Näytetään tekstit, joissa on tunniste hautausmaat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hautausmaat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. tammikuuta 2021

Hyvää alkanutta vuotta

Joulu vilahti ja vuosikin jo vaihtui. Ehdin viime vuonna lukea aikomani 80n kirjan sijaan 103, mikä on mulle aikamoinen saavutus. Varsinkin kun huomioi sen, etten juurikaan edes lukenut maalis-huhtikuussa etätöidessäni, en vain jaksanut. Lisään listan jossain vaiheessa, kun saan sen kirjoitettua valmiiksi. Muutenhan kaikki luetut kirjat löytyvät täältä.

Olen aloittanut uuden bujoni ja olen siihen aika tyytyväinen (ainakin vielä). Olen myös saanut itseni innostettua sekä kävelemään että joogaamaan, tiistaina kävelin kotiin Oulunkylästä ystävän luota n. 12km. Tosin alkupätkä meni ystävän kanssa yhdessä, kun kävimme Malmin hautausmaalla sytyttämässä muistokynttilät. 

Eipä tässä kummempaa, vielä saa kylkeä kääntää loppiaiseen asti kotona. Samoin keskimmäinen.






 
Uuden vuoden lahja mieheltä 


maanantai 6. heinäkuuta 2020

Uposkissa

Tuon Ruotsinpyhtään reissumme jälkeen aloin lukea uudelleen Robin Hobbin Rain Wilds-kronikoita ja upposinkin taas ihan syvälle lohikäärmeiden palauttamiseen maailmaan ja kaikenlaiseen muuhun seikkailuun. En oikein malttanut katsoa mitään töllöstäkään, onneksi oli sadepäiviä niin ei tarvinnut mitään varsinaisesti tehdäkään.

Pitäisi kyllä tehdä sitä ja tätä, kuten esimerkiksi siivota kirjahylly. Siihen ei enää mahdu yhtään mitään ja siitä voisi poistaa esimerkiksi kaikenlaiset askartelutarvikkeet, joita pojat ovat pienempinä silloin tällöin tarvinneet. Sitten saisin ehkä osan uudemmista kirjoista sijoitettua hyllyyn lattian sijaan.

Torstaina ennen sadetta ehdin käydä ystävän luona Oulunkylässä fillarilla ja tulin takaisin Malmin hautuumaan kautta. Löysin isän haudan, mutta siitä olikin jo kivi viety pois kun ilmoitimme, että luovumme hautapaikasta. Jotenkin olin ajatellut, että kivi olisi ollut siinä vielä loppuvuoden. Eipä se haitannut, yllätyin vain.

Eilen kävi esikoinen syömässä. Olin leiponut Brita-kakunkin, mutta koska uunimme paistaa vähän epätasaisesti niin se ruskettui vähän liikaa. Ei sillä, se maistui kyllä ihan hyvälle, mutta jostain syystä mulla ei oikein Brita-kakku tunnu onnistuvan koskaan kuten pitäisi. Varsinaisesti kakku oli kuitenkin keskimmäisen synttärikakku, mutta hän lähti tänään armeijaan Jyväskylään ja synttäri olisi huomenna, niin juhlimme etukäteen.

Olen neulonut uutta huivia jälleen töllön ääressä. Piti vaihtaa lankakin, koska liukuvärjätty (ihana) lanka ei tule mielestäni oikeuksiinsa pitsineuleessa ja toisaalta pitsikuvio hukkuu langan väreihin. Yksivärinen on parempi tässä kohti.

Uudet kesähousut ovat melkein valmiit, lahkeiden kääntö ja napinläpi + nappi puuttuvat. ehkä tässä jonain päivänä saan nekin tehtyä.

Nyt menen katsomaan Loukussa-sarjan kakkoskautta. Se on ehkä vielä parempi kuin ensimmäinen kausi, mutta miksi ihmeessä nykynuoret näissä dekkareissa esitetään aivan hölmöinä? Sorjosen tytär oli niin pahvi, että pahaa teki ja nyt tässä samoin tutkintaa johtavan poliisin tytär on aivan idiootti. En käsitä.




maanantai 6. toukokuuta 2019

Hammaslankavekotin

Tiedättehän ne sellaiset hammaslankavekottimet, joissa on valmiina lanka kahden 'piikin' välissä? Sellainen lojui kadulla aamupäivällä, kun kävelin metrolle. Ihmettelin itsekseni, onko joku ehkä langannut hampaitaan siinä kävellessään tai ehkä hän on etsinyt kassistaan/kosmetiikkapussista jotain ja vekotin on tippunut maahan. Mielenkiintoisia asioita näkee kadulla.

Kävin perjantaina pienimmän ja ystäväni kanssa katsomassa "Tolkien"-elokuvan, pidimme siitä kaikki. Se oli kauniisti kuvattu ja jos rakastaa kieltä, niin sanoisin sen olevan ehdoton katsottava.
Katsoin viikonloppuna myös Netflixin "Yksisarviskauppa"-elokuvan, joka oli aika hauska, vaikkakin hidas.


Lauantaina kävimme myös keskimmäisen koululla katsomassa "Hairspray"-musikaalin, joka oli taas todella hyvin toteutettu ja erinomaisen hauska. Jopa pienin tykkäsi, vaikka vähän väkipakolla patistimme hänet mukaan.

Lisäksi olen katsonut loppuun Ylen Areenasta "Invisible heroes"-sarjan, joka oli mielenkiintoinen. Pidin sekä suomalaisnäyttelijöistä että chileläisistä ja Mikael Persbrandt tietysti tuo oman ammattilaisuutensa myös mukanaan.

Eilen teimme miehen kanssa pienen hautausmaakierroksen eli kävimme Honkiksella ja Malmilla katsomassa, miltä näyttää. Veimme muutamia kevätkaihon pätkiä Honkanummelle, en ole vielä päättänyt haluanko laittaa isän haudalle Malmille vielä jotain, vaikka luovumme siitä vuodenvaihteessa. Voisihan siihen pari orvokkia lykätä.


Tulimme kotiin keskimmäisen kanssa yhtäaikaa ja lähdimme vielä rundille puutarhakauppaan. Sain uuden New Dawn-ruusun <3 ja kukkapenkkiin perennoja ja keskimmäinen sai tomaatin ja kurkun taimet, joita on himoinnut. Saa nähdä, miten kurkku pärjää; laitamme sen ensin parvekkeelle ja myöhemmin pihalle eteläseinustalle, jossa on ehkä suojaisin kohta.

Leivoin mutakakkua ja mies teki siihen eilen kuorrutuksen. Siitä tuli aika syntisen hyvää.


Huomenna menen kesken työpäivää hammastarkastukseen. Vähän jänskättää nähdä hammaslääkärini <3 IIH.



lauantai 28. huhtikuuta 2018

Ihan pihalla

On mennyt suunnilleen koko loppuviikko, Jared pisti pään ihan sekaisin :P

Oikeastaan syytän kyllä väsymystä, sillä ke-to-välisenä yönä nukuin alle 6 tuntia. Olin kotona keikan jälkeen vasta puoli 1 ja aina kestää hetken, ennen kuin pääsee petiin. Torstaina kävin kuitenkin pilateksessa, joka oli ihan törkeän rankka ja meninkin illalla nukkumaan jo 9:n jälkeen. Perjantai olikin huomattavasti helpompi päivä riittävien unien ansiosta, mutta illalla menin leffaan ystävieni ja pienimmän sekä hänen ystävänsä kanssa.


Uusi Avengers : Infinity War jätti täysin pöllämystyneeksi. Ilmeisesti emme olleet ainoita, koska ainakin twitterissä ihmiset ovat toivoneet leffan jo nähneitä olemaan spoilaamatta. Aika hyvin on ilmeisesti onnistuneetkin. Ainakin yksi tuttava kysyi multa fasen mesessä, että mitä ihmettä leffan lopussa tapahtui :D No, onneksi seuraava Avengers tulee jo ensi keväänä ja sitä ennen Ant-Man ja Wasp-leffa, jossa on ihana Evangeline Lilly. Täytyy vielä sanoa, että parrakas Kapteeni Amerikka on aika ihq.. *löyhyttelee viuhkalla kasvojaan*, Buckysta en sano mitään myöskään.


Tänään olen ollut pihalla touhuilemassa. Kävimme myös viemässä keskimmäisen sekä tyttöystävänsä koululle, sillä on musikaalin ensi-ilta :) Menemme katsomaan sen tässä jonain päivänä, nuorison toiveesta emme menneet vielä tänään.

Mies ja minä jatkoimme sitten matkaa hautausmaille, Malmille isäni haudalle ja siitä Honkikselle miehen isän haudalle. Lisäksi kävimme shoppailemassa kissanhiekkaa ja kesäkukkia Tokmannilta, löysin myös ihanat piikkipallot itselleni sieltä. Kotiuduimme, söimme ja menin vielä istuttamaan kesäkukat laatikkoon oven eteen. En ole vielä koskaan laittanut kukkia vielä tähän aikaan ulos.

 Saatte taas käännellä päitänne. Hemmetin blogger.






Ihan Suden kiusaksi laitan loppuun yhden suosikkibiiseistäni 30STM:n pojilta.




torstai 29. joulukuuta 2016

Välipäiväretki

Teimme tänään hautausmaa-turneen eli kävimme ensin Malmilla isäni ja hänen ensimmäisen vaimonsa haudalla sytyttämässä kynttilät.

Malmilla
 Jatkoimme Honkanummelle miehen isovanhempien ja vanhempien haudalle. Siellä ei ole vissiin käynyt kukaan sitten appiukon hautajaisten. En enää muista kävimmekö me keväällä.

Honkanummi
Sitten Porvoon hautausmaa. Onneksi äidin ystävät asuvat lähellä ja käyvät hoitamassa hautaa. Tosin havut ja kanervat ovat serkkuni nyt syksyllä laittamat. Joku pojista kysyi, keitä kaikkia haudassa on ja muistin serkkuni pienen tyttärenkin, jota ei ole kiveen merkitty. Hän syntyi ehkä vuotta ennen meidän keskimmäistä, mutta sairastui aivokalvontulehdukseen parikuisena. Useasta syystä hoito aloitettiin liian myöhään ja niinpä hän oli lyhyen elämänsä letkuissa sokeana ja kuurona ja kuoli muistaakseni alle kolmevuotiaana. Surullista. 

Porvoon hauta
Porvoon Vanhaa kaupunkia. Kävimme ensin Brunbergin tehtaanmyymälässä vain todetaksemme sen olevan kiinni ja tulimme takaisin keskustaan suorittamaan ostokset. Kävimme myös syömässä, koska ketään ei kiinnostanut kotiinmeno ja ruoanlaitto ja niinpä päädyimme Gabriel 1763-nimiseen pieneen ravintolaan, jossa kävimme keväällä äidin uurnanlaskun jälkeen. Siellä oli oikein hyvä ruoka edelleen.


Velocipedin kehitys

Ennen kotiutumista piti vielä hakea esikoisen paketti Posti-kaupasta, jossa tein pienet muutkin ostokset. Äkillisestä ruuhkasta johtuen avasivat sitten myös toisen kassan, jolla ei tarvitse odottaa postipakettien noutajia. Siirryin siihen, vaikka olin jo laittanut kolme tavaraani hihnalle, mutta eteeni kurvasikin vanhempi mies kaljatölkkeineen. Kysyin, olisiko mahdollista päästä ennen häntä (=pienemmät ostokset) ja hän tokaisi, että pitää olla nopea ja nyt on hänen vuoronsa. Sanoin sitten kohteliaasti, että yleensä on tapana antaa kauemmin jonottaneille tilaisuus mennä ensin. Kassapoika hymyili sievästi ja miekkonen puhisi jotakin itsekseen. Tunsin kerrankin itseni fiksuksi, kun keksin sanoa takaisin jotain enkä vain jäänyt äimistelemään ihmisten törppöyttä itsekseni :P


Ystävä kyseli kattilaleivän ohjetta ja kävin kaivamassa sen päivityksen. Se osui pääsiäislauantaille (en ollut linkannut ohjetta) ja suru iski lukiessani kommentteja pääsiäissunnuntain päivitykseen. Kiitos teille vielä kerran tuesta sekä täällä että muualla <3

torstai 22. joulukuuta 2016

Joulun sanomaa

Joulun sanomaa on toki monenlaista, mutta hiukan tuntuu se olevan hukassa tällä englantilaisnaisella. Luin artikkelin aamutuimaan ja mietin, että sillä rahasummalla olisi saanut muutaman oikein hyvän (ellei erinomaisen) lahjan per ipana. Esimerkiksi jonkin kunnollisen talvitakin tai vaikka pleikan, jos sellaisia halua apelata, tai vaikka matkan koko poppoolle. Mutta ei, he kituuttavat koko vuoden, jotta äiti voi toteuttaa itseään jouluna ja antaa lapsille mahdollisimman paljon tavaraa. No, valintansa kullakin.

Olimme tosiaan tänään Maunula-talon (kamala kieliopillinen virhe nimessä) avajaisissa. Olikin varsin mukavaa ja talo näytti kivalta, mutta kaikkein parasta oli tavata Nollis!! ilmielävänä! Kiitos vielä kerran, että tulit moikkaamaan :) Lisäksi näin entisen pomon uudessa kirjastossa samoin kuin erään toisen tutun kirjastolaisen, joka iloitsi uudesta työpaikasta. Eikö olekin kummallista, kuinka kirjastolaisia tapaa aina kirjastossa?

Veljeni nappasi minut kyytiin talon ulkopuolelta ja ajelimme Porvooseen. Laitoimme Äidin haudalle kynttilät ja siivosimme sitä vähän, serkkuni oli käynyt aiemmin laittamassa havut ja kanervat (callunat) perheensä kanssa ja ne olivat edelleen hyvät.


Otin kuvan myös Runebergin haudasta kävellessämme takaisin autolle.


Kävimme myös Porvoon vanhassa kaupungissa karkkiostoksilla Brunbergilla. Vanhat talot ja kujat ovat kuvaukselliset, mutta kyllä pohdimme veljen kanssa pakkaskauden lämmityskustannuksia.
Punainen talo on Remulius-sedän koti, jonka hän onnistui polttamaan muutama vuosi sitten.
Kuvatekstiin liittyen, jos joku ei tiedä Remulius-setää niin hänet löytää Mauri Kunnaksen Koiramäen joulu-kirjasta :P (Hän on entinen rumpali..)

Kotimatkalla juttelimme mm. Alepposta ja Palmyran historiallisista patsaista, jotka eräs terroristijärjestö on pistänyt sileäksi. Sattumalta Hesarissa oli tänään juuri kuva-artikkeli Aleppon kaupungin tuhosta, onhan se melkoinen menetys myös kulttuurihistoriallisesti.

Otin pienet nokoset alkuillasta enkä meinannut saada itseäni hereille niiden jälkeen ollenkaan. Askartelimme pienimmän kanssa Yarnyn, jota hän on kärttänyt varmaan puoli vuotta (mies tosin teki rautalankarungon). Huomenna siitä saa ehkä kuvan, nyt se on vielä viimeistelyä vailla.





perjantai 22. huhtikuuta 2016

Jää hyvästi, Äiti!

Siinä se, koko päivä kiteytettynä. Oli haikeaa ja oli hauskaa. Oli kaunista ja kylmää.

Pikkuserkkuni sanoin: 'Äidit eivät katoa meistä koskaan.'

Villi luonto tervehti meitä
Äidin suvun hauta puun alla
 
Lepää rauhassa, Äiti
Näkymä Honkalan pihalta

Oli oikeasti ihan mukavat juhlat aiheen surullisuudesta huolimatta.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Puoliväli

Hyvänen aika, että on taas aikaa vierähtänyt viime päivittelystä!

Viikonloppu hujahti; lauantaina tapasin vanhoja (siis niinkuin ihan tositosivanhoja) opiskelukavereita Kauppiksen ajoilta. Kävimme tsekkaamassa Hulluna Helsinkiin-näyttelyn kaupunginmuseossa ja sitten söimme runsaasti LaFamigliassa. Nam.



Sunnuntaina poikkesimme laittamassa kesäkukat isäni (ja hänen ensimmäisen vaimonsa/sisarusteni äidin) haudalle. Pienin oli mukana ja innostui oravien pelastuslautoista, joita oli jokaisessa vesiastiassa :)
Kivi on taas vinossa

Liikaa raatoja?
 Iltapäivällä ihmettelin juuri hamekankaita ja kaavoja, kun ovikello soi. Menin katsomaan ja löysin oven takaa kummipojan äitinsä kanssa. Olimme unohtaneet aivan täysin heidän olevan tulossa kylään! Onneksi ollaan niin vanhoja ystäviä ja oltu muutenkin tekemisissä keskenämme, että ei haitannut. Mies meni hakemaan esikoisen metsästä ja osti samalla ruokaa meille kaikille :)  Leivoin jälkkäriksi jotain ja hekin lähtivät suht ajoissa, maanantaiaamut.

Banaanikuivakakku
Muuten tällä viikolla ei olekaan ollut ihmeitä, paitsi eilen töissä menin 'viran puolesta' katsomaan ilmastointikanavien puhdistus-työnäytöstä kolleegan kera. Oli pakko lähteä kesken pois huoneesta, koska menin aivan tukkoon.. työkavereilla ei mitään! Juttelin siinä heitä odotellessa erään tarkastajan kanssa ja hän kertoi, että pääasialliset syyt talomme ongelmiin ovat siinä tosiseikassa, että remontin aikainen kontrolli tehdyn työn suhteen on puuttunut täysin. En voi käsittää.. miten remontti on voitu hyväksyä edes tehdyksi jos tästä on tiedetty?
Ala-aula

Kakkosaula
Näissä kuvissa näkyy, että ilmoitustaulujen 'työmaiden' kohdalle on laitettu suojat. Kuulemma sisäpuoli on alipaineisettu että kaikki p*ska saadaan heti ulos hormien kautta. Kuulin myös, ettei seinästä ollut tässä löytynyt mitään kasvustoa.. En oikein tiedä, uskoisinko, mutta tänään noita jo tasoiteltiin.

Tänään aloitinkin aamuni reippaasti ja retkeilin Allergiasairaalaan prick-tökittäväksi. Moista testiä ei olekaan koskaan tehty minulle, mutta ainakin selvisi etten ole allerginen millekään ns. tavalliselle (kissat, hevoset, koivu, pujo). Sen sijaan ainut reaktion aiheuttava 'pöpö' oli varastohomepölypunkki (tjsp) eli näyttää kovasti työperäiseltä. Saan myös seuraavat pari viikkoa taas puhallella peffiin. Juu, myös reissussa. Tosi kiva. No ei, pitäähän se tutkia..

Lopussa on vielä kuva kampaajani naapurista (lapsuusmaisemistani). Tykkään kovasti Eläinmuseon kirahveista, ne ilahduttavat :) Ihan viimeiseksi vielä ystäväni Laiskan vaimon synttärikorttiin laittamani mietelmä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!