torstai 18. tammikuuta 2018

Torstai-iltana

Totean selviytyneeni suht kunnialla uusista edustustehtävistäni. Ammattiyhdistyksen alajaostosta en sano mitään, mutta ihan mukavaa oli sielläkin, varsinkin kun entinen työ-veljeni oli myös paikalla. Palaan siihen myöhemmin, jos  menisin kerrankin aikajärjestyksessä.

Eilen aamulla löysin siis itseni oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Bongasin pomoni ratikassa ja ujuttauduin hänen vanavedessään sisälle, missä hän hetkellisesti hylkäsi minut mutta löysin kuitenkin oikeaan kokoushuoneeseen, jossa olikin valtavan mukavia ihmisiä. Kokous sujui mallikkaasti ja lähdin takaisin kustannuspaikalle. Ratikkapysäkillä aikataulu ilmoitti, että ratikka tulisi ehkä 7 minuutin päästä ja koska en jaksanut odottaa siinä tuulessa ja tuiskussa, niin kävelin työpaikalle ja siitä Palolaitokselle syömään. Aikaa meni noin vartti eikä ratikkaa näkynyt missään vaiheessa, mistä sen reitin näin (tai kuljin).

Työpäivä oli pitkä kuin nälkävuosi vaikka kesti vain nelisen tuntia. Lähdin yhdistyksen kokoukseen viideksi Kisikselle ja siellä eteisessä tapasin muutaman muun epätietoisen etsimässä oikeaa kokouspaikkaa. Löysimmekin sen suht helposti kysyttyämme vakseilta.

Tämäkin kokous sujui reippaaseen tahtiin, vaikka talousarvio ja siihen liittyvä eräs toinen asia herättivät kiihkeää keskustelua, mutta muuten vuosikokous saatiin purkkiin 2 tunnin ja vartin väännöllä. Entinen työveljeni jäi vielä hallituksen kokoukseen enkä tiedä milloin hän pääsi kotiin sieltä :P

Matkalla ratikalla Sörnäisiin juttelin erään vanhemman herran kanssa, joka oli samassa kokouksessa. Puhuimme mm. sisäilmaongelmista ja kissoista :)

Tänään olinkin sitten taas kokouksessa, jossa puolet osanottajista oli samoja kuin eilen aamulla :P Kokous sujui varsin rattoisasti ja varatun kahden tunnin sijaan ei mennyt kuin puolitoista tuntia. Siinä välissä saimme myös makoisan yllätyksen, sillä Stadin ammattioppilaitoksen ruokapuolen opiskelijat olivat tehneet tänään samassa talossa vierailevia kansanedustajia varten liikaakin tarjottavia ja tulivat tuomaan niitä meille.

Alavasen: mini-blini, ylävasen: vuohenjuustoa ja pinjansiemeniä punajuurisiivulla, alaoikea: porkkanaa, quinoaa ja maa-artisokkasipsi salaatinlehdellä. Jälkkäri tyrnimousse oli niin kaunis, että oli melkein sääli syödä se.

Näkymä viidennestä kerroksesta

Ehdin takaisin ns. oikeisiin töihin tunniksi ennen kuin lähdin pilatekseen. Voin sanoa, että olipa mukava tunti, kun olin käynyt tässä välissä muissa jumpissa. Tällä kertaa uutuutena oli piikkipallo, joka asetettiin ensin aluksi jalkapohjien alle ja lopuksi lapaluiden alle. Teki aika makeaa.

Tähän loppuun esitän pienen valituksen; meille selvisi eilen vahingossa, että yksi tietokoneluokan päivystäjistä on poissa vielä tämän viikon (iloisen perhetapahtuman johdosta). Vahingossa tarkoittaa sitä, että tämän henkilön äiti (entinen työkaverimme) oli kertonut työparille ilouutiset aamulla vesijuoksussa.

Meitä nyppii tämä asia siksi, että a) olemme ensimmäisinä ottamassa vastaan negatiivisen asiakaspalautteen, b) asian olisi voinut laittaa sähköiseen ajanavarauskirjaan, jolloin mekin olisimme nähneet sen.

Ehdotin työparille, että voisimme laittaa s-postin kaikille näille päivystäjille, että vastaisuudessa voimme parantaa asiakaspalvelua laittamalla päivystyspoikkeamat sinne ajanvaraussysteemiin.

Ainiin, vielä toinen asia eli olin eilen aivan tööt. Molemmat eiliset kokoukset olivat tiloissa, joista sain oireita. Ensimmäisessä kokouksessa alkoi yskittää ja tuli sellaista paksuhkoa limaa, joka oli uusi tuttavuus. Iltakokouksessa taas silmiä viilteli.  Aamulla silmät olivat aivan rähmässä (muustakin kuin nukkumisesta).

Tänään kokouksessa olin nukahtaa, sellainen perinteinen humahdus-väsymys. Kukaan muu ei näyttänyt kärsivän, joten ehkä olen vain väsynyt, vaikka en kyllä usko sen olevan ainoa syy.

Huomenna olen menossa aamupäivällä vielä luottamusmiesten kokoukseen ja sitten minun on pakko mennä töihin pariksi tunniksi, koska työparin on pakko pääästä erääseen toiseen kokoukseen eikä tietotekniikkaluokassa päivystävä puolikkaamme pysty sen varsinaisen päivystäjän poissaolon vuoksi päivystämään kirjastossa.

Onneksi kuitenkin vain kaksi tuntia, mutta sekin tuntuu aika paljolta tässä tilanteessa, kun tunne olevani ei-kunnossa. Työparikin sanoi, että ei tämä nyt ihan ollut tarkoitus näissä mun perjantaivapaissa, että olen sitten joka perjantai kuitenkin siellä kokouksissa jne. 

Mutta näillä mennään.