Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipominen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipominen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 18. maaliskuuta 2025

Mitähän tähänkin kirjoittaisi?

Niin, mitään ihmeitähän tänne Kattilaan ei kuulu. 

Nuorimmaisella alkoi yo-kirjoitukset viime viikolla äidinkielellä ja tällä viikolla jatkuu huomenna (pitkällä) matikalla ja perjantaina psykologialla, sitten on nekin ohitse ja voidaan ruveta jännittämään tuloksia. 

Pari viikkoa sitten kävin tuon abiturientin kanssa katsomassa Mickey17-elokuva, kun voitin liput ennakkonäytökseen. Pidimme molemmat elokuvasta kovasti toisin kuin Hesarin kriitikko (joka tuntuu olevan varsin erikoinen kaveri kritiikkiensä perusteella). Kuten saman ohjaajan aiempi Parasite-elokuva tämäkin käsitteli aihetta 'onko köyhän ihmisen ihmisarvo sama kuin rikkaan?' 

Robert Pattinson teki todella hienon roolisuorituksen Mickeynä

Viime viikolla kävin kahden entisen opiskelukaverin kanssa tsekkaamassa Ateneumin 'Rajojen rikkojat'-näyttelyn, joka sekin oli oikein hyvä. Käyn ehkä vielä uudestaankin, se on niin mukavaa Museokortin kanssa. Oli myös mukava vaihtaa kuulumisia. 

Tässä maalauksessa ihailimme erityisesti partakarvojen yksityiskohtia

Kotona pätkäisimme vanhasta pihlajasta huonokuntoisen latvan eli runko on nyt noin kolmen metrin korkuinen. Sirius toimi työnjohtajana ja pyöri pihalla meidän kanssamme ja tietysti kaikki ohikulkijat pysähtyivät kommentoimaan hommia. Eräs vanhempi pariskunta näki kissan ja rouva sanoi, että Sirius on niin mukava vieras, kun käy heidän pihallaan metsästämässä hiiriä. 

Sirius aurinkokeräimenä

Sunnuntaina leivoin Boston-kakkua, tuli hyvää. 


Vähän pääsi tummaksi, mutta ei se makua haitannut

Loppuun vielä Vöyrin pojat.



maanantai 24. helmikuuta 2025

New achievement

Nimittäin tämä kirjoitus. Otsikko on scifi-kirjasarjasta, johon olen täysin koukussa. Ensimmäinen lukemani (=kuuntelemani) LitRPG ikinä ja niin hauska, nimittäin Dungeon Crawler Carl ja hänen kissansa Donut. Voin sanoa, että äänikirjat ovat todella hyvin äänitetty, voisi jopa sanoa lukijan esittävän hienosti kaikki eri henkilöt. Sarjalla on ihan oma fandom Redditissa enkä siis ole yksin mielipiteessäni. 

Olin viime viikon töissä paitsi perjantain, jonka pidin lomaa. Tämä järjestely siksi, että oli tarkoitus lähteä jonnekin reissuun kunhan nuorimmaisen kirjoitukset olisivat ohitse, mutta tämä ilmoittikin, ettei kiinnosta vaan haluaa mieluummin olla kotosalla. Eipä haittaa, voin pidellä muutamat päivät silloin tällöin ja toukokuun lopussa pitää vaikka juhlasiivousloman. Ai että kuulostaa rattoisalta! (no ei, kyllä keksin jo ainakin yhden lomantapaisen tyttökavereideni kesken)

Mitähän muuta? Leffassa olen käynyt myös, nuorimmaisen ja yhden kaverini kanssa kävimme katsomassa Nosferatun. Ihan ookoo, mutta koska mussa on jokin valuvika kauhun suhteen niin en kyllä saanut mitään pelkoviboja. Hienosti kuvattu, oikein hyvä puvustus ja Lily Rose Depp oli erittäin hyvä roolissaan. Nykyään mulla on myös jokin hellä kohta Aaron Taylor-Jonesin kohdalla, joten pidin myös hänen suorituksestaan perheensä menettävänä puolisona ja isänä. Nicholas Hoult oli Nicholas Hoult. 

Viime viikolla oli tarkoitus mennä katsomaan uusi Kapteeni Amerikka nuorimmaisen ja kahden ystäväni kanssa, mutta nuorimmainen sairastui, joten menimme sitten naisporukassa ja olihan se taas sellainen rytinä, aivot narikkaan-leffa. Harrison Ford (jolle olen nykyään melkein sukua, kun tyttökaverin tytär oli Indiana Jonesissa extrana ja meikattavana Harrisonin viereisessä tuolissa) oli hyvä roolissaan. Setä jaksaa heilua. Tässä leffassa näimme taas Buckyn (<3), mutta vain lyhyesti. Tykkäsin myös Anthony Mackiesta Sam Wilsonin roolissa.

Leivontapuolella olen kokeillut viimeisessä Glorian ruoka&viini-lehdessä ollutta Pyhiinvaeltajan kakkua ja sepä onkin niin mahtavan hyvä, että olen tehnyt sitä jo kahdesti. 

Eka ja toka versio, jostain syystä blogger taas kääntää alemman kuvan. 

 Voin myös paljastaa, että pidän Erikan Ich komme-piisistä ihan tosi paljon.  Siis meidän euroviisusta. Olen ajatellut, että alkaisin kommentoida somessa kaikille Erikan lyttääjille piisin sanoin: " Let go ja anna tapahtuu, beibi vielä voit ittees rakastuu", mutta en ole vielä jaksanut. Ja nythän Suomella on vahvat mahdollisuudet voittaa myös Ruotsin Mellot, heh. Ainiin ja sitten on Viron Espresso macchiato, kaikkien kahvinjuojien hymni :D Myös mahtava Trump-parodia.

 

                                            Life is like spaghetti, it's hard until you make it




torstai 26. lokakuuta 2023

Syksyn iloksi

Syyslomasta päästyä olen alkanut taas kaivata jotain uutta, joten kun törmäsin töissä Jämälankasukkakirjaan sain siitä kimmokkeen kokeilla uutta silmukoidenluontitapaa sukanvarteen. Menetelmä on nimeltään 'saksalainen luontitapa' tai vanha norjalainen, riippuen hieman tekijästä. Joka tapauksessa yksi ilta istuin sohvalla kissa kyljessä ja kokeilin. Voi elämä. Katsoin juutuupivideon ehkä kymmenen kertaa, välillä jo osasin muutaman kunnes taas menin sekaisin. Aion kyllä opetella sen, mutta täytyy sanoa että SeiskaVeikka ei ole kovin sileä lanka, mikä sekin aiheuttaa pientä haastetta. 

Sivumennen sanottuna katsoin videon juuri nyt tässä isolta ruudulta uudestaan ja tajusin koko jutun idean. Joskus isompi ruutukin on hyvä :D

Toinen uusi juttu on dekkari eli kirja, johon ihastuin. Minulla on jo pitempään ollut tarkoituksena aloittaa kanadalainen Louise Pennyn kirjasarjaThree pines ja nyt vihdoin sain ensimmäisen osan näppeihini sillä seurauksella, että tilasin Rosebudista kakkos- ja kolmososankin jo. Ekan osan luin nimittäin kahdessa työpäivässä. Tietysti sarjassa on äskettäin ilmestynyt jo 18s osa, että kiirettä pitää ja näköjään siitä on (tietysti/jo) tehty elokuva ja tv-sarja. Löysin elokuvan, kun ihmettelin miksi sarja alkaa kakkososasta. 

Mitähän muuta... Vähän yritän vältellä uutisten lukemista, koska säästelen itseäni. Varsinkin nämä Puolustusvoimien varusmiesten onnettomuudet ovat olleet minulle vaikeita, koska keskimmäinen on siellä opiskelemassa ja uraa luomassa. Lauantaina  meillä olikin kaikki lapset vaihteeksi kotona, kun keskimmäinen meni maanantaiksi Kirkkonummelle viikon leirille, jotain puhui hypotermiasta. 

Töissä olisi tulossa luottamusmiesvaalit ja minua kysyttiin ehdolle, mutta pari päivää pohdittuani kieltäydyin kunniasta. En jaksa sitä henkisesti enkä myöskään pääse irtautumaan varsinaisesta työstä siten, kuin siihen pitäisi olla valmis irtautumaan. 

Aloittelin taas karpimpaa elämää alkuviikosta. Pitäisi saada kevääseen mennessä kaksinumeroinen luku pois ennen seurantaverikokeita, mutta on vaikeata kun on addiktoitunut sokeriin. Opettelen myös leipomaan gluteenittomia enemmän, koska en halua luopua kaikesta herkusta. 

Gluteeniton mutakakku kirsikkahillon kera

Kävin eilen jälleen Kontulan Fix-hallissa Dance-tunnilla, mutta siinä kuulemma vaihtuu askelohjelma ensi kerraksi. Myllypurossa on kuulemma uusi kuntosali, jossa on erittäin hyvä zumbaohjaaja, joten arvelen kokeilevani sitä seuraavaksi. Uintia jatkan ja samoin pilatesta, mutta ryhmäliikuntaan voin katsoa Fix-halleista jonkin muun vaikka kevätpuolella tai joskus, kortti on voimassa pari vuotta.

Huomenna eräs kiva työkaveri on töissä viimeistä päivää. Hän oli puoli vuotta vuorotteluvapaalla ja tuli takaisin lähinnä ilmoittamaan, että jää pois. Kävin tänään esimiehen valtuuttaman ostamassa kuohuviinipullon ja lahjakortin kolehdilla kerätyillä rahoilla lähtiäislahjaksi. 

Eräs toinen työkaveri oli kaatunut ja lyönyt päänsä ja on nyt ollut tehola letkuissa koomassa viime lauantaista. Hänen yksikkönsä vähän jännittää, miten ukkelin käy. 

Kohta pääsen kotiin kissan kylkeen katsomaan töllöä :) Voin muuten lämpimästi suositella erästä todella hauskaa tv-sarjaa eli Extraordinarya, jos joku kaipaa hullua ja hauskaa katsottavaa, muistaakseni on HBOlla tarjolla. 

Tämä on siis leffan eli ensimmäisen osan traileri, ehkä joskus vielä katson nämäkin. 

keskiviikko 15. joulukuuta 2021

Sitä sun tätä

Tervehdys jälleen. Ihan ei mennyt kuukautta päivitysten välillä. Yritänkin nyt muistella, mitä kaikkea on tullut touhuiltua tässä sohvalla istumisen ja Buffyn tuijottamisen lisäksi. Toki työt haittaavat edelleen vapaa-aikaa ikävästi.

Marraskuun lopussa kävimme katsomassa uuden Ghostbusters : Afterlife -elokuvan miehen, nuorimmaisen ja yhden ystäväni kanssa. Täytyy sanoa, että se oli hyvä, oikeinkin hyvä. Elokuva kunnioitti vanhoja Ghostbusterseja ja siinä nähtiin koko vanha kaarti paitsi Rick Moranista, myös Sigourney Weaver. Myös tämän vuoden Maailman seksikkäimmäksi mieheksi valittu Paul Rudd oli aivan mahtava roolissaan ja vaahtokarkkiukkelit varastivat shown.

Joulukortit sain askarreltua kerrankin erittäin ajoissa valmiiksi ja postiin. Itsenäisyyspäiväviikonloppuna tein pipareita hirmuisen määrän, mutta niitä pitää kuulemma tehdä vielä lisää. Nuorimmainen on ilmaissut halunsa leipoa niitä kanssani aatonaattona. Tai kun koulu loppuu. Ja nyt mietinkin, pitäisikö yrittää tehdä joku kunnianhimoinen piparitaloprojekti vaikka olen jo tenhyt kahdeksaan pikkumökkiin seinät ja katot odottamaan kokoamista. Viime joulun mökkikylä oli nimittäin aika kiva juttu ja sen aion uusia.

Viime viikolla vihdoin laitettiin neljä uutta kruunua samalla istumalla. Aikaa meni kaksi ja puoli tuntia kesken työpäivän ja rahaa meni myös ihan riittävästi. Nyt perjantaina hammaslääkäri haluaa vielä katsoa, pitääkö jostain hioa (pitää), mutta muuten on ollut hyvä. 

Vähän mainostan myös ravintola Brödin joululounasta. Eilen meillä oli yksikön palkitsemislounas siellä ja olikin tosi hyvä ruoka ja mukavan rauhallinen ravintola. 

Tiedättekö sen tunteen, kun kävelet kohti työpaikkaasi ja tajuat, että sen ulko-oven edessä seisoo paloauto kaikki valot vilkkuen? Joo, en tiennyt minäkään ennen tätä aamua. Vähän oli karu tunne, mutta onneksi kyseessä oli 'vain' henkilökunnan sosiaalitilassa ylikuumennut (eli jäänyt vahingossa virrat päälle) hellanlevy. Onneksi siinä ei ollut mitään päällä ja verhotkin kaukana. Toki henkilö, jonka moka tämä oli, on ollut jo esimiehensä kanssa vatu-keskusteluissa.. En tiedä, miten käy. 

Kävin eilen pitkästä aikaa itsekseni elokuvissa katsomassa House of Guccin, joka sekin oli varsin hyvä. Jos en olisi tiennyt Jared Leton roolihahmoa, niin en olisi tunnistanut häntä. Al Pacino oli mainio, Lady Gaga oli oikein hyvä ja Adam Driver.. uuh. Hesus. Niin hurmaava, aina.

Ainiin, nuorimmaisen koulu piti maanantaina vanhempainillan kevään yhteishausta kaikkien ysien vanhemmille. Kyseessä oli tiims-kokous ja kyllä vähän ihmettelen, meitä oli 16 vanhempaa verkon päässä (minä ja mies poisluettuna siis 14). Eikö ihmisiä kiinnosta lastensa koulunkäynti? Toki jo vuosia sitten joku poikien luokanvalvojista sanoi, että ne vanhemmat, joita kiinnostaa, osallistuvat. Että niin. 







keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Joujou

 Alkaa olla taas piparinjakopäivien aika tai onkin jo. 

Piparit on leivottu, mökkikylä pitäisi koota. Ajattelin nimittäin olla fiksu, kun meitä on aattona vain neljä, ja tein Martta-lehden pohjapiirroksella seitsemän (7) minimökin osaset.. Jep. Vähän lähti taas lapasesta. Nyt ne pitäisi siis koota. 

Hapanjuurileipää pukkaa. Ajattelin ihan vain tarkistaa, että keskimmäisen jättämä juuri on vielä hengissä (ruokin sen muutama viikko sitten) ja siitähän sekin sitten lähti. Ajattelin käyttää yhden tosivanhat ruisjauhot pois ja nyt se ruisleipä on jääkaapissa lepäämässä ja toinen sekaleivän alku on myöskin menossa jääkaappiin yöksi. 

Eilen illalla kävimme muutaman ystävän kanssa yllättämässä yhden seurueemme 50-vuotiaan synttäri-iltansa kunniaksi glögitarjoilulla ulkoilmassa. Seisoskelimme tunnin heidän kerrostalonsa pihapiirissä ja olipa tosi kiva juttu. Sekä sankarilla että meillä oli oikein hauskaa. Hän on yksi vanhimmista ystävistäni, tutuistuimme 9-luokkalaisina isoskurssilla ja lukiossa hän tuli meidän luokalle ja on ollut keskimmäisen kummina yhdessä miehensä kanssa. 

Saattaa olla, että tässä jonain iltana saan vastattua Marjaanan hauskaan joulukyselyyn, nyt vain en oikein jaksa. Tuntuu, että olen taas koko alkuviikon vääntänyt rautalankaa muutaman ihmisen kanssa ja se vie mehut aika tehokkaasti. Toki olen myös muistellut taas InDesign-ohjelman kommervenkkejä, sekin rasittaa yhteen rataan tottuneita blondiaivoja. 

Jouluisa laulahdus Kate Bushilta. Itse vetäydyn Areenalle Richardin  Berlin Stationin pariin neulomaan, yksi lahjasukka pitää vielä saada pakettiin ja postiin mielellään loppuviikosta.




keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Terve

Täällä ollaan vielä toistaiseksi. Aika on hujahtanut erilaisissa aktiviteeteissa enkä ole jaksanut avata konetta edes joka päivä. Olen lomaillut myös netistä.

Viime viikolla sain vihdoin siivottua tämän huomeen kolme Lundiahyllyä ja raivattua kirjoituspöydän kaksi laatikostoa. Ihan hirveä homma, joka on nyt tehty. Sain loppuviikosta raivattua myös poikien huoneen hyllyt ja sekin on nyt siis valmis. Ihan silkkaa roskaa tuli pari-kolme jätesäkillistä näistä yhteensä  ja kierrätyskirjoja on matkalla eri paikkoihin vielä, mutta muuten on selkeämpää ja pölyttömämpää kuin aiemmin. Eri puolilla seikkailevia pelikorttipakkojakin tuli kerättyä laatikollinen vaatehuoneeseen. Järjestin jopa lankalaatikotkin.

Siivoilun aikana kuuntelin kolme LJ Ross'in dekkaria, yhden novellin eräästä sarjasta ja Antti Holman oopperajuhlat Ylen Areensta. Aloitin Neil Gaimanin  Sandman-kuunnelman ja se on kyllä tosi hyvä.

Lauantaina kävimme katsomassa Hämeen linnaa, joka oli edelleen paikoillaan, sekä Militia museota sen naapurissa, joka oli uusi tuttavuus. Siitä on joitakin vuosia, kun olen Hämeen linnassa käynyt.. Hieman harmitti, ettei ruohonleikkureina toimivia lampaita näkynyt.

Eilen kävin ystäväni Mareetan vanhempien luona kahvilla, toki Mareettakin oli siellä. Mareetan isä esitteli heidän puutarhaansa, joka olikin hieno. He ovat vuosia harrastaneet ruusuja ja niitä on runsain mitoin, jopa erilaisia Suomessa harvinaisia lajikkeita. Heillä on myös hieno Ranskasta tuotu viiniköynnös. Talo esiintyy muutama vuosi sitten valmistuneessa Heinähattu ja Vilttitossu-elokuvassa naapurin Helgan ja Halisen talona ja on kyllä aika ihana näin real lifessakin.

Olimme sopineet Mareetan kanssa menevämme syömään ja lähdimme ajelemaan kohti Espoota ja sitten löysimmekin itsemme Tammisaaresta. Niin voi käydä :) Oli hyvää ruokaa rantaravintolassa ja pienen kävelyn jälkeen kävimme toisessa rantaravintolassa syömässä jälkkärin, ihan mahtavan hyvä ja kaunis annos oli se.


Tänään kävin ystäväni Heidin luona ja sieltä tultuani aion vain istahtaa hetken koneella, kun syödessäni Ikean Bilar-karkkia yksi kruunuista sanoi raks ja meni rikki. Tietysti kello oli jo yli 4n ja soitin hammaslääkäriin, jossa ajanvarauksen vastaaja sanoi että palvelevat klo 9-15. Siinä hätäpäissäni painoin vahingossa sitten myös Kajn numeroa, mutta laitoin kiinni heti (ajattelin, ettei ehtinyt soida) ja hän soittikin hetken päästä takaisin kysyäkseen mikä oli hätänä. Selitin ongelman ja kuulleessaan, että olemme lähdössä mökille, Kaj sanoi että jos ehdin puolen tunnin sisään niin hänellä on kahden asiakkaan välissä tauko, jolloin ehtii katsoa mua. No mies sitten ajeli mut Hakaniemeen ja ehdin Kajn luo hyvissäajoin ja hetken odotettuani hän otti mut sisään. Kruunu oli rikki (siitä lähti puolet pois), mutta ei vihlonut, joten reunoja vain siloiteltiin vähän ja sillä sipuli. Elokuussa jatkuu.. Kyllä onni on ihana hammaslääkäri.

Huivintekele joutunee odottamaan paluuta mökiltä, sillä lanka loppui kesken vaikka olin tilannut sitä lisää. Nyt odottelemme keksimmäistä kotiutuvaksi ensimmäiselle lomapätkälleen.  Keskimmäisen jättämä leipäjuuri on ollut mukava kokeilla minunkin, olette ehkä jo nähneet kuviakin.









maanantai 6. heinäkuuta 2020

Uposkissa

Tuon Ruotsinpyhtään reissumme jälkeen aloin lukea uudelleen Robin Hobbin Rain Wilds-kronikoita ja upposinkin taas ihan syvälle lohikäärmeiden palauttamiseen maailmaan ja kaikenlaiseen muuhun seikkailuun. En oikein malttanut katsoa mitään töllöstäkään, onneksi oli sadepäiviä niin ei tarvinnut mitään varsinaisesti tehdäkään.

Pitäisi kyllä tehdä sitä ja tätä, kuten esimerkiksi siivota kirjahylly. Siihen ei enää mahdu yhtään mitään ja siitä voisi poistaa esimerkiksi kaikenlaiset askartelutarvikkeet, joita pojat ovat pienempinä silloin tällöin tarvinneet. Sitten saisin ehkä osan uudemmista kirjoista sijoitettua hyllyyn lattian sijaan.

Torstaina ennen sadetta ehdin käydä ystävän luona Oulunkylässä fillarilla ja tulin takaisin Malmin hautuumaan kautta. Löysin isän haudan, mutta siitä olikin jo kivi viety pois kun ilmoitimme, että luovumme hautapaikasta. Jotenkin olin ajatellut, että kivi olisi ollut siinä vielä loppuvuoden. Eipä se haitannut, yllätyin vain.

Eilen kävi esikoinen syömässä. Olin leiponut Brita-kakunkin, mutta koska uunimme paistaa vähän epätasaisesti niin se ruskettui vähän liikaa. Ei sillä, se maistui kyllä ihan hyvälle, mutta jostain syystä mulla ei oikein Brita-kakku tunnu onnistuvan koskaan kuten pitäisi. Varsinaisesti kakku oli kuitenkin keskimmäisen synttärikakku, mutta hän lähti tänään armeijaan Jyväskylään ja synttäri olisi huomenna, niin juhlimme etukäteen.

Olen neulonut uutta huivia jälleen töllön ääressä. Piti vaihtaa lankakin, koska liukuvärjätty (ihana) lanka ei tule mielestäni oikeuksiinsa pitsineuleessa ja toisaalta pitsikuvio hukkuu langan väreihin. Yksivärinen on parempi tässä kohti.

Uudet kesähousut ovat melkein valmiit, lahkeiden kääntö ja napinläpi + nappi puuttuvat. ehkä tässä jonain päivänä saan nekin tehtyä.

Nyt menen katsomaan Loukussa-sarjan kakkoskautta. Se on ehkä vielä parempi kuin ensimmäinen kausi, mutta miksi ihmeessä nykynuoret näissä dekkareissa esitetään aivan hölmöinä? Sorjosen tytär oli niin pahvi, että pahaa teki ja nyt tässä samoin tutkintaa johtavan poliisin tytär on aivan idiootti. En käsitä.




sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Sunnuntaki

Huomenna olisi kesäkuu, enää kolme viikkoa kesälomaan itselläkin ja nythän on koululainen jo lomalla. Abi on ollut lomalla jo kuukausia, nouss ylös kun meikä tulee töistä. Näin meillä.

Eilen vietimme perhepiirissä yo-juhlia grillaamalla ja kakuttamalla juhlakalun ennen kuin tuo lähti kavereidensa kera jonnekin. Esikoinenkin saapui ja korkkasimme jonkun putelin kuoharia.

Muuten olen nyt viikon aikana sen sijaan, että olisin raivannut kämppää, lukenut kaksi tiiliskiveä eli Gabaldonin Outlander-sarjasta uudelleen osan 7 ja ensi kertaa osan 8. Täytyy sanoa, että viimeinen teki aika tuskaa, mutta perjantai-iltana aloitin ja nyt äsken lopetin 1200+ sivua. Ihme jaaritusta oli siinä. Luulen pahasti, että tv-sarja jää myös kesken. Ei vain kiinnosta tarpeeksi.

Ainiin. Olen oppinut tekemään marenkivoikreemin (eilen) ja lisäksi minusta tullee lentäjän äiti :)








Sukulaiskahvit kahden viikon päästä, vähän hirvittää ssadaanko kämppä raivattua, mutta toisaalta onhan täällä muut kuin minä kotona raivaamassa :P

Loppuun tämä video. Aloin itkeä suunnilleen puolivälissä, enkä pystynyt lopettamaan. Nyt on särki päässä.

Voi surku. Menin kokeilemaan 'uutta bloggeria'. Oijoi.

perjantai 31. tammikuuta 2020

Vapaapäivä

Vai onko?

Nautin jo etukäteen siitä, että saan tänään perjantaina siivota rauhassa, kun mies on töissä, nuorimmainen koulussa ja keskimmäinen ilmavoimien kaksipäiväisissä testeissä. Ärsyttää, kun on niin märkää jatkuvasti ja hiekkaa kantautuu sisälle ihan kamalat määrät enkä jaksa tavallisen työpäivän jälkeen enää ruveta  imuroimaan.

Tänään nautin. Nukuin pitkään hätisteltyäni ensin jälkikasvun tahoilleen ja noustuani päästin kissan pihalle ja söin aamiaisen kaikessa rauhassa. Sitten viritin äänikirjan ja imurin ja aloitin. En varsinaisesti pidä imuroinnista, sillä minä ja imurit emme tule toimeen keskenämme kovin hyvin. Sain imuroitua ja sitten pesin lattiat. Keskimmäinenkin tuli kotiin, kun olin lopettelemassa ja kertoili testeistä, jotain kolmiota oli pitänyt vahdata.

Lattioiden ja vessojen pesun jälkeen leivoin sämpylöitä, koska ihan kaikki leivännäköiset oli syöty. Saatuani ne uuniin kuorin porkkanat sosekeittoon ja porkkanakakkuun. Olen himoinnut porkkanakakkua joulusta asti, jolloin ostin tuorejuustoakin jääkaappiin odottelemaan.

Mies ja nuorimmainen tulivat kotiin ennen kuin keitto ja kakku olivat valmiita, mutta ei se mitään. Nyt menen kahville ja kakulle Richardin seuraan eli jatkamaan eilen alkanutta Harlan Cobenin romaaniin perustuvaa The Stranger-sarjaa Netflixistä ja samalla lopettelen villatakin helmaa.

Pari kuvaa viikon varrelta ja tältä päivältä. Nähdään!
Keskimmäinen teki makaroonilaatikkoa maanantaina, kun olin vielä töissä.

Arttu Kasitonnin teos Epifania de Liberace Stadin AO:n sisäpihalla.


Töllönkatsomiskaveri <3

Stadin AOn portaikon viesti.

Sämpylöitä, puolet jauhoista ruista.

Porkkanakakku <3 Nomnom <3


sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Kaikenlaista

On taas tapahtunut täällä Kattilassakin.

Olin tiistaina kahvilla erään jyväskyläläisen ystävän kanssa ja oli tosi mukavaa. Valitsimme hänelle kivan huulipunan vielä ennen junaan kiirehtimistä.


Keskiviikkona olikin kaksi kokousta ja niiden välillä ehdin töissä askarrella mm. paukkukaramellin työpaikan joulutapahtumassa. Iltakokous olikin Liiton tiloissa ja sain taas muistutuksen sisäilmaongelmasta. Yli parituntinen kokous tuntui vielä pitemmältä, kun kärvistelin salissa tuttavan vierellä. Onneksi sekin loppui aikanaan.


Torstaina tein vähän lyhyemmän työpäivän ja kotiinpäästyä itkin väsymyksestä, mies ja nuorimmainen osoittivat mieltään toisilleen eräästä asiasta enkä enää jaksanut siinä. Saivat sen sitten selvitettyä kuitenkin, itse vetäydyin television ja neuleen sekä kissan viereen.

Perjantaina nuorimmainen lähti SuperParkiin ystävänsä kanssa ja itse bujoilin. Myöhemmin tein piparitaikinan samalla, kun kuuntelin Linnan juhlia. Leivoin myös banaani-suklaamuffinsseja, joista tuli aika hyvejä.

Eilen esikoinen tuli syömään illalla. Olin ehtinyt leipoa piparit ja tehdä suklaa-kirsikkakakun, joka olikin ihan törkeän hyvää. Esikoinen on hukannut puhelimensa, onneksi vanha toimii nyt, kun hankkivat siihen eilen prepaid-liittymän. Hän aikoo käydä viikolla Löytötavaratoimistossa kyselemässä, josko puhelin olisi tuotu sinne Siljalta. Puhelin jäi siis opiskelijaristeilyn päätteeksi hyttiin.. Tähän asti olemme kommunikoineet s-postitse, mikä on hieman hankalaa.

Tänään olen vain ollut ja bujoillut ja kuunnellut äänikirjaa ja katsellut tv-sarjoja Areenasta sekä silittänyt viimeisten kolmen viikon pyykit. Mies siivosi kiukaan, kun siitä oli arina palanut puhki ja löysi samalla tuliputkesta kuolleen harakan. Ollaan jokin aika sitten ihmetelty kummallista hajua saunanlämmityksen yhteydessä.

Nyt menen neulomaan töllön ääreen kissan kera.







maanantai 25. marraskuuta 2019

Maanantaki

Olen hengissä, vaikka melkein ei siltä tuntunut lauantaina :D

Perjantai-illan keikka oli tosi hieno ja Ismo kumppaneineen soitteli yli kaksi tuntia ja minä tietysti tanssin koko ajan. Hyvä, että pääsin kävelemään omin jaloin kotiin sen jälkeen.

Viikonloppu menikin lähinnä toipuessa ja tänään jätin uinnin väliin. Sen sijaan kävin aamusta reissukaverin luona kahvilla (ex-työpaikallani) ja varasimme vihdoin hotellinkin tammikuun matkalle. Nyt on kaikki kunnossa.

 Sunnuntai-iltana nuorin ilmoitti tekevänsä korvapuusteja ja mikäs siinä, onhan puustit aina makoisia. Nyt niitä tuli sen verran enemmän, että laitoin osan pakastimeen ensi viikonloppua varten, silloin tulevat esikoinen sekä kummitätinsä poikansa kanssa syömään.

Tullessani kotiin nyt illalla oli keskimmäisen tekemää thai-kanaa (taikana :D ) odottelemassa, se oli ihan järkyn hyvää. Jäisiköhän tuo kotiin kokkailemaan vanhuksilleen intin jälkeen?

Varoituksen sana; keikkakuvat on pienennetty ap-koosta. Ettette säikähdä. Nyt menen neulomaan Miss Phrynen kanssa.