttuja. Tapasin myös pari ex-työkaveria, kun vierailin heidän nykyisessä työpaikassaan. Ihan kiva lasku työn alkuun minulla siis.

Huomenna onkin tuskallisen aikainen aamu, sillä opastan esikoisen kädestäpitäen Sörkassa bussipysäkille, josta menevät hänen koulunsa suuntaan ajavat bussit. Oh joy.




keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Kaikenlaista

Vihdoin olemme kotona ja kissakin on, mies ja isommat hakivat sen nyt päivällä. Kuulemma oli ollut lieviä vaikeuksia saada pojat ulos Panssarimuseosta (meidän lapset!) ja kissa olisi mielellään jäänyt hoitolaan, kuten aiemminkin. No, kaikki ovat kuitenkin kotona nyt.

Kotimatka kesti kaikkine odotteluineen noin 30 tuntia, joista kalleimmaksi tuli kuuden tunnin vaihto LAn kentällä. Minä nimittäin löysin aivan ihanan käsilaukun ja tarvitsin sen ehdottomasti. Se nimittäin on juuri sellainen, jota olen ajatellut Lontoonreissulle.. siihen mahtuu sateenvarjo yms sälä ja se on edustavan näköinen sitten teatterissa. *köh* Pojat rypistelivät hiukan, kun puoli tuntia ennen portille vääntäytymistä kävin iskemässä lopputaalat laukkuliikkeen tiskiin (plus pankkikortin).

Samalla kentällä istuskellessamme huomasin erään nuoren miehen, en oikein tiedä miksi, mutta kunhan sattui silmään. Oikein mukavan perienglantilaisen näköinen ehkä 30v, en ajatellut hänestä sen enempää ja jossain vaiheessa panin merkille, että hän oli vaihtanut paikkaa jonnekin ihan siitä lähettyviltämme. Istuessamme koneessa lähtökuopissa minun vieressäni oli tyhjä paikka ja viime minuuteilla siihen rynnisti tämä nuori mies. Jotenkin hupaisaa :) Hän oli hurjan kiltti ja kohtelias, oikein malliesimerkki. Hyvin Kasvatettu selkeästi.

Lontoon vaihto olikin vähän tiukempi, mutta ehdimme hyvin vaikka meinasimme jo hukata toisemme. En muistanut tarkistaa tapaamispaikkaa mieheltä ennen kuin erkanin pienimmän kanssa, mutta löysimme toisemme viime hetkillä. Pieni vinkki kanssamatkustajille: Harrodsin myymälä on suht varma nakki meikäläisen kohdalla.

Me ja matkalaukut löysimme toisemme Helsingistä, laudat eivät. Ne ovat kuulemma tulleet puoliltapäivin Helsinkiin, mutta eivät vielä ole kotiutuneet. Kaipa ne huomenna tulevat..


Sunnuntaina lähden poikien kanssa mökille, sillä mies vihaa mökkeilyä ja hänen lomansa on nyt lopussa. Soitin Äidilleni ja hänellä on aika paha mieli, sillä veljeni vaimoineen ja kissoineen (noin viisi, kissoja siis) ovat mökillä sunnuntaihin asti. Veljeni oli pitänyt hakea Äiti mökille perjantaina, mutta ei hän kuulemma ehdi/jaksa/viitsi vaan vie Äidin sitten maanantaina. Minuahan tämä ei haittaa niin kauan kuin he tosiaan häipyvät sunnuntaina aika ajoissa. Äitini vain olisi halunnut olla paikalla meidän tullessamme, mutta sanoin ettei huolisi, tiedän kyllä paikat jne. Mies puolestaan haluaisi viedä meidät aika aikaisin, koska hän joutuu ajamaan edestakaisin ja koska kaikkien lomat loppuvat nyt, saattaa paluuliikennettä olla. Veljeni kissojen vuoksi me taas emme viitsisi olla mökillä kovin kauan Sysin ja heidän kanssa, koska Sysi stressaa vieraita kissoja. Sukulaiset... huokaus.

Olen tosiaan sitten elokuun loppupuolella, noin viiden viikon päästä, lähdössä Lontooseen teatteriretkelle.. Huomenna matkaseuralainen tulee käymään ja katsomme hotellia, lentoliput ja teatteriliput on jo ostettu. Tosin matkaseura ehdotti, että voisimme päivystää teatterin takaovella koko viikonlopun emmekä tarvitsi koko hotellia :P

Ja nyt menen petiin. Nähdään joskus.