Sielunsisko ja muita asioita

Työpäivän jälkeen olin sopinut tapaavani ystävän, jonka olen viimeksi nähnyt monta monta vuotta sitten. Oikeastaan ihan siksi, että hän asuu Lapissa (siellä, mihin melkein lähdin poromiehen vaimoksi) ja siksi, että kummallakin on ollut perhe ja työ jne jne.

Aikoinaan tutustuimme englannin kielikurssilla Cambridgessa ja olimme kaikki ne viisi viikkoa erottamattomat. Pidimme yhteyttä myöhemminkin, minä kävin Lapissa ja hän meillä ja hän tuli vieläpä Helsinkiin opiskelemaankin. Voi miten meillä oli aina hauskaa yhdessä!

Ja nyt! Puhuimme kaikesta mahdollisesta kuin olisimme nähneet ihan äsken. Tai kuin emme olisi ollenkaan olleetkaan erossa. Kenenkään muun kanssa ei ole samanlaista yhteyttä.

Kävimme vielä ennen eroamistamme Kampin K-kaupassa ostamassa salmiakkisuklaamanteleita. Onnistuin myös osumaan sille kassalle, jossa istui vuorossa se hurmaava suloinen syötävänihana hipsterikundi. Ihan paras ilta :)  

Muihin asioihin eli hetkeä ennen kuin lähdin lounaalle ja olin vielä hyllyttämässä hiljaa, yksi työkaveri tuli kirjastoon. Hän etsi hiljaista tilaa voidakseen huutaa ja hyppiä turhautumisensa ulos, joten annoin luvan. Hänen saatuaan pahan olon purettua halasimme ja keskustelimme talon asioista. Iltapäivällä hän kävi vielä kiittämässä. Oli mukava kokemus :)

Huomen

En illalla ehtinyt kirjoittaa mitään ennen esikoisen nukkumaanmenoa, koneeni on samassa huoneessa jossa hän nukkuu, mikä joskus aiheuttaa tällaista lievää haittaa.

Kävin eilen aamulla hammaslääkärissä tarkastuksessa, kun kaipailivat. Ensitöikseen hammaslääkärini Kai käski röntgeniin ja hoitaja otti kuvat. On helppoa, kun ne menevät koneesta suoraan tietokoneelle, josta sitten tutkailimme kalustoa yhdessä Kain kanssa ja hän totesi, että missään ei näy mitään kummallista (paitsi yhden takahampaan matalat juuret).

Onneksi aikoinaan osuin häneen implanttia halutessani. Kai laittoi hammaskaluston kuntoon parin vuoden kuluessa ja nyt ei olekaan vuosiin tarvinnut tehdä muuta, kuin hammaskiven poisto aina silloin tällöin. Viimeiset kruunut laitettiin muutama vuosi sitten, se olikin viimeinen isompi homma. Olen ollut todella tyytyväinen.

Juttelin vielä pienimmän mahdollisesti tulevista raudoista ja Kai sanoi, että kannattaa seurata tuleeko niistä lapselle päänsärkyä. Usein kuulemma oikomishoitajat eivät katso ollenkaan sitä, miten hampaat osuvat yhteen jolloin seuraa tuskallisia päänsärkyjä, kun pääkallon lihakset jumittavat väärien leuan asentojen johdosta.

Työpäiväkin sujui rattoisasti. Illalla meillä oli eräs Halosen rouva pitämässä yleisöluentoa, mikä aiheutti valtaisan hiljaisen illan muuhun taloon. Kuulemma tupa oli niin täynnä, ettei varttia vaille saliin enää mahtunut muurahaistakaan. Hyvä niin. Onpahan mainosta :)

Luimme pienimmän kanssa hänen saamaansa Delikouraksen 'Nörtti'-kirjasarjan ensimmäistä osaa. Se on nuortenkirja, ehkä aavistuksen liikaakin pienimmälle, mutta hauska. Koska luemme sitä yhdessä, yritän karsia pahimipa kirosanoja pois ja pienin kikattelee.

Nyt leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, joita tiistailla on tarjolla. Ensimmäinen tuli jo, nimittäin pienin saa outoja viestejä kaverin puhelimesta eikä kaveri tunnusta mitään. Jos luuri lähettelee niitä itsekseen, niin on syytä tarkistaa virustorjunta. Jei.

Tapaan töiden jälkeen ystävän, jonka olen viimeksi nähnyt livenä noin 14 vuotta sitten! Tuskin maltan odottaa!