Viikonloppuretkellä Tukholmassa

 

Syksyinen autoretki Tukholmassa ja sen liepeillä.

Lähdimme Naantalista auton kera torstai-iltana ja anivarhain perjantaina olimme Kapellskärissä. Koska meillä ei ollut kiire mihinkään, hotellihuoneenkin saisi vasta puolenpäivän jälkeen, ajelimme pikkuteitä pitkin aikeenamme mennä Kungens kurvaan. Löysimmekin itsemme Drottningholmista ja sen toiselta puolen löysimme lossin! 

                                            

Oli varsin hauskaa. Kungens kurvan Ikeassa olimme juuri lounasaikaan ja sen nautittuamme menimme ostoksille CityGross-ruokakauppaan. Se on vähän kuin Prisma tai Kitumarket täällä ja päätinkin vilkaista valaisinosastoa. Löysin sieltä mökille juuri sellaisen kattolampun, jota olen etsinyt pari vuotta. 

Pääsimme mukavasti hotellille ja sitten sen parkkihalliin. Jos olette koskaan joutuneet parkkeeraaman Tukholman keskustassa hotellin parkkihalliin, niin arvostan. Ystävällä on onneksi pikkuinen auto, joten sikäli oli suht helppoa, mutta vanhan kaupunkitalon kellarin kakkostason halli on kyllä varsin rattoisa paikka. Olimme onneksi harjoitelleet jo vuosi sitten vaikkakin eri hotellin parkkihallissa, joten emme olleet ihan niin paniikissa kuin silloin. 

Päästyämme huoneeseemme otimme muistaakseni pienet päiväunet ennen kuin lähdimme katsomaan maisemia ja illallista.

Oikein hyvä mocktail tarjoiltiin Ciao Ciao Dua-ravintolassa

Lauantaina menimme aamiaiselle Mr Cake-kahvilaan ja sen jälkeen kiertelimme Akademiska bokhandelissa. Ostin neljä kirjaa ja joitain kyniä yms siinä meditoinnin lomassa ja muistelin, kuinka ihana oma Akateemisemme oli silloin joskus. Kirjakauppailun jälkeen menimme vielä NK:in läpi ja sitten lähdimme suunnistamaan takaisin hotelliin. Saimme auton oikein hyvään paikkaan kellarissa sunnuntaiaamun aikaista lähtöä silmällä pitäen ja sitten menimme katsomaan töllöä ja päiväunille. 

Päiväunien jälkeen olikin aika lähteä illan keikkapaikkaa kohti. Ystävä on ruotsalaisen popin suurkuluttaja ja oli hankkinut meille liput illallisineen Niklas Strömstedtin esitykseen. Kyseinen herra on pitkän linjan pop-muusikko ja on nyt julkaissut muistelmansa, joista kertoili pätkiä musisoinnin lomassa meidän syödessämme herkullisia pieniä ruokia puikoilla. Keikka oli varsin rattoisa. Pääsimme hotellille ja katsoimme vielä telkkarista NottingHill’in ennen valojen sammuttamista. 

Aamulla olimme onneksi varanneet runsaasti aikaa, sillä (ilmeisesti uusi) respa ottikin meiltä kaikki avainkortit pois sillä seurauksella, että jäimme jumiin kakkoskerrokseen auton kanssa. No, minä sitten kipaisin ylös kellarista (pääsin ulos hätäovesta) ja kävin sanomassa, että saataisko joku avain, kun jäätiin lukkojen taakse. Onneksi (kokeempi) respahenkilö ymmärsi heti ja sain avaimen ja pääsimme matkaan mitä pikimmiten. Ajelimme sumuisessa aamussa Kapellskäriin ja ehdimme laivaan oikein hyvin. Laivassa yllättäen nukuimme, sitten heräsimme päivälliselle ja ostoksille. Illalla olimme kotona joskus 23 maissa. 

Matkalla Kapellskäriin

 

Auringonlasku saaristossa

 

 

 

 

 P.S. En tiedä, mitä tekstille tapahtui tuossa keskellä. Kaikki on kirjoitettu samalla fontilla ja samalla pistekoolla, ilmeisesti joku blogger-homma taas. 

 

Tervehdys keväisestä Tukholmasta

Käväisimme miehen ja nuorimmaisen kanssa Tukholmassa katsomassa, miltä siellä näytti. Lauantaina oli melkoinen tuuli ja niinpä nukuin akurannekkeiden kera, vähän oli huonohko olo mutta en ykännyt.

Tukholmassa oli kovin keväinen lämpö, noin +10 astetta ja vilpoisa tuuli. Näimme joitakin joutsenia ja narsisseja sekä krookuksia oli puistoissa ihan mattona.

Kävelimme Viikkarilta ensin kaupungin läpi Mr. Cake-kahvilaan ja sieltä sitten hissuksiin takaisinpäin Gallerian, Åhlensin ja SciFi bokhandelin (Gamla Stan) kautta laivalle.

Jälkkärivalikoimaa

Kunkkula

Mr Cake - Pink celebration, semla ja Key lime

Författarnas hus sisäpihan lätäkkö ja patsas

Matkalla kotiinpäin

Aamulla mies meni suoraan laivalta töihin. Minä kävin lapsen kanssa syömässä aamupalaa Cafe Engelissä ja menin sitten töihin.

Työpäivän mittaan ehdin lukea loppuun ensimmäisen Jack Reacher-dekkarini. Se oli ihan ookoo, hiukan häiritsi esim se, että naispoliisi Roscoe ei koskaan saanut etunimeä, vaikka Reacher oli valmis ottamaan hänet mukaansa retkilleen. Vetävästi kirjoitettu, voisin lukea seuraavankin joskus jos tulee vastaan.

Juhlien jälkeen

Kävin Tukholmassa viikonloppuna ystäväni Mareetan kanssa. Alunperin meidän oli tarkoitus mennä katsomaan Boy Georgea ja muita Kulttuuriklubilaisia, mutta mokomat peruuttivat tulonsa. Onneksi saimme viela paremman kutsun ja pääsimme seuraamaan livenä Nobelin kirjallisuuspalkinnon tänä vuonna korvannutta Nya akademien kirjallisuuspalkinnon jakotilaisuutta Bernsin hienoon juhlasaliin.


Perjantaina lähdin bussi-juna-yhdistelmällä hyvissä ajoin lentokentälle sillä seurauksella, että olinkin ihan tuskassa ajantappamisen kanssa. Antishoppailevalle ihmiselle lentokenttä ei paljoa tarjoa, joten istuin sitten kahvilla ja luin uutisia luurista.

Vihdoin Tukholman päässä selvittyäni Arlandasta junalla eka kertaa ikinä kunnialla T-centraleniin oli ystävä jo vastassa ja vei minut hotelliimme.

Ihan vähän oli sumua Arlandassa.

Pohdimme hetken aikaa huoneessa, minne menisimme syömään ja päätimme lähteä kävelemään Mr Cake-nimiseen kahvilaan, koska ystävä seuraa paikan toista omistajaa (ruotsalainen julkkiskondiittori) twitterissä.   Söin maukkaan keittoannoksen, jonka seurana oli todella hyvää maalaisleipää. Ystävä söi Club Sandwichin, jonka bataattiranskalaiset ainakin olivat tosi hyviä :)

Iltapalaksi ostimme erilaisia kakkuja ja vedimmekin sellaiset kakkuöverit, ettei paremmista väliä. Ystävä jo mietti, pystyykö ikinä enää syömään yhtään kakkua. (Pystyi kyllä.)

Lauantaina kävimme ensin katsastamassa naapurissa olevan Pelastusarmeijan Myrorna-kirpputorin, koska ystävä keräilee ruotsalsita musiikkia ja löytyihän sieltä mullekin jotain eli Led Zeppelinin IV, jolla on suosikkibiisini 'Black Dog' sekä Beatlesin 'Rubber soul'-cd ja lisäksi Tolkienin 'Children of Hurin'.  Veimme ostokset hotellihuoneeseen ja lähdimme Skansenin joulumarkkinoille täpötäydellä bussilla.

Ensin teimme kierroksen ABBA-museossa ja se olikin tosi kiva. Ystävä tiesi paljonkin Abban jäsenten myöhemmistä vaiheista, joten sikälikin oli mukavaa, kun museossa oli siitäkin oma osasto.

Waterloo-asujen replikat.

Björn, Agnetha, Anni-Frid ja Benny

Yksityiskohtia käsinmaalatuista esiintymisasuista

Museon jälkeen jatkoimme Skansenille. Hurjat jonot oli kaikenlaisiin ruokakojuihin ja käsityökauppaan mahtui juuri ja juuri sisälle. Kuraista oli myös, mutta hyvin jaksoimme melkein kiinnimenoon asti. Sitten lähdimmekin lautalla Slusseniin ja Gamla Stanin joulumarkkinoille. Siinä ohimennessä käväisin suosikkikirjakaupassani (= Sf bokhandel) ja hetken istuimem kahvin ja vohveleiden ääressä, jotta jaksoimme taapertaa hotellin lähettyville syömään.

Päästyämme takaisin huoneeseemme kellahdimme sängylle katselemaan Ruotsin Idol-kisan loppujakosa, jossa selviää voittaja. Ystävä katseli ja minä toisella silmällä luin Alexandran kirjaa, johon piti sunnintaina saada nimmari.

Sunnuntai-aamuna jätimme hotelliaamiaisen väliin ja vaelsimme Mr Cakeen. Söin elämäni ensimmäisen tuorepuuron, joka olikin aika mahtavan hyvä. Mareetta söi munakkaan, kahvia sai onneksi niin paljon kuin jaksoi juoda (vain ensimmäinen kupillinen maksoi). Jälkkäriksi otimme vielä leivonnaisia, ystävä otti kakun ja minä söin lussepullan.

En ole koskaan oikein ymmärtnyt sahramipullan suosiota, mutta nyt ymmärrän. Herranjestas, että oli hyvää! Näimme myös paikan molemmat omistajat ja lähtiessämme Mareetta osti vielä pari pullaa tuotavaksi vanhemmilleen ja Roy Fares oli tiskillä järjestelemässä erilaisia rasioita. Muutenkin näytti ihan itse tekevän kaikenlaista pikkuhommaa, eikä vain istunut jossain takahuoneessa pomottelemassa.

 Takaisin hotellille kävellessä poikkesimme NK:ssa ja ostimme Maryse Condén romaanin kumpikin. Ajattelimme, että niihin olisi saanut nimmarin, mutta emme sitten saaneetkaan. Eipä se haittaa.

Iltapäivällä laitoin Mareetalle nutturan, sellaistakaan en ole ennen joutunut tekemään. Vedimem juhlamekot ylle ja lähdimme kohti Berzelii-puistoa ja Bernsiä. Hiukan jännitti, mutta oli tosi kivaa ja lopuksi moikaksimem vielä Alexandraa ja Mareetta sai kirjoihinsa nimmarit.

Alexandra kertoi juhlapuheessaan kasvaneensa Rinkebyssä ja viettäneensä paljon aikaa kirjastossa, hän oli kutsunut Rinkebyn kirjastonhoitajankin juhliin ja nyt Ranska aloittaa yhteistyön Rinkebyn ja jonkun Pariisin vastaavan lähiökirjaston kanssa lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Vasemmassa reunassa Alexandra ja keskellä istumassa Maryse Condé

Koska juhlassa oli tarjolla vain cocktailpaloja, kävimme syömässä kotimatkan varrella samassa ravintolassa kuin edellisenä iltana. Melkein halkesin.

Hotellissa pyysimme respan kundia varaamaan meille taksin aamuseiskaksi ja hän ihmetteli, miten me puhuimme niin sujuvaa ruotsia ollaksemme suomalaisia :D

Aamulla karautimme taksikyydillä Brommaan, joka on suunnilleen Malmin kentän kokoinen ja aika kiva pikkukenttä. Olimme Helsingissä hiukan myöhässä, mutta ehdin hyvin silti töihin klo 13 maissa. Olen ollut niin väsynyt, että vasta nyt saan päivitettyä tämän maanantai-iltana aloittamani tekstin.

Väsyttää. Aivan helkkaristi. Mutta hauskaa oli silti.

Lorun loppu

Eli siis loman loppu. Kävimme kääntymässä länsinaapurin pääkaupungissa, onneksi sattui kaunis päivä ja muumiotkin olivat vitriineissään esillä :P

Aamiaisnäkymä

Meri <3

Tipusia

Anubis

Sarkofagi

Sarkofagi ja muumioita, takana lattialla poikittain n10-vuotiaan pojan muumio, kiinnosti kovasti pienintä

Matkalla kotiinpäin

Ihme kyllä nykyään viikonloppulaivatkin ovat melko siistit, ei juurikaan ole sellaista kamalaa kännistä möykkämatkailua kuin joskus ennen. Tai sitten osuimme sopivaan hiihtolomapaattiin.

Taas

On jäänyt päivittelemättä, taas. Oikeasti viime viikko oli melkoista haipakkaa ja ihan joka päivälle riitti tarpeeksi tekemistä. Perjantaina läksimme vielä tuohon länsinaapuriin kääntymään koko perheen voimin.

Ihan oli kiva reissu, sää suosi eikä merenkäyntiä ollut mainittavasti. En siis voinut edes huonosti enkä niinollen tarvinnut akurannekkeita. Kävimme lauantaina katsomassa Naturhistoriskaa ja siellä yhden National Geographicin elokuvan valoaalloista, josta tuli huomattavasti huonompi olo kuin merenkäynnistä. Palatessamme laivalle kävimme perinteisesti Scifi-kirjakaupassa Vanhassa kaupungissa. Ostin muutaman kirjan ja esikoinen osti itselleen Monty Python t-paidan.

Vaikka laivalla olikin ennätyksellisen hiljaiset yöt, siis kukaan ei möykännyt käytävässä eikä muutakaan häiriötä ollut, mutta silti nukuin niin huonosti, että eilen olin aivan tööt. Pesin pari koneellista pyykkiä ja katselin pienimmän kanssa Addams familyn kakkososan, itsekseni yhden Jasonin sotaleffoista ja pari jaksoa sitä sun tätä neuloessani ja koomatessani sohvalla. Esikoinen meni vielä metsään pimeätaisteluun ja pienin valitti kurkkukipua ja jäi tänään kotiin.

Nyt iltapäivällä soittaessani hänelle tuo mittasi kuumeen, joka olikin muhevat 37,9 astetta. Onneksi esikoisella on lyhyt päivä maanantaisin ja oli jo kotona, kun soitin.

Esikoinen täyttää (iltakymmeneltä, jos muistan oikein) tänään 17 vuotta ja täytyy sanoa, että kyllä on aika vierähtänyt nopeasti. En voi parhaalla tahdollakaan sanoa muistavani jokaista päivää, ja varsinkin ensimmäisistä kolmesta kuukaudesta muistan oikeastaan vain ristiäiset. Vaikeinta äitiydessä onkin minulle ollut hyväksyä se, etten voi nukkua niin paljon kuin haluaisin.

Nyt lähden ystäväni kanssa katsomaan Kinopalatsiin Hamletin teatteriversiota, jossa on Benedict prinssinä. Olen lukenut monenlaista mielipidettä, saa nähdä mitä tykkään.