Lauantaita

Eiliset hautajaiset sujuivat mukavasti. Heräsimme aamulla kahdeksalta ehtiäksemme hoitaa kaiken valmiiksi ennen Honkikselle lähtöä, mutta silti meinasi tulla kiirus. Se kai on ihan normaalia.. Pienin oli vielä yön yli retkellä koulun kanssa Nuuksiossa ja saapui kotiin pari tuntia ennen hautajaisia.

Itse hautajaiset olivat kauniit. Paikalla oli vain miehen suku, viisi tätiä ja yksi setä sekä yksi serkku perheineen. Velipuolet loistivat poissaolollaan, mikä oli meistä varsin kummallista. Edes se yksi ei tullut, joka on eniten pitänyt yhteyttä Jormaan, vaikkei ollutkaan oma poika. Äitini tuli myös sekä se runoilijatäti.

 Kukkia oli riittävästi, myös Ruotsin-veljiltä.

Tarjoilut

Joku pallopää

Loppuilta kuluikin sitten toipuessa, karjalaisista lähtee aika kivasti ääntä kun niitä on monta yhdessä kasassa.

Tänään kävi vierailulla kummipoika äitinsä kanssa. Oli ihan mukavaa, mutta on kyllä kiva kun lapsi kasvaa. Äitinsä on hiukan hellämielinen, mutta kaipa se siitä. Itse olen hiukan sitä mieltä, että kyllä rajat pitää asettaa selkeästi, mutta meidän pojat onkin kasvatettu koirakoulun malliin käskemällä. *huono äiti*

Ehdin sentään ennen heidän tuloaan kirjoittaa puolet kuusisivuisesta oppimispäiväkirjasta, joka on palautettava maanantaina. Huomenna molemmat isommat menevät softaamaan, joten pitäisi olla kirjoitusrauha. Nyt lähden Jerusalemiin.

Euroviisut

Ajattelinpa sanasen lausua viisuista, vaikken niitä aktiivisesti seuraakaan.

Lapsena viisut oli Tapahtuma isolla T:llä, niitä seurattiin tarkkaan esikarsinnoista aina finaaliin saakka. Muistan kuinka parhaan ystävän kanssa kiirehdimme kioskille hakemaan tyhjää kasettia, jotta saimme finalistit nauhoitettua talteen. Silloin radiosta tuli finaaleja seuranneena päivänä kaikki laulut, täydet live-esitykset ja ne oli saatava talteen.

Nykyään en juurikaan seuraa viisuja. Viimeiset taisivat olla Lordi-viisut, mutta silloinhan oli muitankin 'protesti'-kappaleita muista maista. Nyt ne ovat palautuneet samaksi puuroksi kuin aiemminkin.

Kuuntelin viikonloppuna suurimman osan viisuehdokkaista netitse. Islannin laulusta pidän, lähinnä Jónsin vuoksi. Muita en juuri erota toisistaan. Ja kuten Anonyymi kommentoija huomautti, Sigur Rósin Jónsi ja tämä euroviisu-Jónsi ovat eri ihmisiä.

Kirjat

Pidän kirjoista. Joo, sepä yllätys :)  Olen koettanut e-kirjan lukulaitetta, mutta se oli hankala. En tykännyt. Ensinnäkin ruutu oli liian pieni, luin sivun nopeasti ja olisi pitänyt koko ajan painaa nappia. Niin, koko ajan pitäisi painaa jotain nappia. Nappulat ovat raivostuttavia. Niitä on ihan riittävästi muutenkin, ei niitä tarvita pilaamaan lukunautintoa.

Rakastan paperin kahinaa kääntäessäni sivua. Ylipäätään pidän kirjan tunnusta käsissäni. Eräs professorini sanoi myös, että kirja on ylivoimainen käyttöliittymä. Miten oikeassa hän onkaan! Ainoa mikä meitä töissä harmittaa, ovat hankalan kokoiset kirjat, jotka on aseteltava hyllyyn kummallisesti tai pakko laittaa ne hyllyn päälle, kun eivät muualle mahdu. Joitain standardeja pitäisi kustantamoittenkin noudattaa. :P

Vielä linkki kaikille kirjanrakastajille: http://bookshelfporn.com/

Vanha tuttu

Juu ei, en puhu nyt Heikistä. En nähnyt koko tyyppiä, lienee tehnyt oharit tms koko puljulle :P Sen sijaan tapasin Avoimen yliopiston opiskelukaverini Ilkan, joka sattumoisin on tuolla töissä. Rupattelimme Ilkan kanssa mukavia ja sain oikein hyvää puolukkapiirakkaakin. Lisäksi sovimme treffit jollekin tiistaille, kun hän käy kurssillaan meillä.

Ainiin, varasin hammaslääkäriajankin tänään. Ikävä kyllä tapaan Hänet vasta ensi kuun loppupuolella :P