Joulunalusaikoja

Piti kirjoitella jo viime viikolla, mutta en oikein ehtinyt enkä jaksanut. Tukholmanreissu veti mehut aika totaalisesti ja menin joka ilta nukkumaan viimeistään kymmeneltä. Pitäisi itse asiassa tehdä nyt sama, mutta sitten en ehdi ikinä kirjoittaa yhtään mitään. En tykkää kauheasti töissä päivitellä.

Keskiviikkoaamuna töihin mennessäni näin tukipalveluidemme esimiehen, joka oli hiukan järkyttyneen oloinen ja hän sitten avautuikin minulle kertomalla, että eräs työihminen oli saanut illlalla kotonaan aivoinfarktin. Onneksi vaimo oli ollut kotona ja saanut ambulanssin paikalle nopeasti ja jo torstaina henkilö oli kuulemma hereillä. Muuta en ole kuullut. Mietiskelin sitä, että aika usein tällaiset tuntuvat sattuvan juuri joidenkin pyhien aikaan.  Molemmat omat vanhempani ovat kuukahtaneet pääsiäisen maissa, samoin appiukko. Mikähän siinäkin on?

Keskiviikkona kävin myös ensimmäisen kerran kiropraktikolla, oli metka kokemus.

Torstaina menimme työparin kanssa Kaupungintalolle digineuvojien koulutus-yms. tapaamiseen. Siellä oli ihan kivaa ja tapasimme muutamia tuttujakin, sekä kirjaston puolelta että Enter ry:n opastajia. Oli mielenkiintoisia luentoja, kaikki suht lyhyitä, ja hyvää ruokaa.

Ehdimme vielä töihinkin ja iltapuolella talon pikkujouluihin. Siellä oli kivoja ihmisiä, hyvää ruokaa ja mielenkiintoista musiikkia (nyky-kantelemusiikkia höystettynä etnisillä rytmeillä). Lähdin kotiin ennen lahjojenjakoa, koska en jaksanut enää odotella.

Perjantaina olin kotona, onneksi yksi kokous peruunti eikä tarvinnut lähteä mihinkään. Leivoin korvapuusteja ja pienin halusi tehdä suklaahippukeksejä. Hän saakin tehdä ne tästä lähtien, onnistuivat paremmin kuin mun. Tai ainakin ovat kauniimpia.

Lauantai meni ja sunnuntaikin, kävimme tukussa ja touhuilimme kotijuttuja. Tänään alkoi vuoden viimeinen työviikko ja puskin läpi tuulen ja tuiskun. Töissä meinasi aivot nyrjähtää taas kerran, kun asia joka koskee kaikkia, ilmoitettiin liian myöhään eli tänään. Kauhean säätämisen jälkeen siihen saatiin hieman joustoa, mutta ilmankin olisimme voineet olla.

Kävin töiden jälkeen uudestaan kiropraktikolla ja tulen käymään siellä vielä joitakin kertoja. Hän lupasi hoitaa niskan ja iskiaksen kuntoon, joten rahanmenoa ei voi estää.

Nyt illalla kävimme vielä miehen kanssa pienimmän kummeilla kahvilla ja olisihan siellä varmaan voitu olla kauemminkin jutun puolesta, mutta kun se huomisaamu painaa taas päälle.

Iltalaulun aika

Jännittäviä aikoja

Elämme jännittäviä aikoja. Ihan yleisellä tasolla eli työmaailmaan liittyen yhteiskuntasopimus aiheuttaa jonkin verran keskustelua. Kävin eilen vanhassa työpaikassa ja tietysti juutuin juttelemaan sinne juurikin tästä asiasta. Hiukan meitä ihmetytti, että JHL on hyväksymässä tämän ehdotelman, jossa nimenomaan matalapalkka-alojen työntekijät joutuvat kärsimään eniten. Hiukan on petetty olo ja muistin, miksi erosin JHLlästä aikoinaan.. Tietysti ymmärrän sen, että he haluavat näyttää olevansa muuntautumiskykyisiä ja nykyaikaisia, mutta jotenkin aina ne pienipalkkaisimmat ja naisvaltaisimmat alat ovat kovimmilla. Saapa nähdä, mitä muut SAKn liitot sanovat. Voisin lyödä vetoa, että AKT ei ainakaan hyväksy eikä ehkä PAMkaan.

Lisää jännittäviä aikoja: Esikoisen CERNin matka lähestyy eli lähtö on ensi tiistaina. Nyt poika on kuumeessa kotona. Toivon, että se ei ole influenssaa ja menisi ohi viikonlopun aikana. Muuten on pakko lähettää lapsi sairaana reissuun, on niin odottanut tuota. (Enkä tietenkään influenssapotilasta lähetä minnekään, mutta jos se on ihan tavan kuume.)

Ystäväpariskunnan poika (esikoisen luokkakaveri) oli saanut jo kutsuntakirjeen. Sitäkin odotamme nyt kovasti, saa nähdä milloin se tipahtaa luukusta. Mies arveli, ettei ihan vielä tule, vaan porrastetusti syntymäpäivän mukaan.

Keskimmäinen on myös kotona sairaana, vatsa oli illalla todella kipeä ja aamullakin jatkui. Pohdinkin tässä, että jos lykkää kovan kuumeen niin se voisi olla umppari.

Minullakin on jännittäviä aikoja, sillä en ole vieläkään saanut päätettyä menisinkö tänään olevaan isoon koko talon infotilaisuuteen, vai lähdenkö kotiin kun talo menee kiinni klo 16. Väsyttää niin, etten tiedä jaksanko istua siellä, jos vaikka nukahdan.

Allergiasairaalan keuhkolääkärin pitäisi soittaa tänään, sitä odotellessa..