Hellepäivän iltana

Ajattelin kirjoittaa pikaisesti pienen päivittelyn saunaa odotellessa.  

Lomaa on mennyt jo kuukausi ja jäljellä on vielä melkein toinen. Aloitin lomani käymällä ystävien kanssa Tallinnassa yön yli reissussa. Oli oikein mukavaa,  kävimme Karnaluksissa käsityöostoksilla, söimme hyvin ja kahvittelimme ihanien kakkujen kera. Kävimme myös Telliskivessä ja Kadriorgin puistossa sa, jälemmässä oli aivan ihana kahvila.  Laivamatkat ovat huonoin puoli Tallinnaan matkatessa,  kun en jaksa muutenkaan viettää aikaa ravintoloissa ja nyt osuimme sunnuntaina karaokepaikkaan istuksimaan. 

Tulimme juhannuksen jälkeen lauantaina mökille,  jossa oli keskimmäinen tyttöystävänsä kanssa ja esikoinenkin saapui parin päivän päästä. Nuorimmainen on viettänyt kesää kotona, hän muuttaa elokuussa Tampereelle. 

Ilmojen viiletessä poikaset lähtivät omiin koteihinsa ja mies, minä ja Sirius jäimme katsomaan,  kuinka vesisadetta riitti. Oli myös melkoisen kylmä, tuli aivan elävästi mieleen vuoden 1996 kesä, jolloin menimme naimisiin. Myös silloin heinäkuussa satoi ja oli 10 astetta plussaa.  

Kehitimme sadepäivien ratoksi sisäpuuhaa ja saimme yläkerran makuuhuoneen tapetoitua ja lattian maalattua. Yläkerran aulatilaan teimme nuorelleparille makuusopen telkkareineen kaikkineen. 

Aloitin myös pitkään suunnittelemani projektin eli tilkkupeitteen tekemisen, ajattelin sen tulevan päiväpeitteeksi. 

Kävimme myös tutustumassa Kuopion Ikeaan ja torilta ostin kalakukon ihan itselleni, mies kun ei ymmärrä sen päälle. 

Ylioppilasjuhlia vietettiin pienessä piirissä,  Helatorstai aiheutti vieraskato, mutta emme antaneet sen häiritä. Elokuussa nuorimmainen lähtee Tampereelle,  hän on vuokrannut asunnon ystävän kanssa,  mikä on minusta oikein hyvä.  Ystävä on tamperelainen, joten tuntee paikat. 

Vietimme sunnuntaina miehen ja keskimmäisen synttäreitä mansikkakakun merkeissä,  se oli oikein makoisaa. 

Kuvat on taas mikä mitenkin, saatte vähän niskalihasten liikuntaa. 

New achievement

Nimittäin tämä kirjoitus. Otsikko on scifi-kirjasarjasta, johon olen täysin koukussa. Ensimmäinen lukemani (=kuuntelemani) LitRPG ikinä ja niin hauska, nimittäin Dungeon Crawler Carl ja hänen kissansa Donut. Voin sanoa, että äänikirjat ovat todella hyvin äänitetty, voisi jopa sanoa lukijan esittävän hienosti kaikki eri henkilöt. Sarjalla on ihan oma fandom Redditissa enkä siis ole yksin mielipiteessäni. 

Olin viime viikon töissä paitsi perjantain, jonka pidin lomaa. Tämä järjestely siksi, että oli tarkoitus lähteä jonnekin reissuun kunhan nuorimmaisen kirjoitukset olisivat ohitse, mutta tämä ilmoittikin, ettei kiinnosta vaan haluaa mieluummin olla kotosalla. Eipä haittaa, voin pidellä muutamat päivät silloin tällöin ja toukokuun lopussa pitää vaikka juhlasiivousloman. Ai että kuulostaa rattoisalta! (no ei, kyllä keksin jo ainakin yhden lomantapaisen tyttökavereideni kesken)

Mitähän muuta? Leffassa olen käynyt myös, nuorimmaisen ja yhden kaverini kanssa kävimme katsomassa Nosferatun. Ihan ookoo, mutta koska mussa on jokin valuvika kauhun suhteen niin en kyllä saanut mitään pelkoviboja. Hienosti kuvattu, oikein hyvä puvustus ja Lily Rose Depp oli erittäin hyvä roolissaan. Nykyään mulla on myös jokin hellä kohta Aaron Taylor-Jonesin kohdalla, joten pidin myös hänen suorituksestaan perheensä menettävänä puolisona ja isänä. Nicholas Hoult oli Nicholas Hoult. 

Viime viikolla oli tarkoitus mennä katsomaan uusi Kapteeni Amerikka nuorimmaisen ja kahden ystäväni kanssa, mutta nuorimmainen sairastui, joten menimme sitten naisporukassa ja olihan se taas sellainen rytinä, aivot narikkaan-leffa. Harrison Ford (jolle olen nykyään melkein sukua, kun tyttökaverin tytär oli Indiana Jonesissa extrana ja meikattavana Harrisonin viereisessä tuolissa) oli hyvä roolissaan. Setä jaksaa heilua. Tässä leffassa näimme taas Buckyn (<3), mutta vain lyhyesti. Tykkäsin myös Anthony Mackiesta Sam Wilsonin roolissa.

Leivontapuolella olen kokeillut viimeisessä Glorian ruoka&viini-lehdessä ollutta Pyhiinvaeltajan kakkua ja sepä onkin niin mahtavan hyvä, että olen tehnyt sitä jo kahdesti. 

Eka ja toka versio, jostain syystä blogger taas kääntää alemman kuvan. 

 Voin myös paljastaa, että pidän Erikan Ich komme-piisistä ihan tosi paljon.  Siis meidän euroviisusta. Olen ajatellut, että alkaisin kommentoida somessa kaikille Erikan lyttääjille piisin sanoin: " Let go ja anna tapahtuu, beibi vielä voit ittees rakastuu", mutta en ole vielä jaksanut. Ja nythän Suomella on vahvat mahdollisuudet voittaa myös Ruotsin Mellot, heh. Ainiin ja sitten on Viron Espresso macchiato, kaikkien kahvinjuojien hymni :D Myös mahtava Trump-parodia.

 

                                            Life is like spaghetti, it's hard until you make it

Tervehdys

Täällä ollaan edelleen, hauska nähdä :) 

Näköjään olen viimeksi päivitellyt kesäloman alkaessa mökkimaisemista, jossa viihdyinkin koko kesäloman eli kuutisen viikkoa. Mieskin lähti jo ennen meikäläistä takaisin kaupunkiin ja sitten ajelin kissan kanssa kotiin heinäkuun loppuvaiheissa. Elokuun alussa lähdin ystävän kanssa Tukholmaan ja Uppsalaan neljäksi yöksi musiikkikiertueelle, Tukholmassa näimme Benjamin Ingrosson keikan Tukholman stadionilla ja se oli todella hyvä. Uppsalassa puolestaan oli Diggiloo-ulkoilmakonsertti, joka oli myös oikein kiva musiikkishow, kuten ruotsalaiset osaavat. Reissusta selvittyä alkoivatkin työt, joissa oli katkos syysloman aikaan. 

Taxingen linnan muotopuutarha

 

Benjaminin keikalla oli järkyttävä kaatosade koko illan, mutta ei annettu sen haitata menoa

Syyslomalla kävimme minä, mies ja nuorimmainen Visbyssä risteilyllä, oli oikein kiva reissu ja Visby oli mukava pieni kaupunki. Emme menneet uuden kaupungin puolelle vaan viihdyimme keskiaikaisella puolella. Vielä lokakuussa siellä kukkivat ruusut ja näimme yhden kissankin ulkoilevan itsenäisesti. 

Visbyn kujilla

Marras- ja joulukuu hujahtivat omalla painollaan vauhdikkaasti ohitse. Joulukuun puolivälissä työpaikkamme 80-lukuteemaisissa pikkujouluissa oli aivan mahtava meininki, deejii sanoi että eka kerta hänen 80-luvulla alkaneella työurallaan, kun lattia oli koko ajan täynnä :D 

Auringonnousu joulukuussa Hietalahden torin tuntumassa

 Joulun ajan meillä on ollut taas kaikki pojat kotona, tosin esikoinen lähti perjantaina kotiinsa ja aattona ja joulupäivänä oli keskimmäisen avokki syömässä. Joulupäivänä tapasimme hänen vanhempansa, jotka tulivat noutamaan tyttärensä kotiin ja myöhemmin sanoin miehelle, että tunsin itseni aivan hobitiksi, kun he olivat niin pitkiä :D

Alunperin kuusen piti olla pienempi kuin viime jouluna, mutta myyjän mittavirheestä johtuen se oli jopa isompi.

 

Tässäpä nämä suurimmat uutiset tai päivttelyt.

Laitan hetken päästä vielä viime vuoden luetut kirjat esille, luin 'vain' 102 kirjaa. Niistä voisin mainita erityisesti Kate Atkinsonin Jason Brodie-sarjan viimeisimmän kirjan Death at the sign of the rook, jonka kuuntelin äänikirjana ja oli pakko välillä nauraa ääneen, kun se oli  niin hauska. Toinen ilahduttava tuttavuus oli Hanna Rentolan Laivakirja, jossa Tallinnan lautta ja miehistö kuvataan maagis-realistisesti. Suosittelen myös lämpimästi Reetta Hännisen kirjoittamaa Tulisydän: Maissi Erkon kiihkeä elämä-teosta, jossa Suomen itsenäisyyden alkuvuosia kuvataan erittäin hienosti Maissi Erkon eli Päivälehden (nyk. Hesarin)  perustajan Eero Erkon puolison elämän kautta. 

Negatiivisia lukukokemuksia olivat Satu Rämön Hildur-sarjan kaksi ensimmäistä osaa, en voi käsittää niiden suosiota. Myös Delia Owensin Suon villi laulu oli mielestäni epäuskottava ja tylsä, varsinkin oikeussalidraama. Totesin myös, että olen väärää kohderyhmää cosy crime-genrelle, kun onnistuin kuuntelemaan eräänkin dekkarin kyseistä. 

Huhuu, onko täällä kettään?

Tervehdys pitkästä aikaa. Melkein kaksi kuukautta on ollut päivittelemättä ja nytkin mietin pari kertaa, jaksanko. 

Opiskelut on aikalailla vieneet mehut, samoin koronakyllästys ja 'maailman toimivin kaupunki'.  Ensi maanantaina on viimeinen tentti (toivon mukaan ainakin) ja ehkä en ensi syksynä aloita mitään Avoimessa. 

Viime viikolla nuorimmainen oli lähdössä vaellusriparille Lappiin. Tiistaina lähtö  ja maanantaina paras kaveri ilmoitti, ettei lähdekään.. Hirveätä draamaa. No sit saatiin leiriläinen rauhoittumaan ja vei rinkan kirkolle jne ja tiistai-aamuna menen herättämään viideltä, niin tuo sanoo ettei lähdekään. Sanoin, että nyt on ehdottomasti liian myöhäsitä perua ja saatiin lapsi sitten kammettua leiribussiin. Oli melkoinen alkuviikko, tuntuu että loppuviikko menikin siitä toipuessa. Tai olisi mennyt. 

Maailman toimivin kaupunki... En sano enempää kuin, että tuntileimauslaite ja noin kaksisataa tuntia miinuksia. Vähän kylmäsi. Nyt pomot hoitaa asiaa eteenpäin, emme olleet ainoita tämän yllätyksen kokeneita.

Keskimmäinen on nyt suorittanut  asevelvollisuutensa ja hakenut MPKKuun. Jos pääsee, niin sitten hänestä tullee hävittäjälentäjä. Heillä on 'Ohi on'-bileitä varten varattuna pari mökkiä, jossa aikovat juhlia keskenään. Palautuu kotiin vasta sunnuntaina.

Esikoinen kyseli miehen mielipidettä eräästä hommasta, jonka olisivat saaneet harjoitustyöksi eli nimellisellä palkalla. Homma oli applikaation tekeminen jonnekin festareille, eli appsilla olisi voinut maksaa kaiken ja siihen olisi liitetty kaikki mahdollinen mitä vain voi, joten mies sanoi et ihan hirveä homma, vastaavaan meni hänellä noin vuosi rakentaa edellisessä työpaikassa. Lisäksi kaikki GDPR-jutut yms (AppleStore + GooglePlay jne jne) Nuoret päättivät, etteivät rupea mokomaa vääntämään.

Sain tänään raudat pois hampaista ja nyt tuntuu todella kummalliselta ilamn niitä :D Kaipa se tästä. Torstaina alkaa loma ihan virallisesti ja vasta elokuussa on töihinpaluu. Jaksaa jaksaa. Ja lomahan alkaa toki tapaamisella oman hammaslääkärin kanssa, suunnitellaan tätä rautojen jälkeistä hommaa. Sitä kun riittää. Alin kuva on nyt vähän höpsö, nappasin pikaisesti kävellessä.

 

 

Talviturkki

Huomenna on ensimmäinen virallinen lomapäivä, mutta otin jo torstain vapaaksi ja nyt tuntuu, kuin olisin ollut jo pitempäänkin pois töistä kuin vain muutaman päivän.

On ollut ihana lämmin juhannussää ja olenkin nauttinut siitä suuresti mm. lukemalla pihalla. Rusketusraidat alkaa olla jo ihan kivat ja loma on vasta alussaan :)

Kävimme juhannusaattona katsomassa Kallvikin rantaa, mutta silloin oli niin paljon ihmisiä liikkeellä jo iltapäivällä, ettei autoa saanut parkkiin. Eilen kokeilimme uudestaan ja nyt olikin tilaa rannan parkkipaikalla. Ihmisiä oli vähän vähemmän paikalla ja uimaan mahtui hyvin. Merivesi oli ihanan lämmintä jo nyt, olisin voinut vaikka jäädä sinne koko iltapäiväksi :)  Mies ei ui 'kylmässä' vedessä ja nuorimmainen on siinä iässä, ettei varmasti mene julkisella uimarannalla uimaan. Ainakaan vielä. Hän heitteli leipiä rantaveteen sillä aikaa, kun uin.

Keskimmäinen on ollut ties missä koko juhannuksen ajan, käynyt vain välillä kotona vaihtamassa vaatteita ja näyttämässä naamaa. Tukkakin siltä lähti; torstaina oli vielä hiuket olkapäille saakka, sitten ne lyhenivät järkyttävksi takatukaksi ja tänään  huomeesta ilmestyi iltapäivällä nuori mies millin siilissä. (Äitiä alkaa tässä vähän liikuttaa *niisk*.) Parin viikon päästä hän lähtee kohti Jyväskylää.

Olen ehtinyt pari kirjaakin lukea viikonlopun aikana, toinen oli Pasi Ilmari Jääskeläisen 'Väärän kissan päivä' ja toinen Emily St. John Mandelin 'Last night in Montreal'. Molemmat oikein hyviä kirjoja, tykkäsin. Aloitin myös Areenasta uuden tv-sarjan Dublinin murhat (ehkä on tällä nimellä suomeksi), vaikuttaa hyvältä.

Talvilomalla

Vietän koko viikon lomaillen ja hoivaten flunssaa. Kurkku on niin kipeä, että ääni juuri kulkee, joten olen todellakin tyytyväinen kotioleiluun.

Keskimmäinen on ollut koko alkuviikon kuumeessa, se alkoi jo viime viikolla. Olimme miehen kanssa viime torstaina lounaalla ja siitä menimme Vanhan Kirkon puistoon katsomaan penkkariautot. Niitä oli aika paljon ja kylmän tuulen ansiosta oli sormet irrota, kun kuvasin autoja. Vielä on karkkeja jäljellä, lapsi unohti puolet karkeistaan koululle. Lisäksi hän kävi tanssimassa Vanhat uudelleen.

Loma on mennyt varsin rattoisasti tähän asti. Olen lukenut, kuunnellut äänikirjoja, askarrellut decoja, katsonut töllöä ja neulonut. Pyykkiäkin olen pessyt ja eilen kokkasin kaalilaatikkoa itselleni ja autoin keskimmäistä currykanan valmistuksessa, nyt on ruokaa loppuviikoksi. Jonain päivänä pitäisi käydä leffassa, samalla reissulla saisin matkakortin ladattua ensi viikkoa varten.

Vietimem viikko sitten nuorimmaisen 14-vuotissynttäreitäkin kummien ja sisarusteni kera, oli oikein rattoisaa. Leivoin kirsikka-suklaakakun ja sitruunakuivakakun, sankari itse leipoi suklaahippukeksejä.

Keskimmäinen oikealla vaaleanpunaisen minecraft-hahmon alla. Paras kaveri päiväkodista asti ottaa kuvia kännyllä. Ex-tyttökaveri on puekutunut Pikku Myyksi oranssitukkaisena lavan etuosassa.

Karkkia riitti.

Ystävän synttärikortti

Sankarin kahvipöytä

Sirius <3

Helei

Hengissä ollaan edelleen. Olen lukenut, katsonut telkkaria ja neulonut ja kävin katsomassa Tähtien sodankin miehen ja nuorimmaisen kanssa. Mitään sellaista raivausasiaa, joita olin aikonut tehdä, en ole saanut aikaiseksi ruveta.

Yritin saada viime vuonna lukemiani kirjoja esille tuonne sivut-osioon, mutta se ei vain tule näkyviin. En tiedä miksi. Saattaa johtua siitäkin, että kone on päivitetty W10:een. Ihan sama. Tässä linkki kuitenkin

Enää kolme viikkoa Lontooseen, kuvissa syy ;)

Nonnis

Ja taas mennään, minä ja nuorimmainen siis. Huomenna Londoniumiin. Myös ystäväni Heidi tulee mukaan, menemme taas moikkaamaan hänen tytärtäänkin.

Tällä viikolla on taas ollut ihan riittävästi kaikenlaista menoakin. Tiistaina kävimme nuorimman kanssa Tikkurilassa yläasteelle siirtyvien terveystarkastuksessa. Se menikin nopeasti ja siirryimem junalla Heidin luo ja melkein sain tarkastusmaksun. Matkakortilla ei ollut tarpeeksi arvoa ja melkein itkua väänsin, kun lipuntarkastaja tuli katsomaan liput. Selitin etten ollut tajunnut ladata omaa korttia ladatessamme lapsen kortin ja hän sanoi vain, että ollaan Helsingin puolella ja nyt voin leimata. Kysyin vielä tarkastusmaksusta, mutta nainen vain pudisti päätään. Tosi ihana ihminen!

Keskiviikkona kävimme leffassa Heidin ja toisen ystäväni Kristiinan kanssa katsomassa Spiderman : Far from home-elokuvan ja se oli aika hauska. Olin unohtanut, kuinka komea Jake Gyllenhaal on <3

Muuten olen pessyt pyykkiä, kaiken mahdollisen siis, ja madottanut Siriuksen. Nähnyt kummallisia unia, siis kerrassaan.. ja ihmetellyt internetissä mm. Trumpin puheita :P

Keskimmäinen sai poskihampaisiinsa raudat. Eli pari vuotta sitten otettiin vanha maitohammas pois ja sitä väliä on yritetty kuroa kiinni ilman menestystä, joten nyt otettiin järeämmät aseet käyttöön.

Keskimmäinen täyttää huomenna 18 vuotta! Aika vilahtaa ihan hurjan vauhdilla.

Muutama vuosi sitten

Kotona

Eilen laskeuduimme kotikentälle ja esikoisen kyydillä pääsimme minä ja nuorimmainen sekä laukut kotiin. Muut ei mahtuneet autoon, joten tulivat taksilla ja olivatkin sitten jo meitä odottelemassa taksissa portilla, koska perjantairuuhka Kehä III:lla.

Sirius oli iloinen, että palasimme ja saatuaan pannan kaulaan paineli ovesta ulos häntä suorana nuorimmaisen pieneksi harmiksi, kun oli ollut jo ikävä. Onneksi se palasi jo tänään kotio.

Kissa oli kuulemma juhannuksen kunniaksi ja esikoisen kavereiden (=juhannusvieraiden) iloksi tuonut jo toisen jäniksenraadon kotiin. Sanoinkin kotiväelle, että jos lihansyöntiä/ostoa pitää ruveta tulevaisuudessa rajoittamaan, niin on kyllä kiva, kun katti metsästää ihan luomulihaa.

Kotimatkasta ja loppulomasta sen verran, että su-ma välisenä yönä oli aivan järkyttävä ukkonen. Ehkä kerran olen täällä kokenut vastaavan, mutta silloin en hypännyt kesken unien metriä sängystä ryminän vuoksi. Vesisade oli melkoinen, maanantaipäivä oli kuitenkin suht selkeä, mutta tiistaina satoi oikeastaan koko päivän. Kävimme kyllä molempina päivinä vielä lähirannalla uimassa, mutta emme viipyneet kovin pitkään, tiistaina näytti alkavan keräämään ukkospilviä rannan läheisyyteen joten siirryimme kämpälle pakkaamaan.

Tiistai-iltana satoi niin, että puhelimiin tuli jo flash flood-varoitukset ja paikallisissa uutisissa varoitettiin menemästä lähimmälle isommalle ostarille tai Honolulun keskustaan tulvan vuoksi. Mies haki sitten pitsat lähiostarilta ja kertoi tullessaan, että siellä oli ollut sähköt poikki. Onneksi oli ollut käteistä taskussa ja kaksi pizzaa valmiina, joten sai ne sitten meille.

Keskiviikkona heräsimme ajoissa ja laitoimme loput kamat kasaan, sanoimme heipat riikinkukoille ja lähdimme kohti kenttää. Oli hyvä, että olimme ajoissa liikkeellä, sillä tietyöiden ja turvatarkastuksen jälkeen meillä oli juuri sopivasti aikaa syödä ja katsoa kaupat ennen koneeseen pakkautumista. Lento meni hyvin, katsoin kolme elokuvaa enkä nukkunut (yritin kyllä). Illalla olimme perillä Tokiossa ja koska oli hetkinen aikaa, niin teimme tärkeimmät tuliaisostokset (esikoiselle vihreällä teellä maustettuja Kit-Kat-patukoita) jo tässä vaiheessa. Löysimme lentokenttähotellin bussin ja karautimme sillä yöpuulle.

Nukuttuamme makoisat unet kivipaaden kaltaisilla japanilaissängyillä nautimme hotelliaamiaisen ja lähdimme taas bussilla kentälle, matka kesti tasan viisi minuuttia ja aikaa oli taas ihan kivasti, varsinkin kun lentomme myöhästyi noin tunnin. Ehdimme siis ostaa taas joitain tuliaisia, sillä turvatarkastus oli ehkä nopein ikinä. Japanilaiset ovat kyllä aika tehokkaita, se täytyy myöntää. Mies pitää tällaisesta erityisesti :)

Kymmenen tuntia vierähti suht kivuttomasti leffoja katsellen taas, torkahtelin ehkä tunnin verran kunnes luovutin. Edellen aivan järkyttävän väsy olo.

Aloha vaan

Täällä ollaan ja jetlag alkaa olla voitettu. Lauantain Lennyn keikka oli mahtava! Kaksi tuntia hypimme ja taputimme hänen kanssaan, jalat olivat muussina, mutta ehkä Princen jälkeen parhaita keikkoja ikinä ellei paras.

Sunnuntaina lensimme Tokioon, jossa vietimme kymmentuntisen odotusajan käymällä tutustumassa Takeshita-katuun ja Harajuku-puiston shinto-temppeliin. Oli lämmintä, mielenkiintoista ja suht paljon ihmisiä, joten olimmekin takaisin kentällä hyvissä ajoin. Katselimme Naritan kauppoja, löysimme mm. aivan ihanan paperikaupan, johon pitää tutustua tarkemmin paluumatkalla.

Olimme perillä Oahulla maanantaiaamuna (toinen maanantai peräkkäin) ja hyvissä ajoin asunnollakin. Olemme nyt kolmatta kertaa samassa taloyhtiössä, mutta tämä on ehdottomasti tyhjin kämppä, missä olemme majoittuneet. Sikäli tyhjyys ei haittaa, onhan täällä kuitenkin periaatteessa kaikki tarvittava, vaikka hiukan hämmästyimmekin uunin puuttumista.

Kävimme keskiviikkona kävelyllä Ka'ena Pointissa ja onnistuin huolellisesta rasvaamisesta huolimatta polttamaan olkapäät auringossa. Eilen olimme Waimea Beachillä ja laitoin aurinkorasvaa niin, että olin valkoinen ja nyt olkapäät ovat paremmat eli eivät ainakaan palaneet enempää.

Keskiviikkona kävimme illalla syömässä edelliskertaisen naapurimme Ginan kanssa läheisen luomutilan ravintolassa, oli oikein kiva ilta ja ruoka oli tosi hyvää.

Tänään on pyykkipäivä, menemme ehkä myöhemmin rantaan. Kuvia löytyy instagram.com/nokisuu:sta, en jaksa ladata niitä erikseen luurilla tänne.

Nähdään!

Kesis!

Olen hiljalleen jo laskeutunut lomalle muiden perheenjäsenten vielä ahertaessa perjantaina kuka missäkin (paitsi tietysti opiskelija). Eilen imuroin ja pesin lattiat, sain matkamekon valmiiksi samoin kuin uuden uimapuvun ja nyt pitäis ruveta pakkaamaan.

Tänään kävimme nuorimmaisen koululla juhlimassa 6:nnen luokan loppumista ja nyt lapsi siirtyy sitten yläkoulun puolelle samassa rakennuksessa.

Pakkaamisen lisäksi pitäisi saada yksi kirja luettua loppuun, neulottua villatakkiin 14 kerrosta helmaan + päättely (silmukoita on melkein 200), käytyä Lennyn keikalla ja muut jutut (pyykinpesu jne). Että eipä tässä mitään kiirettä ole, huomenna lähdetään.

Pari kuvaa vielä kuluneelta viikolta.

Keskimmäisen tyttöystävä teki ihanan vadelma-juustokakun <3

Sirius

Kissanminttu kukkii hienosti. Osa on aina länässä jostain syystä...

Uusi lomamekko (uimapukukuvaa en jaa täällä :P )

Ainiin! Lomabiisi meinasi unohtua :D Itse tein sen virheen, että kuuntelin tämän kahvia juodessa, en ihan onnistunut nenähuuhtelussa ;)