Tai jotain. Oli kiva viikonloppu, mutta se meni taas turhan nopeasti.
Perjantaina kävin nuorimmaisen arviointikeskustelussa koulussa ja nyt tässä mietin, kuinka ylpeä saa olla. Luokanvalvoja, joka on suomen ope, sanoi toivovansa useampien oppilaidensa olevan suomen kielessä ysiltä päästessään samalla tasolla kuin nuorimmainen on nyt. Samoin kuulemma matikanope (hänen miehensä) on kehunut nuorimmaisen matikantaitoja. Kyllähän äidin sydäntä lämmittää tuo, jotain sentään ehkä osannut tehdä oikeinkin.
Perjantai jatkui mukavasti eli ystäväni tuli meille ja katselimme yhdessä North & South-sarjan. Oli tosi kivaa, meillä oli hyviä herkkuja ja aika kului rattoisasti. Onneksi kyseissä sarjassa on vain neljä noin tunnin mittaista jaksoa, joten saimme sen loppuun ennen miehen kotiutumista.
Lauantaina teimme nuorimmaisen kanssa korvapuusteja, niistä tulikin oikein kauniita ja hyviä. Mietimme lähtöä hautuumaille, mutta emme viitsineet. Lisäksi Honkanummelle olisi ollut tuskaa mennä, koska uusi Outlet-ostari veti tiet tukkoon. Illalla katselimme nuorimmaisen kanssa Preacher-sarjaa, nyt olemme yli puolivälin jo.
Sunnuntaina esikoinen tuli käymään, söimme hyvää lohta ja jälkkäriksi Ellen Svinhufvud-kakkua, joka on esikoisen suosikkikakku. Hän kertoi päässeensä Metropoliaan opiskelemaan ohjelmointia ensi vuoden alusta yhdessä ystävänsä kanssa, molemmat suoraan todistuksella. Hän pitää Yliopiston paikan vielä ja suorittaa niitäkin opintoja lisäksi. Olen todella iloinen, että hän pääsi Metropoliaan.
Keskimmäinen on myös kotona ja on kiva, kun hän tekee välillä ruokaa koko perheelle. Osat vaihtuvat.
Sellaista kuuluu Kattilasta, ihan hyvää siis. Nyt menen jatkamaan sukantekoa sohvalle kissan viereen.