Niitä näitä

Kävimme eilen Ikeassa ostamassa yhden fleecehuovan mun ompeluhommia varten. Siinä hortoillessa toki mukaan tarttui myös joitain esikoisen toivomia tavaroitakin.

Kävelimme erään lapsiperheen ohitse. Äiti ja isä sekä kaksi poikaa, joista pienempi istui kärryissä ja hiukan itkeskeli. En voinut olla kuulematta, kuinka äiti sanoi ihmettelevällä äänellä: "Miksi sinä sen sinne laitoit?" ja tarkasteli lapsen sormia. Sanoin miehelle, että tuo mahtaa olla yksi kaikkien äitien klassikkolauseista ja meitä molempia hiukan huvitti.

Aamulla raahautuessani metrolta työpaikallepäin bongasin Jussi Lammen Piritorin nurkalla. Piti katsoa ihan muutamaankin kertaan, kun oli niin huonon näköinen hän. Pituudesta hänet tunnistin kyllä nytkin. En tiedä onko yksistään vanhuus vienyt ennen niin komean miehen.

Tein viikonloppuna keskeneräisiä ompeluhommia valmiiksi ja nyt on kaksi hihatonta toppia valmiina ja yksi ahdistava t-paidan kaulus fiksattu niin, että sitä voi pitää kuristumatta. Olen myös jatkanut kuusikulmioiden neulomista ja katsonut samalla Jessica Jonesia.

Kohta on taas jouluahjojen aika, Börjellä on hyvä idea :)

 

Joulumieltä

Kuten olen aiemminkin sanonut, notkun eräällä keskustelupalstalla aika paljonkin. Näin joulun alla lähinnä lueskelen jouluhöyrähtäneitä höpinöitä, mutta koska muutama erittäin hyvä ystäväni on helpoiten tavoitettavissa sitä kautta, piileskelen siellä 'puskissa'.

Äsken sitten satuin lukemaan, kuinka erään äidin lapsi oli kertonut ystävästään oikein joulutarinan. Ystävän äiti oli sanonut, että lapsi ei saa joululahjoja jos enkunkokeesta ei tule ysiä tai parempaa. Lapsi oli itkenyt koko enkuntunnin ajan. En voi kuin ihmetellä, mitä tällaisen ihmisen (aikuisen?) päässä liikkuu. Siis ihan aikuisten oikeasti? Että hyvää joulua vain siihenkin perheeseen (myös tulevina vuosina).

Alkoi nyppiä kuin pientä oravaa, jonka käpy on jäässä. Onneksi mies pelasti varaamalla meille hiihtolomareissun.

Loppuun ihana kevyt höpsötys, josta saa hyvän mielen.