Töttöröö

Minä nimittäin. Kävin aamuvarhain seikkailuretkellä Espoossa ja jouduin lähtemään kotoa varttia yli kuusi. Töihinkin ehdin jo kymmenen pintaan, paluumatka sivistykseen kesti vain tunnin..

Alkuviikko on mennyt rivakasti ja loppuviikko mennee yhtä touhuisana. Huomenna menen ensimmäiseen pilatekseen sitten pariin vuoteen, ehkä en ihan kuole sinne. Vielä jos muistaisin ottaa kaikki kamat mukaan.

Koska olen salaa kukkahattutäti, valitin eräästä pelimainoksesta AntManin näytöstä edeltävien trailereiden joukossa. AntMan on siis K12, mutta pleimainos oli K16. Sain allaolevan vastauksen tänään s-postiini. Jostain syystä en koe vastausta kovinkaan vakuuttavana, minusta se ei vastannut palautteeseeni mitenkään (kyse ei ollut makuasioista). Mitäpä te lukijani olette mielipuolta?

Hei,

Kiitos palautteestanne.

Olemme hyvinkin tarkkoja siitä, mitä mainoksia näytämme ennen kutakin elokuvaa. Meillä on omat mainoslistamme ennen lapsille ja aikuisille, jopa naisille ja miehille näytettävien elokuvien osalta ja nämä kyllä katsotaan tarkkaan että ikärajavaatimukset tai mainoksen yleisvaikutelma täyttävät kunkin kategorian ja kohderyhmän vaatimukset. Näin ollen lapsille soveltumattomia mainoksia tai trailereita ei tulisi missään nimessä näkyä lapsille tarkoitetun elokuvan edessä.

Play Stationin Until Dawn mainosspotti on ollut Ant-man (K12) elokuvan yhteydessä. Mainostettavan pelin ikäraja on K-16, mutta mainosspotin sen sijaan ei ja kyseisen elokuvan yleisössä on paljon peliohjelmien kohderyhmää. Valitettavasti makuasioiden suhteen emme kuitenkaan pysty miellyttämään ihan jokaista katsojaa.

 Ystävällisin terveisin

Finnkino Media

Nyt kuitenkin kaadun petiin, sillä aivoissa ei liiku enää mikään. 

Hyvän päivän ilta

Tänään oli hyvä päivä. Oli kaunis ilma ja mukava työrupeama.

Istuessani metrossa se sitten tapahtui. Mies soitti. Sitä ei usein tapahdu, sillä inhoan puhua puhelimessa metrossa. Tai varsinaisesti maksimaalinen vitutus alkoi vasta kotona. Joka tapauksessa mies siis ilmoitti, että esikoisen pyörä oli varastettu koulun pihalta yhdessä joidenkin muiden pyörien kanssa. Mies oli tehnyt rikosilmoituksen, sillä pyörän runkonumero on tiedossa.

Mutta siis oikeasti. Vituttaa niin, ettei veri kierrä. Millainen ihminen menee koulun pihalle pihtien kanssa ja napsii lasten pyörät pakettiautoon? Joo, tiedän. Valitettavasti en ole kovin iloinen ollut aiemminkaan EUn rajojen avonaisuudesta ja nyt vielä vähemmän.

Esikoisen koulumatka on viiden kilometrin mittainen. Onneksi rehtori oli antanut pari euroa bussia varten.

Menen neulomaan. Ehkä se tästä.

Pulina

Tietyssä väsymysasteessa alan pulista. Voin kertoa ihan mitä tahansa kenelle tahansa. En tarvitse siihen alkoholia, vain sopivan väsyneen flow-tilan. Kaikkein vaarallisinta on, jos ihminen vain kuuntelee vastaamatta mutta tarkkaavaisena. Pahinta on, etten useinkaan tiedä milloin lopettaa. Onneksi sitä ei tapahdu usein (vaikka olenkin nykyään usein todella väsynyt).

Se päivän aiheesta ja sitten Kikin viiden piisin haasteeseen, johon lupauduin osallistumaan. Kyseessä on siis julkisesti esitellä viisi suosikkipiisiä. Nämä minun ovat satunnaisessa järjestyksessä enkä takaa laatua mihinkään suuntaan.

Rammstein on Rammstein ja Till.. huh. (Ei mennä tähän, eihän?)

Pink Floyd: Comfortably numb. Yksi maailmankaikkeuden parhaita piisejä ikinä.

Yksi Princen parhaista. Teininä tapasin kuunnella Princeä perheen olohuoneessa, enkä oikein jaksanut aina käsittää miksi äitini huokaili lyriikoille. Ihan kaikkea en silloin vielä käsittänytkään :)

Progen kuningas. Yes ja Jon Anderson, aikoinaan yksi maailman korkeimpia tenoreita.

Queen ja David Bowie. Tarvinneeko sanoa enempää?

Ja bonusraitana kevätpiisi In Extremolta. Omnia sol temperat iskee vanhaan latinistiin ja roomalaishitorian rakastajaan :) Lisäksi säkkipillit. Oi.

Aika raskaita taitavat olla enkä saanut yhtään suomalaista mahdutettua mukaan.

Itsenäisyyspäivä

Hyvää Itsenäisyyspäivää niille, jotka tänne eksyvät. Olen itse viettänyt tätä päivää aivan eri tavalla kuin koskaan ennen. Kävin poikien, kahden nuoremman, kanssa elokuvissa katsomassa 'Hotel Transylvania'-nimisen höpsötyksen. Olihan se ihan hupaisa ja sain samalla lunastettua ensi viikon 'Hobitti'-liput.

Palatakseni päivän teemaan kunnioitan kovasti kaikkia niitä, jotka mahdollistivat meille tämän maan omana itsellisenä valtionaan. Isoäitini olivat erilaisista yhteiskuntaluokista ja kuulin äidiltäni vasta muutama vuosi sitten, että äitini sukulaisia oli ollut Saksassa jääkärikoulutuksessa. Joskus nuorempana kuulin jonkin lauseen, josta ymmärsin isänäitini sukulaisen kuolleen vankileirillä, hän oli siis ollut punaisten puolella. Kumpikaan isoäideistäni ei koskaan puhunut sanakkaan kansalaissodasta, enkä muista vanhempienikaan siitä keskustelleen ja nyt, kun jäljellä on enää äitini, pitäisi ehkä aloittaa kyseleminen niistä asioista.

Äitini oli pikkulotta ja äidinäitini puolestaan lotta, enimmäkseen kotirintamalla perheellisenä pysytellyt. Isänisäni oli kuulemma kerran ollut juuri lomalla rintamalta pommituksen tullessa ja pitänyt suojan ovea kiinni, kun se tuppasi paineaalloista aukeamaan. Se lienee ainut isäni minulle isästään kertoma muisto.

Muutama vuosi sitten äitini oli viikon jossain kylpylässä sotaveteraanien kuntoutusrahoilla ensin kovasti ihmeteltyään, miten hänet sinne kutsuttiin. Veteraaneja alkaa olla jo sen verran vähän, että rahat riittävät nykyään myös näihin lottiin ja pikkulottiin, mikä on minusta hyvä asia.

En tiedä olenko isänmaallinen, mutta toivoisin poikieni menevän aikanaan armeijaan. Paitsi jos liitymme Natoon.

Päivän laulu on täysin asiaan liittymätön, mutta minulle merkityksellinen. Voisin kohta mennä saunaan.

Asiakaspalvelua

Eräs asiakkaamme on nainen, joka yleensä valittaa aina jostakin. Milloin word ei toimi, kuten sen pitäisi tai netti on hidas jne. Joka tapauksessa useimmiten vika on kyllä tuolin ja näppiksen välissä, mutta sehän ei koske häntä.

Tänään jouduin opastamaan erästä mukavaa ihmistä cd:n polttamisessa. Koska ohjelma oli hieman outo meille kummallekin, jouduimme juttelemaan. Ohjelmia on hankala opettaa toiselle viittomin. Tämä valittajanainen istuksi läheisellä koneella tehden ties mitä omia juttujaan (lukien ip-lehtiä) ja alkoi sitten marista siitä, kuinka kauan olemme puhuneet. Hänen mielestään vartin, minun mielestäni viitisen minuuttia. Ehdotin hänelle kuulokkeiden hakemista, ne saattaisivat ehkäistä melusaastetta. Se ei käynyt. Loppujen lopuksi sanoin hänelle, että rouva on hyvä ja menee sitten pois hetkeksi, jos häiritsemme niin kovasti.

Hän haki kuulokkeet. *kjäh*