Palautuminen laivalta ja flunssa eivät ole ihan paras yhdistelmä. Olen ollut aika huonossa hapessa, eilen piti lähteä töistä kesken päivän pois. Olo on kuin migreenissä, viikon mittaisena alkaa jo riittää tässä vaiheessa. Toivon vain jossain kohti parantuvani.
Ilmoittauduin Viestinnän kakkoskurssille (Viestinnän analyysi),
tentti on marraskuun lopussa. Kirjatentti, johon pitää lukea kaksi
paksua enkunkielistä opusta ja yksi suomenkielinen. Tiedänpähän, mitä
teen vapaa-aikana. No, jos vain pääsen läpi niin olen tyytyväinen.
Huomenna menen pienimmän kanssa katsomaan 'Liisa Ihmemaassa'-balettia. Toivon, että se on kiva. Tosin meidän tiedottaja kertoi, että hänen poikansa oli pitänyt osaa tansseista hiukan liian pitkinä. Poika on muistaakseni noin 12-v.
Perjantaina menen Kirjamessuille, tapaan Riihimäellä työskentelevän ja asuvan entisen opiskelukaverini siellä. Se on meillä jo perinne.
Lauantaina on Lakritsi- ja salmiakkimessut Vanhassa satamassa, sinne menen pienimmän kanssa. Pyysin serkkuani mukaan, kunnes muistin ettei hän voi infektiovaaran vuoksi tulla. Vauvan sydänvika on korjattu, se olikin ilmeisesti helpompi nakki kuin kuviteltiin, mutta nyt on todettu vakava maksavaurio. Serkku sanoi, että hän ja vauva saattavat olla jouluun asti täällä. Toivon vain, että pieni selviää, tämä vuosi on ollut jo niin kovin raskas.
Ihan pakko kertoa erään työkaverin tarina muistitekniikoista, se oli aika hupaisa. Nimittäin työkaveri oli ollut vetämässä jotain työryhmää, eikä ollut millään muistanut ihmisten nimiä. Hän oli kuitenkin kuullut tekniikasta, jolla on helppo muistaa juuri nimet eli nimen eteen liitetään jokin adjektiivi, joka alkaa etunimen ensimmäisellä tavulla. Ryhmässä hän oli sitten avoimesti kertonut muistitekniikasta ja ottanut esimerkiksi erään ryhmäläisen nimeltään Irmeli. Ikävä kyllä työkaveri ei ollut keksinyt äkkiseltään mitään muuta adjektiivia kuin irstaan ja Irmeli veti herneet niin syvälle otsalohkoon, että jätti lopun ryhmästä väliin kokonaan. (Vähänkö repesimme.) Voi Irmeli-parkaa!
Kävin eilen Allergiasairaalan keuhkolääkärin juttusilla ja totesimme, että altistuminen on näillä näkymin saatu aisoihin eli lopetamme hoidot ja tutkimukset tähän. Jos saan oireita, niin sain reseptiin jatkoajan hoitavalle keuhkolääkkeelle, joka on tuntunut auttavan. Kaikki kokeet ja kuvat sun muut olivat puhtaat, mistä olen tyytyväinen eikä minun tarvitse ainakaan nyt työskennellä sellaisissa tiloissa, joissa saan oireita.
Matkalla takaisin töihin poikkesin Oopperassa noutamassa varaamani liput 'Liisa Ihmemaassa'-balettiin (lokakuussa) minulle ja pienimmälle. Osuin kassalle, jonka viereisellä työpisteellä istui eräs lapsuudennaapuri. Hän tietysti ilmaisi osanottonsa, olivat huomanneet Äidin kuolinilmoituksen Hesarissa. Oli kuitenkin varsin mukava jutella hänen kanssaan ja vaihdoimme muutkin kuulumiset samantien.
Tämä päivä menikin kokoustaessa ja kahvia juodessa, tuntuu kuin ei olisi töitä tehnytkään :P Kävin töiden jälkeen Herttoniemessä testaamassa erään kuntosalin pilates-tunnin Unelmien liikuntapäivän varjolla, kun pääsin ilmaiseksi. Totesin, että tunti oli samanlainen kuin Kallion urheilutalon vastaava, joten enpä tarvitse sitä vastaisuudessa. Varsinkin kun kymmenen kerran kortista Kallioon on jäljellä vielä yhdeksän.
Näyttää siltä, että pääsen huomenna hoitamaan äidin pankkiasiat. Olisi yksi homma vähemmän hoidettavaksi. Alkaa nimittäin ahdistaa laskujen eräpäivät, vaikka se onkin täysin minusta riippumattomista syistä.
Kuuntelen tässä samalla Euroviisuja, Ranskan ja Aussien kappaleet on mun suosikit. Aamulla lukiessani uutisen Riki Sorsan poismenosta ajattelin, että olipa harmi ihan jo euroviisuviikonkin kannalta. Pidin aikoinaan 'Reggae ok'-piisistä :) Riki vaikutti aina fiksulta. Linkitän myös Areenasta Hittimittarin, ihan siksi että Rikin takana soittava valkotakkinen basisti on serkkuni mies :P
Olin eilen baletissa katsomassa Pientä Merenneitoa pienimmän kanssa ja olihan se kaunis. Tausta/lavastevideon 3D-osuus oli hyvä ja tosiaan auttoi merenalaisen tunnelman luomisessa, mutta oikeastaan pidin Andersenin saduista kertovista pienistä lyhyistä tanssiosuuksista enemmän kuin itse päätarinasta, joka oli hiukan pirstaleinen. Hesarin Abba-housuiksi ristimät merenneitojen asut olikin aika kuvaava nimitys, isojen pyrstöjen myötä merenneidot eivät oikeastaan tanssineet ollenkaan vaan liikahtelivat erinomaisen kalamaisesti pitkin lavaa. Loppu oli kaunis ja musiikki sai minut taas itkemään..
Ulkomainos
Prinsessa ja herne oli hauska
Oopperan kummitus-leivos ei oikein ollut lupaavan ulkonäkönsä verto
Tänään huomasin fb-seinälläni Ismon uuden piisin, mutta en voinut töissä sitä kuunnella vaan piti säästää kotiin. Voi, miten kaunis! Istuin silmät kiinni ja kuuntelin sen aika monesti. Ja itkin joka kerta.
Joo, olen pöljä. Nyt menen ripustamaan pyykit ja sitten petiin.
Uin kilsan 32 minuutissa ja sitten menin töihin, kun en muutakaan keksinyt ja aikanaan tulin kotio.
Tuskin pääsin kotiovesta sisälle, kun piti lähteä paketinhakuun maitokaupasta. Kun vihdoin kotona avasimme paketin, siellä oli tilaamieni lankojen lisäksi pikkupussi nallekarkkeja :D
Huomenna menen pienimmän kanssa balettiin katsomaan Pientä merenneitoa. Vaikuttaa mielenkiintoiselta :)
Nyt kuitenkin kaadun petiin, en jaksanut edes neuloa tänään. Kamala väsy, ei paljon haittaa täyskuut sun muut.
Olin lauantaina opintojen lähipäivässä ja siellä oli ihan mukavaa jopa. Tosin sen jälkeen olin aivan raato, melkein nukahdin pystyyn päästyäni kotiin. Sunnuntai menikin sitten koomaillessa, onnistuin kuitenkin kirjoittamaan jonkin verran raporttia oppimisnäkökulmasta.
Kävin luentojen jälkeen hakemassa 10 lippua erääseen teatterinäytökseen... *krhm*
Tänään olin töissä ja sen jälkeen vilahdin kotona poimimassa pienimmän, menimme balettiin katsomaan Pähkinänsärkijää ja hiirikuningasta. On kiva, kun tuo yksi vielä haluaa lähteä. Sovimme miehen kanssa, että tulemme sitten metrolla kotiin ja soitamme, milloin tulee vastaan.. No näytöksen jälkeen juoksemme ratikkaan, jossa alan laittaa puhelimen ääniä päälle vain huomatakseni miehen juuri soittavan. Vastaan ja mies sanoo, että hän on oopperan ulkopuolella odottamassa. Sanoin, että olemme ratikassa, joka juuri lähti liikkeelle :D Ja mies sanoo, että voi halvattu.. no hyppäsimme pois parin pysäkin jälkeen, pienin sai Hesestä iltapalan ja mies karautti odottelemaan meitä. Lähinnä meitä kumpaakin huvitti :D On se kiltti :)
Nyt pääsen vihdoin vaakatasoon. Eilen 'löysin' vanhan bändin, joka on minulle uusi. Tykästyin luultavasti proge-historiani takia tähän allaolevaan.
Vieton korkeakulttuurisen illan pienimmän kera, kävimme baletissa. Kaunotar ja hirviö. Ihan kiva... joo. Paras oli pikkuhirviö, jota Hesarin arvostelussakin kehuttiin. Toivottavasti pieni tanssija jaksaa jatkaa aikuiseksi. Muutenkin lapsitanssijat olivat mainioita pikkuenkeleinä, joku hetkutti hauskasti huomatessaan siipien tärisevän liikkeen mukana :)
Huvittavinta oli ehkä se, että törmäsimme veljeeni ja hänen vaimoonsa ja kälyynsä juuri ennen esitystä. Minusta oli myös hauskaa, kun vanhemmat herrahenkiltö muutaman kerran utelivat pienimmältä tämän mielipidettä. Kiva, ettei enää olla niin jähmeitä.
Jonottaessamme kohti narikkaa näimme valtavan pitkän miehen, varmasti yli kaksimetrisen. Pieninkin katsoi häntä silmät ymmyrkäisinä ja minä mietin, että jos joskus olisi joutunut tanssimaan niin pitkän miehen kanssa niin se olisi tuskaa, koska hänen vyötärönseutunsa oli suunnilleen meikäläisen rintalastan kohdalla. Järkyttävää. Ja muistan kuitenkin miehen velipuolta, joka oli/on yli kaksimetrinen mutta tämä oli vielä pitempi. Sivumennen sanottuna miehen velipuolella oli ongelmana pituuden lisäksi järkyttävänkokoinen kengännumero. Se oli niinkin siro kuin 56. Juuh..
Mutta se siitä. Suosikki-satubalettini on edelleen Pähkinänsärkijä, ei voi mitään. Nyt taidan keittää itselleni mukillisen teetä ja nautin sen kera palan ruislepiää, jota työkaveri leipoi luomujauhoista ihan itse :)
Ah niin.. esikoinen katsoo Sleepy hollow'n alkujaksoja, joten on pakko säästää viimeinen jakso huomisaamuun. Voi nyyh. Iso kyynel. *haaveilee aamukahvista Ichabodin kera*
Hyvänen aika, mitä löysinkään juutuupista.. Spooksin yhdeksäs kausi. Kokonaisia jaksoja.. oijoi.. Piti aloittaa tenttikirjojen luku.. eeh..
On tulossa kulttuurikevät. Menen pienimmän kanssa jossain vaiheessa ensi kuuta katsomaan balettiin 'Kaunottaren ja Hirviön' ja huhtikuun alussa vien kaksi nuorempaa Kaupunginteatteriin katsomaan 'Tarzan'ia. Ihan mukavaa. Näitä ennen kahden viikon päästä on Marsin poikien keikka ja toukokuussa Alkaline trio. Jee!
Eilen illalla katsoimem isompien kanssa elokuvan 'V kuin verikosto', joka on hieno. Voisin melkein sanoa, että se kuuluu niihin, jotka kaikkien tulisi katsoa ainakin kerran elämässä. Tänään kävimme katsomassa 'Robocop'in isompien kanssa ja se vertautui aika metkasti tuohon V:hen.
Minulle Robocop edustaa myös tusinaelokuvaa, jolla on syvempi sanoma. Minulle sen sanoma on se, onko ihmisarvon mukaista liittää jonkun aivot osaksi konetta, tai se kuinka pitkälle ihmistä hoidetaan. Asioita, joita voisi pohtia kauankin tulematta hullua hurskaammaksi.
Mutta nyt kaivaudun ihanan lämpimään petiini. Nähdään taas.
Noin kerran vuodessa koetan sivistää lapsiraukkojani. Tosin nyt esikoinen ja keskimmäinen jo kieltäytyivät kunniasta, mutta onneksi pienintä vielä kiinnostaa. Menen hänen kanssaan balettiin katsomaan 'Lumikuningatarta'. Ainakin pätkän nimi osuu kuin nyrkki silmään tänään.
Kansallisbaletti aikoo käsittääkseni vuorotella 'Lumikuningattaren' ja 'Hiirikuninkaan ja Pähkinänsärkijän' välillä ja nyt on 'Lumikuningattaren' kantaesitysvuosi.
Olen sillä tavalla outo, että pidän baletista. Se on minusta kaunista, usein saan kyynelet silmiini sitä katsoessani. En voi olla ajattelematta, miten paljon tanssijat ovat uhranneet aikaa ja vaivaa jonkin minusta vaivattomalta näyttävän liikkeen eteen. Itse en koskaan pystyisi sellaiseen, enkä edes välttämättä haluaisi.
Minä jo leikin lumikuningatarta ja tein lumityöt. Se oli oikeasti minusta hauskaa. Pidän hommista, joissa näkee heti kättensä työn, kuten silittämisestä ja ikkunanpesusta. Ja oikeasti rakastan lunta.
