sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Juhlat on juhlittu

Kävimme koko perheen voimin perjantaina Kakkugallerian kakkubuffetissa viettämässä mun synttärikahveja etuajassa, koska virallisena synttäripäivänä (eli tänään) olimme esikoisen kummitädin 50-vuotisjuhlissa.

Alla pari kuvaa viikonlopulta.
Muistin ottaa kuvan vasta ekojen kakkupalojen jälkeen.

Sirius nauttimassa lauantai-aamun auringosta.

...ja sunnuntaiaamun tassunpesuhetki.

Kortti esikoisen kummitädille

..ja sen sisäpuoli.

Granaattiomena-skonsseja sunnuntai-illan ratoksi.

torstai 27. syyskuuta 2018

Iltaa

Tällä viikolla on tullut kahviteltua jonkin verran. Maanantai-iltana työ-ystävä tuli töihin odottelemaan, että pääsen lähtemään ja kävimme yhdessä kahvilla, kuten edellisessä postissa taisin jo mainitakin.

Tiistaina lähdin töistä aikaisemmin hillittömän päänsäryn vuoksi ja käytyäni lankakaupassa menin kotiin, jossa nuorimmaisen pyynnöstä leivoin mokkapaloja. Tulikin kyllä hyviä. Purkasin myös melkein koko lahkeen pikkulapsen neulehaalarista, koska halusin vaihtaa yhden langoista. Tajusin myös, että päänsärky liittyi hampaisiin ja epäilin, että yksi vanha paikka olisi huonosti. Soitin ke-aamuna hammaslääkäriin ja sain ajan tälle päivälle.



Eilen kävin kahden ystävän kanssa kahvilla, toinen heistä on maanantainen työ-ystävä, ihan Fazerilla. Oli tosi hyvä kakku, pähkinä-kinuski-suklaa. Hmm.



Illalla varasin mulle ja nuorimmaiselle syyslomaviikon to-la välille hotellin J-kylästä. Jos joku haluaa tavata silloin, niin pistää viestiä. Marjaanan kanssa on jo rehvit sovittuna aikaa ja paikkaa vaille.

Tänään kävin aamulla nuorimmaisen kanssa terveysaseman lääkärissä, koska tarvitsimme lähetteen allergiatesteihin. Koivun siitepöly ristiinoireilee nyt aika monen kanssa, viimeksi kitalaki alkoi kutista suklaasta ja lapsi on jo itse aika epätoivoinen. Lääkäri puhui hiukan siedättämisestä ja sanoin, että toki se on vaihtoehto, koska muuten on aika paljon rajoitteita.

Lähdin siitä suoraan kaupunkiin ja nuorimmainen meni kouluun. Kävin Stockalla ostamassa esikoisen kummitädille 50-vuotislahjaksi lahjakortin jalkahoitoon.

Kesken työpäivän kipaisin sitten hammaslääkäriin. Odotushuoneessa istuikin eräs työkaveri odottelemassa 3D-tulostetun kruunun valmistumista ja siinä välillä sitten minä pääsin hammaslääkärini kanssa kahden. Hän aloitti kokeilemalla poskilihaksia, jotka olivat aivan jumissa vasemmalla ja sanoi arvelevansa kaiken säryn johtuvan siitä. Sitten hiottiin ja sain käskyn ottaa sirdaludeja viikonloppuna ja tulla parin viikon päästä tietokoneavusteiseen scanniin, jonka avulla siis tarkastellaan purennan tasapainotusta. Kääk. Onneksi kuitenkaan itse hampaille ei tarvitse tehdä mitään nyt.

Tämä syksy näyttää tulevan kalliiksi, mutta kerranhan sitä vain eletään. Siriuskin pitäisi viedä vuositarkastukseen, ihan jo elävän ravinnon syömisen vuoksi.

Pitää muistaa Eurojackpotata huomenna.



Muistutus viikonlopulle









maanantai 24. syyskuuta 2018

Ystävät ja kylännaiset

Olen ollut kovasti sosiaalinen tässä viikonlopun aikana ja se vielä jatkuu suunnilleen koko tämän viikon.

Töissä oli perjantaina kokousta kaksin kappalein. Aina eivät kokoukset sentään ole aivan puuduttavia, nyt yksikkökokouksessa ihmettelimme erääseen toimipisteeseen asennettuja älytauluja, joista puuttuu äly. Taulut siis ovat paikoillaan ja toimivat, mutta äly on jossain muualla.

Töiden jälkeen kävin luovuttamassa verta Sanomatalossa ja sen jälkeen poikkesin Kirjasto10:ssä vilkaisemassa, jos sieltä löytyisi tuttuja ja olihan siellä, useampikin. Oli entiseltä työpaikaltani työ-pikkuveli, jonka kanssa vaihdoin kuulumisia tunnin verran ja samalta vanhalta työpaikalta eräs kissanainen, jonka kanssa yritimme valistaa työ-pikkuveljeä siitä, että kissa voi olla Iivari tai Sirius sukupuolesta riippumatta.

Illalla tuli keskimmäisen tyttöystävä yökylään ja pienin testasi esikoisen parven, jonne aikoo muuttaa piakkoin.

Lauantaina meillä oli esikoisen lisäksi esikoisen kummitäti poikansa kanssa ja oli oikein kivaa. Tein pellillisen omenapiirakkaa, josta ei jäänyt kuin pari pala sen jälkeen, kun annoin esikoisen mukaan muille kämppäkavereille osan. Lisäksi esikoinen vei mennessään joitain vanhoja tuppereita ja lasipurkkeja keittiön kuivamuonia varten, sillä kuulemma 25 kilon riisipussin hakeminen vaatehuoneesta on hiukan rasittavaa joka ruoanlaittokerralla :)

Sunnuntain saimmekin olla ihan omissa oloissamme, tosin mies kävi testaamassa Saksasta saapunutta sähköpyöräänsä ja hyvin kulki. Minä neuloin ja katsoin sarjoja, pesin pyykkiä ja kirjoittelin ja kuuntelin Lennyä.

Tänään jätin (taas) uinnin väliin, sillä jalkoja särki yöllä. Ehdin siten aamulla ensimmäisten joukossa ostamaan liput Lennyn kesäkuun keikalle ennen töihinlähtöä.

Iltapäivällä sain viestin työkaverilta, joka on toisessa toimipisteessä, että hän voisi tulla ilahduttamaan iltavuoroani ja sanoin toki joo. Kävimme sitten illalla kahvilla Berggassa Karhupuiston nurkalla.

Vihdoin olin miehen kanssa K-kaupassa ja siinä vielä tapasimme vastapäisen naapurin, jonka poika leikki paljon meidän kahden vanhemman pojan kanssa. Nyt tämäkin poika on jo kirjoittamassa ylioppilaaksi. Aika vilahtaa nopsaan.

Nyt vilahdan vällyjen väliin, silmiä jo painaa uni.

Tällaisen oli tuttava bongannut lähikaupastaan.

torstai 20. syyskuuta 2018

Yövieras

Aamulla, kun mies oli lähtenyt eikä kello ollut vielä soinut, ihmettelin rapinaa sänkymme päädyn takaa. Sängyn ja seinän välissä on sellainen parinkymmenen sentin rako, jossa kulkee erilaisia jatkojohtoja ja sen päällä oleva hyllyntapainen muodostaa samalla yöpöytätason.

Siinä unenpöpperössä menin ensin eteiseen tarkastamaan Siriuksen olinpaikkaa, mutta en nähnyt kissaa missään, joten menin takaisin makkariin ja laitoin oven kiinni perässäni. Tässä vaiheessa rapina oli siirtynyt makuuhuoneen isoon ikkunaan ja tajusin, että lintu räpisteli siivillään ikkunaa.

Otin tirpan käteeni (sanoin sille, että odotahan nyt) ja avasin ikkunan ja sinne se paineli. Lensi suoraan pensasaitaan eikä edes kiitosta sanonut.

Pyyhin lattialta linnun yölliset jätökset ja nousin ylös herättääkseni nuorimmaisen kouluun. Hän ei ollut uskoa, kun kerroin yövieraasta.

Sirius oli illalla tuonut yhden paistin sisälle ja kuulemma eteinen oli ollut ihan sulkaisa. Miehen kanssa pohdimme, että onko lintuja ollut sittenkin kaksi vai onko toinen vain lentänyt sisälle ja eksynyt meidän huoneeseen. Tosin se on ollut melkoisen tainnoksissa, kun suunnilleen 12 tuntia on mennyt ennen virkoamista.

Olin illalla pienimmän kanssa elokuvissa katsomassa Ocean's 8-leffan, jonka nuorimmainen valitsi ihan itse. En tiedä, tajusiko hän ennen leffaa, että siinä on Richard vai onko hän salaa fani.

Tiistai-iltana tein pitkästä aikaa kaura-omenapaistosta, se olikin aika namia jäätelön kanssa. Pitänee tehdä uudelleenkin, onneksi esikoisen kummi on tulossa kylään lauantaina niin voin tarjota lisää omenaherkkuja.


Luen parhaillaan ehkä kolmatta kertaa Ray Bradburyn novellikokoelmaa 'Illustrated man', viimeksi olen lukenut sen varmaan parikymmentä vuotta sitten. Löysin uudestaan muutaman suosikkitarinani ja osan olin aivan unohtanut. Voin lämpimästi suositella.

Mulla on iskenyt joku kummallinen into/hinku ruveta tekemään nukkekotia itselleni. yritän istua käsieni päällä ja toivon, että hinku menisi ohitse.

Saattaa olla, että olisin poikkeamassa Jyväskylässä joskus syysloman aikoihin, mahtaisiko muita kuin Marjaanaa kiinnostaa tavata? :)


maanantai 17. syyskuuta 2018

Niitä näitä

Kävimme eilen Ikeassa ostamassa yhden fleecehuovan mun ompeluhommia varten. Siinä hortoillessa toki mukaan tarttui myös joitain esikoisen toivomia tavaroitakin.

Kävelimme erään lapsiperheen ohitse. Äiti ja isä sekä kaksi poikaa, joista pienempi istui kärryissä ja hiukan itkeskeli. En voinut olla kuulematta, kuinka äiti sanoi ihmettelevällä äänellä: "Miksi sinä sen sinne laitoit?" ja tarkasteli lapsen sormia. Sanoin miehelle, että tuo mahtaa olla yksi kaikkien äitien klassikkolauseista ja meitä molempia hiukan huvitti.

Aamulla raahautuessani metrolta työpaikallepäin bongasin Jussi Lammen Piritorin nurkalla. Piti katsoa ihan muutamaankin kertaan, kun oli niin huonon näköinen hän. Pituudesta hänet tunnistin kyllä nytkin. En tiedä onko yksistään vanhuus vienyt ennen niin komean miehen.

Tein viikonloppuna keskeneräisiä ompeluhommia valmiiksi ja nyt on kaksi hihatonta toppia valmiina ja yksi ahdistava t-paidan kaulus fiksattu niin, että sitä voi pitää kuristumatta. Olen myös jatkanut kuusikulmioiden neulomista ja katsonut samalla Jessica Jonesia.



Kohta on taas jouluahjojen aika, Börjellä on hyvä idea :)



 

torstai 13. syyskuuta 2018

Poisto

Liittyen Pöllön poistohaasteeseen löysin tällaisen rasian laatikostani, jossa se on majaillut useamman vuoden. Ehkä jopa yli kymmenen.

Kaktus-kuvioisia muistilappuja sävyyn sopivan kuulakärkikynän kera.

Yllättäen taas blogger päätti kääntää kuvan ihan ominpäin, mutta tässä se ei ehkä haitanne.

Yritän jatkaa raivoamista viikonloppuna, kun ilmeisesti on taas sadetta luvassa.

Maanantaikatti

tiistai 11. syyskuuta 2018

Tiistain oikea karva

Muutama vuosi meni siinä, että tiistait esittivät olevansa pääsääntöisesti ihan yhtä mukavia päiviä kuin kaikki muutkin viikonpäivät, mutta tänään se iski taas.

Aamulla ensitöikseni kopioin tapahtumatiedotetta sata kappaletta, kun kopiokone oli kerrankin vapaa ja niitä nyt menee tähän aikaan vuodesta. Iltapäivällä kuulimme, että yksi päivystäjä onkin kaikki syksyn tiistai-illat muualla.

Tästäkin oli varmistettu viimeksi pari viikkoa sitten, että kaikki ajat sopivat niille, jotka listassa olivat ja juu kyllä kyllä. Tämä päivystäjä ei ole nyt syyllinen, vaan sormi osoittaa vastuuhenkilöön, jonka olisi pitänyt ilmoittaa asiasta meillekin. Hän muisti sen tänään. Jee.

Pääsen mustaamaan sadasta tapahtumatiedotteesta tiistain iltapäivystyksen yli. Yksi kanta-asiakas kävi jo märisemässä ja pohdimem voisiko hänet osoittaa tämän vastuuhenkilön työhuoneeseen. On nimittäin meidän ainoa todella v***umainen asiakas, joka yllättäen on tosi kiltti tälle tiistai-illan ihmiselle :)

Illan kunniaksi olemme myös etsineet nuorimmaisen enkunvihkoa, joka on kadonnut mystisesti. Eilen se vielä pyöri täällä.

Että sellaista. Normaalit tiistait ovat palanneet.


maanantai 10. syyskuuta 2018

Poikanen lensi pesästä

Esikoinen muutti nyt sitten melkolailla kokonaisvaltaisesti kimppakämppään. Joitain vaatteita on vielä meillä, samoin joitain tavaroita, mutta nyt hän on periaatteessa lentänyt pesästä. On aika hieno tunne, kun tietää onnistuneensa kasvatuksessa. Tarkoitan siis sitä, että yllättäen sieltä on kuoriutunut ihan järkevä ja suht aikuinen ihminen, joka osaa toimia itsenäisesti.

Viikonloppu meni muutenkin jotenkin hassuissa merkeissä, sillä lauantaina keskimmäinen lähti isosen rooliinsa kirkon hommiin puku päällä ja palasi vasta puoliltaöin. Minä puolestani kävin ystäväni sekä pienimmän kanssa elokuvissa katsomassa Jasper Pääkköstä eli Spike Leen leffan BlacKkKlansman. Oli aikast vaikuttava, huumoriakin oli ja Jasper oli oikeasti aika pelottava. Hyvin leffassa vertautui mennyt ja nykyaika, se jopa alkoi pätkällä Tuulen viemästä.

Sunnuntaina pienin kävi ystävänsä kanssa SuperParkissa pomppimassa, keskimmäinen lähti tyttöystävää odottelemaan Stockalle ja mies ja esikoinen ajelivat pitkin ja poikin. Olin siis yksin kotona, kissakin juoksi ulkona ja ollessani ripustamassa pyykkejä eräs työtoveri ilmaantui pihalle. Hän asuu Hakunilassa ja oli päättänyt lähteä päiväkävelylle. Joimme kahvit yhdessä ja oli oikein rattoisaa. Sirius kävi myös esittäytymässä.

Tänä aamuna kävin uimassa ensimmäisen kerran tälle syksylle ja olikin aika mukavaa. Tosin lähdin pienimmän kouluunmenon mukaan ja sepä ei ollutkaan hyvä idea, sillä väkeä oli aika paljon alkuun. Pitänee ensi kerralla lähteä varttia aikaisemmin.

Nyt lähden kotiin, työpäivä alkaa olla pulkassa.


torstai 6. syyskuuta 2018

Kaikenlaista

on taas tapahtunut enkä edes kaikkea muista.

Tärkeimpiä asioita tällä hetkellä:

-pienin viihtyy koulussa ihan eri tavalla kuin ennen ja wilmasta tulee VAIN positiivista palautetta.

-keskimmäiselle käytiin varaamassa frakki. Kyllä vain vaatteet tekevät miehen.

-esikoisen yliopistohommat ovat käynnistyneet ja muutto sekä -remontti alkavat olla tehtynä.

Sitten niihin toisiin asioihin. Ystävä valitteli Fbssä sitä, että Boy George tulee Tukholmaan, mutta kukaan ei lähde keikalle seuraksi... *köh*. Avasin siten suuni ja sanoin, että voisin lähteä, jos se käy perheelle. Nyt on sitten keikkaliput ostettu joulukuun alkuun :D

Saatamme (hyvin iso ehkä) päästä samalla reissulla 'uuden Nobel-palkinnon' juhliin eli Nya Akademiens Nobelpris-juhlat. Jos muistatte vielä sen keikan, kun lähdin tämän ystävän kanssa Göteborgiin tapaamaan Alexandra Pascalidouta.. nyt Alexandra kutsui ystävän noihin juhliin, jotka osuvat samalle viikonlopulle Boy Georgen kanssa. Alkaa ihan jänskättää. Tiedotan asiasta lisää, kunhan selviää :D

Mitähän vielä.. Olen täysin kyllästynyt puhelinzombeihin metrossa ja muualla. Ihan oikeasti ihmiset! Koittakaa edes vähän katsoa mihin menette. esimerkiksi työpaikalla katselin, kun kaksi asiakasta seisoskeli portaikossa luurejaan tuijottaen täysin kuuroina ympäristölle. Siinä kun olisivat astuneet hassusti portaissa, niin kaupunkihan sen olisi maksanut.

Olen käynyt jo pilateksessakin kahdesti, tiistaina vanhassa ryhmässäni ja tänään kesken työpäivän. Molemmat kerrat puolitoista tuntia, hiukan tuntuu mukavasti eri puolilla kehoa että on jotain tehty.





 

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Sinne meni

Kesä nimittäin.

Eilen vietimme Elojuhlia jo ehkä 22:nnen kerran. En ole varma vuosista enää. Sukupolvenvaihdoskin näyttää olevan käynnissä, sillä viime vuonna oli esikoisen kavereita mukana ja nyt keskimmäisen.

Elojuhla-ohjelma on lähinnä live-seurustelua vanhojen ystävien kanssa sekä saunomista ja syömistä. On todella mukavaa tavata ihmisiä, jotka tuntevat minut ala-asteelta asti tai joihin olen tutustunut miehen myötä, aloittaessamme seurustelun. Aina on joku, joak ei pääse tulemaan kuka mistäkin syystä, mutta sitten taas toisaalta tapaamme heidät ehkä seuraavana syksynä. Joku sanoinkin joskus, että muuten ei pysyisi ollenkaan yhteyksissä näiden vanhojen ystävien kanssa kuin meidän elojuhlissa tapaamalla.

Tällä kertaa tutustuimme myös uuteen henkilöön, nimittäin esikoisen kummitädin uuteen miesystävään. Viime vuonna hän ei vielä uskaltautunut seuraamme ja silloin olikin esikoisen kummisedän uuden avokin vuoro tulla esittäytymään. (On oikeasti aika helpottavaa, kun eronneet ihmiset tulevat keskenään toimeen vielä eron jälkeenkin, ihan näin sivuhuomautuksena.)

Tässä voisin samalla esitellä ensimmäisen päivän saldon Pöllön tavaranpoistohaasteen nimissä. Sain tämän kosteusvoiteen ystävältä lahjaksi, pulloon kuuluu myös pumppuosio. En ole käyttänyt tätä, sen verran avannut, että huomasin tuoksun olevan mulle sopimaton. Jos joku haluaa, niin hihkaiskoon. Mielelläni lähetän tarvitsevalle tänne kotimaahan. Jos kelleen ei kelpaa, niin pistän sen poisto-osastolle.

Agent Provocateur L’Agent Silk Body Elixir is a sensual moisturising lotion that glides softly over the skin leaving it feeling ultra smooth, silky and scented with a provocative potion, dark and mysterious that captures your senses.
The luxurious Agent Provocateur L’Agent Silk Body Elixir contains a moisturising blend of nutmeg and babassu oil together with the aphrodisiac epidedium, also known as horny goat weed, to leave your skin feeling sexy and irresistibly smooth.

Ja vielä sanon, että nyt voisi olla viimeinen ähkyolo ennen joulua. 

Omena ja sen kaveri.
Vielä mainostan ystäväni tyttären duon ensimmäistä musavideota.