Mukavan aurinkoinen ja lämmin sunnuntai. Vietin sen keräämällä kotiloita, eilisen ukkossateen jäljiltä niitä oli runsain mitoin pihalla joten kylvetin raukat kuumassa vedessä. Sanoin miehelle, että sopii levitellä kiukaan tuhkat marjapuskien (2) juurelle, johon kotilot mielellään parkkeeraavat. Niiden suosikkipuska on karviainen, oletettavasti piikien vuoksi.
Lueskelin auringossa yhden kirjan loppuun ja harmillisesti en ihan onnistunut polttamaan itseäni. Siinä lueskelun välissä autoin miestä tikkaiden kanssa ja ripustelin pyykkejä. Silittelin viime viikon pyykit kuunnellen samalla Cabin Pressurea. Iltapuolella olin aikeissa leipoa jotakin, mutta onneksi voi oli loppu.Kävimme saunassa ja tuntuu aivan kesäillalta, mökkisaunan jälkeen.
Vielä runo lopuksi, muistuma perjantailta tämäkin.
Laulu etanoista, jotka ovat matkalla syyslehden hautajaisiin
Syyslehden hautajaisiin
käy kaksi etanaa
ja suruharson kierukka
sarvet ympäröi
on kaunis syys, kun menevät
he illan pimeään
mutta voi! kun tullaan perille
niin kevät onkin jo
ja ylösnousseet ovat kaikki
lehtivainajat
ja kovin pettyneitä
ovat etanat
mutta aurinko on siinä
ja se heille sanoo näin
kas olkaa hyvät olkaa
ja istuutukaa
ja juokaa lasi olutta
jos suinkin haluttaa
ja jos tahdotte on bussi
joka lähtee Pariisiin
tänä iltana se lähtee
te maata katselkaa
mutta suruasu pois
minun neuvoni se on
se silmät tekee himmeiksi
ja kovin rumentaa
nuo hautajutut ilotonta
ovat asiaa
värit yllenne te pankaa
värit elämän
ja silloin kaikki eläimet
ja kasvit ja puut
äkisti laulun aloittavat
täysiäänisen
elävän toden laulun
laulun suvisen
jokainen alkaa juoda
ja maljaa kilistää
on hyvin kaunis ilta
on ilta suvinen
kotia kohti kääntyvät
nuo kaksi etanaa
he ovat liikutettuja
he ovat iloissaan
he ovat paljon juoneet
ja jalka hoippuroi
mutta ylhäällä on kuu
ja se heitä vartioi
Jacques Prévert
(suom. Aale Tynni)
