Aloitin tänään Pilateksen taas. Syksyllä kävin syvänvedenjumpassa, mutta se ei ollut mun laji, joten jatkoin tuttua pilatesta. Työpaikalla kokoontuu ryhmä tiistai-aamuisin, joten on kätevä leimata itsensä ulos siksi aikaa ja sitten taas sisälle.
Vakiohjaajana pilateksessa on nuori nainen, joka ei koskaan myöhästy. Tänään kello olikin jo kymmenen minuuttia edennyt, kun saliin saapasteli nuori mies! Hän oli tosin vain tällä kertaa sijaisena, mutta kyllä kuulkaa notkeasti nousi mummojen koivet. Ei vaan, oli se söpö. Kauniit silmät oli hällä. Yksimielisesti totesimme pukuhuoneessa sen.
Ja päivän korvamato jakoon:
