Jää hyvästi, Äiti!

Siinä se, koko päivä kiteytettynä. Oli haikeaa ja oli hauskaa. Oli kaunista ja kylmää.

Pikkuserkkuni sanoin: 'Äidit eivät katoa meistä koskaan.'

Villi luonto tervehti meitä

Äidin suvun hauta puun alla

 

Lepää rauhassa, Äiti

Näkymä Honkalan pihalta

Oli oikeasti ihan mukavat juhlat aiheen surullisuudesta huolimatta.

Uupu

Jostain kumman syystä en saanut eilen illalla unta ennen kello yhtä. Stressaan perjantaita ja aloin muistella yöllä, mitä kaikkea pitäisi vielä muistaa ennen perjantaita. Tosin perjantaina on varmaankin minuuttiaikataulu..

Muistin kaikesta huolimatta tänään hoitaa kaiken, mitä pitikin, joten nyt ei oikeastaan ole enää muuta kuin se perjantai. Yllättäen myös isän puolen serkkuja on tulossa ainakin yksi puolisonsa kera. Olen tainnut viimeksi nähdä heitä sisareni pojan ylppärijuhlissa  alle 10 vuotta sitten.

Veljeni kävi työmaalla, puhuimme muistotilaisuudesta yms ja pohdimme vähän kaikkea. Veli oli löytänyt testamentinkin vihdoin, se oli  ollut äidin vanhan kirjoituspöydän salalokerossa yhdessä äidin hautajaisiinsa suunnitteleman listan kanssa. Arvasimme kuitenkin esimerkiksi musiikit ja ruoat oikein. Huh.

Huomenna menen töiden jälkeen hierojalle, jalat kramppaavat koko ajan ja hartiat ovat niin jumissa, että miehellä ei riitä enää käsivoimat. Huomenna olenkin ehkä sitten ihan lötkö :)

Alla vielä kuva Tornin huipulta sekä kalleimmasta drinkistä, jonka olen ikuna nauttinut (mutta kyllä se olikin makoisa).

näkymä Tuomiokirkolle päin

Gin Basil Crush

Kiirettä pitää

Kävin tänään veljeni kanssa tapaamassa pappia, joka siunaa äidin. Hän oli todella mukava nuori nainen ja saimme asiat järjestykseen noin tunnissa. Laiskan vaimon vinkistä esitin toiveen siitä, että kukkatervehdykset vietäisiin arkulle heti ensimmäiseksi, silloin arkku olisi kaunis ja ihmiset (ainakin minä esiintymiskammoisena) pystyisi paremmin keskittymään siihen siunauspuoleen. Onneksi veljeni oli lopulta samaa mieltä kanssani.

Sen jälkeen menimme äidin asunnolle, veljeni oli sopinut tapaamisia kiinteistövälittäjien kanssa. Kolme eri välittäjää noin tunnin välein. Kävin yhdessä välissä kaupassa ostamassa meille lounasta ja kun viimeinenkin välittäjä oli hoidettu pääsimme vihdoin rauhaan.

Sillä aikaa, kun Kimmo viihdytti viimeistä välittäjää, pakkasin astioita pois Kimmon ja Annen astioiden tieltä. He muuttavat äidin asuntoon siksi aikaa, kun heillä on putkiremontti, mikä on toisaalta hyvä ja toisaalta huono. Nimittäin he haluavat tuoda sinne omia huonekalujaan yms (tauluja, koriste-esineitä-jne).

Olin kotona puoli viiden maissa ja saimmekin melkein saman tien lähteä miehen ja pienimmän kanssa elokuviin. Varasin nimittäin liput uuteen Viidakkokirjaan ja se olikin hyvä. Hienosti animoitu ja tarina oli jotenkin kokonaisempi kuin piirrosversiossa.

Nyt väsyttää ihan sikana.

Vanpiiri

Jostain syystä tuntuu, kuin olisin ollut vampyyrin imettävänä kuiviin. Luultavasti se kuitenkin johtuu vain tästä stressistä, jota käyn läpi. Tosin aamupäivällä pidin pienen neuvotteluhetken veljeni kanssa äidin asioista ja mm. kuolinilmoituksesta, jonka vein lounastunnilla hautaustoimistoon.

Paluumatkalla kävin syömässä Pelastuslaitoksella ja sattumalta näin erään Kaupunginkirjaston aikaisista kolleegoista istumassa samassa pöydässä meikäläisten kanssa, joten istahdin sitten heidän väliinsä ja sanoin edistäväni virastojen välistä yhteistyötä. Olikin hauska jutella tämän Marjaanankin tutun kanssa ja pohdiskelimme ensi vuonna koittavaa kaupungin virastojen mylläystä. Saa nähdä mitä siitäkin seuraa.

Lähdin töistä aikaisemmin kotiin, koska en vain yksinkertaisesti jaksanut enää istua siellä ja kävin sitten matkan varrella tilaamassa äidin hautajaiskukat. Olipa hankala homma, tosin lähinnä nauhan tekstin kanssa. Olen tiennyt jo viikon verran haluavani vaaleanpunaisia ruusuja, joten niitä on tulossa ja niiden lisäksi tulee muutama valkoinen neilikka ja vähän sinistä mausteeksi. Kukkakaupan rouva oli niin hienotunteinen, että sekin alkoi itkettää ja kerroin, että viime keväänä oli miehen isän hautajaiset, joihin ostimme kukat heiltä (kuten kaikkiin meidän perheen tilaisuuksiin on ostettu).

No, vihdoin pääsin kotiin ja söin ja sen jälkeen olenkin koomannut koneen ääressä lukemassa ficcejä. Katsoin yhden elokuvankin, mutta se ei ollut kovin erikoinen vaikka siinä oli sekä Viggo että Oscar. Voi minua.

Huomenna menen katsomaan ystäväni kanssa Vampyyrien tanssia Peacock-teatteriin, koska Kaupungintatteri on remontissa. Toivottavasti ei tule vilu :P

Nähdään..

Sitä sun tätä

Pari kuvaa eiliseltä, sekä kotipihalta että Honkanummelta. Kuten kuvista näkyy kukkalaitteita ei ollut, vaikka meille oli kerrottu (ja oletimme) että ne olisivat olleet siellä tallessa. Vahtimestari kertoi, että nykyään kukkalaitteet hävitetään vuorokauden kuluttua hautajaisista! Tästä johtuen saatuamme uurnan maahan, mies kipaisi ostamassa pienen ruusun ja kynttilän kukkakaupasta portin vierestä. Ehkä turha mainita, että olimme hiukan pettyneitä. Miehen täti pahoitti kovin mielensä.

Tulppaanit

Tie kappelille

Uurna

Peipponen

Hauta

Kirsikkapuita

Kaiken tämän aamuhurjastelun jälkeen ehdin pestä kolme koneellista pyykkiä ja leipoa vielä porkkanakakun kahden nuoremman avustamana. Siitä tulikin varsin hyvää.

Porkkanakakku

Lisäksi löysin pihalta mustarastaan munan, ilmeisesti orava oli syönyt alkion. Sille on syynsä, miksi en pidä oravista.

Mustarastaan muna

Tänään olen taas pessyt pyykkiä (vihdoinkin pyykkikaappi oli hetken jopa tyhjä) ja kirjoittanut jonkin verran viimeistä opiskelupaperia. Nyt taidan katsoa yhden jakson Fortitudesta loppuun ja sitten kellistyn petiin. Allaolevan piisin valitsin siksi, että siinä on aika kivoja kuvia Suokista ja ruotsinlaivoista. Toivon vain, että pojilla on ollut pitkät kalsarit.. muuten on voinut olla paikat sinisienä.

Lauantaita

Eiliset hautajaiset sujuivat mukavasti. Heräsimme aamulla kahdeksalta ehtiäksemme hoitaa kaiken valmiiksi ennen Honkikselle lähtöä, mutta silti meinasi tulla kiirus. Se kai on ihan normaalia.. Pienin oli vielä yön yli retkellä koulun kanssa Nuuksiossa ja saapui kotiin pari tuntia ennen hautajaisia.

Itse hautajaiset olivat kauniit. Paikalla oli vain miehen suku, viisi tätiä ja yksi setä sekä yksi serkku perheineen. Velipuolet loistivat poissaolollaan, mikä oli meistä varsin kummallista. Edes se yksi ei tullut, joka on eniten pitänyt yhteyttä Jormaan, vaikkei ollutkaan oma poika. Äitini tuli myös sekä se runoilijatäti.

 Kukkia oli riittävästi, myös Ruotsin-veljiltä.

Tarjoilut

Joku pallopää

Loppuilta kuluikin sitten toipuessa, karjalaisista lähtee aika kivasti ääntä kun niitä on monta yhdessä kasassa.

Tänään kävi vierailulla kummipoika äitinsä kanssa. Oli ihan mukavaa, mutta on kyllä kiva kun lapsi kasvaa. Äitinsä on hiukan hellämielinen, mutta kaipa se siitä. Itse olen hiukan sitä mieltä, että kyllä rajat pitää asettaa selkeästi, mutta meidän pojat onkin kasvatettu koirakoulun malliin käskemällä. *huono äiti*

Ehdin sentään ennen heidän tuloaan kirjoittaa puolet kuusisivuisesta oppimispäiväkirjasta, joka on palautettava maanantaina. Huomenna molemmat isommat menevät softaamaan, joten pitäisi olla kirjoitusrauha. Nyt lähden Jerusalemiin.

M niinkuin maanantai

Maanantai muikeasti muljui, mukavasti menetteli.
Maalikylässä matkailin mukulan mukana, makoisia muistoja mieleen mahdutin.
Maanantain mahdan makuulle määrätä, makoisasti makuusijalleni mennä.

********

Nyt se on täytetty, tämä kirjain-runoelma nimittäin. Oli ihan riittävän hankala. Piti käyttää hiukan apuna sekä synonyymisanakirjaa että urbaania sanakirjaa. Ei vain aivot taivu.

Tämä päivä on joka tapauksessa mennyt ihan mukavasti. Keskimmäinen haki minut töistä ja menimme kangaskaupan kautta Forumiin ostamaan pojalle farkkuja. Teimme pienen mutkan Stockan kautta ja lopuksi kävimme tsekkaamassa Kampin K-kaupan karkkihyllyt.. JA voi mitä minä löysin!! Uusi ihastukseni, Salmiakki-Finlandina voittaja!! On aivan täysin maineensa veroinen! Onneksi ostin kaksi pussillista, sillä tietysti testiryhmän muut jäsenet halusivat myös. Hekin ihastuivat. Mmh.. Olen rakastunut :)

Kampin K-kaupan kassalla onnistuin jälleen kerran osumaan sen yhden aika söpön hurmaavan tatuoidun partaniekan jonoon. Tällä kertaa vihdoin uskalsin puhuakin hänelle, ostimme nimittäin niitä paukahtavia vappunaruja ja sanoin, että on pakko ostaa niitä heti eikä vasta loppuviikosta, jos vaikka loppuvat ja hän oli samaa mieltä kanssani. Että sillä nuorella miehellä on kauniit silmät... ja jos minä olisin parikymmentä vuotta nuorempi.. no joo. Hahhaa. Mutta on se söpö..

Jaa.. Mies haki meidät metrolta ja kotimatkalla kävimme kääntymässä kukkakaupan ovella. Pitää tilata hautajaisvihko, mutta kukkakauppa oli mennyt kuudelta kiinni. Pitää mennä uudelleen myöhemmin, vaikka keskiviikkona.

Kotona laitoin pyykkikoneen pyörimään, autoin esikoista yhden hakemuksen kirjoittamisessa, maksoin laskuja ja luin Kissasotureista yhden luvun. Olemme jo viidennessä kirjassa. Olen sanonut pienimmälle, että kuudennen jälkeen loppuu tai hän saa lukea loput itsekseen, sillä minä alan jo hiukan kyllästyä :P

Pyykinripustusreissun jälkeen piirsin yhdet kaavat loppuun ja nyt menen petiin. Huomenna pienimmällä on suuhygienistin tapaaminen, onneksi se on vasta neljältä, joten ehdin suht hyvin töistä eikä tule aivan järjettömästi miinusta.

Taidan alkaa laittaa loppupiisiksi joitain vanhoja Euroviisuja nyt, kun nekin kisat alkavat taas lähestyä. Hyveli yöteli.