Perjantai perjantai

Kohta karkaan viikonlopun viettoon, mutta sitä ennen ajattelin tehdä pikapäivityksen. Jos kommentoitte, niin varautukaa vastauksen saapumiseen, en nimittäin edelleenkään pysty vastaamaan kommentteihin kuin työkoneelta.

Eilen olin taas ammattijärjestön edustajana johtoryhmässä ja ihan oli mielenkiintoinen kokous. Tietysti aina tuntuu kuin olisi orpo piru vieraassa helvetissä, kuten isäni tapasi sanoa, mutta kaikesta selviää kun muistaa hengittää. 

Tästä kokouksesta jäi mieleeni termi 'tulevaisuuslukutaito'. Ihmettelin sitä työkaverille, joka sanoi, että lukutaitoa tungetaan nyt vähän joka paikkaan. Hänen opinnoissaan käsitellään juuri uskontolukutaitoja. Niih. 

Eilen tuli hieman lunta. Mies teki lumityöt kolmesti ja kissa leikki innoissaan lumessa. Postilaatikkorivikin oli aurattu melkein umpeen, mies sanoi että joku naapuri saa tällä kertaa kaivaa laatikot esiin. Vähän alkaa olla hankalaa postin kaivaminen laatikosta, kun penkka on niin korkealla. Tänään on tullut vielä hieman lisää lunta.

Eipä tässä sen ihmeempiä. Viikonloppuna aion siivota, lukea ja pyykätä sekä katsoa töllöä. Siinä se. 

Otsikoinnin juhlaa tiistain IltaSanomista.

Loppuvuoden tervehdystä pukkaa

Yhtäkkiä tajusin erään entisen blogikaverin s-postin myötä, että olen jotakuinkin hylännyt tämän paikan melkein kokonaan. Se ei ole ollut tarkoitus, mutta aika nyt vain on hujahtanut ihan arjen pyörityksessä. Jotta en ihan jättäisi kaikkea levälleen, niin ajattelin tehdä muutaman erilaisen koontipostauksen tästä syksystä ja tietysti sitten erikseen joulupostin ja tänä vuonna lukemani kirjat, mutta se tulee vasta vuodenvaihteessa. 

Kyllä te kaverit olette mielessä, vaikken täällä enää olekaan niin aktiivinen. Osittain tämä hiljaisuus on johtunut siitä, etten enää jaksa työpäivän jälkeen olla kotona koneella ja  viikonloppuna aina vain vähemmän jaksan avata konetta. Sen mitä luen uutisia, luen luurista yleensä. Huono tapa sekin. 

Palaan astialle viikonloppuna, nyt laitan postaukset kehitteille :) 

Ystäväni-kirjan hengessä

Tämä kun nyt näyttää tekevän kierroksia, niin osallistunpa minäkin.

Nimeni on..
 ..sellainen, joka ei ihan heti tule vastaan. Peruskouluaikoina meitä oli tasan kaksi koko koulussa ja se toinen oli joitakin vuosia nuorempi.

Olen syntynyt..
..60-70-lukujen vaihteessa minäkin syksyn lehtien tuleentuessa.

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona..
..kirjastontäti.

Kolme parasta piirrettä minussa on..
.. olen lojaali ystäviäni kohtaan, yritän aina löytää positiivisen puolen, osaan hassutella.

Lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu..
.. saada painoa alas, kirjoittaa enemmän, matkustaa enemmän.

Suosikkibiisini tällä hetkellä on..
..Sunflower Spider-man: into the spider-verse-elokuvasta.

Suosikkiravintolani ja suosikkiruokani siellä..
..minulla ei ole suosikkiravintolaa, mutta aika usein syön kana-caesarsalaattia.

Suosikkijuomani..
..vesi ja kahvi. Joskus harvoin Happy Joen omenasiideri.

Suosikkisarjani juuri nyt..
..tällä hetkellä katson teinisarjaa Riverdale. Juu, ei tarvitse sanoa mtään :D

Suosikkikosmetiikkatuotteeni tällä hetkellä..
..lienee kosteusvoide. Ilman sitä tippuu naama irti.

Suosikkisovellus puhelimessani on..
..Spårat. Siitä näkee reaaliajassa, missä ratikat liikkuvat. Ensinnäkin se on kiehtova ja toisekseen siitä pystyy hyvin arvioimaan, ehtiikö tiettyyn ratikkaan vai pitääkö mennä seuraavalla vaihtoehdolla.

Mitä pakkaan mukaani matkalle..
..kirjoja. Kierrätyshyllystä enkunkielisiä pokkareita, jotka voi luettua jättää hotellin uima-altaalle ja ostaa tilalle uusia :P

Mitä teen kotona, kun kukaan ei näe..
.. Pistän nupit kaakkoon ja tanssin.

Viimeisin sisustusostokseni..
..jaa'a. Mä en juuri sisusta. Ehkä kimppu tulppaaneja pari viikkoa sitten.

Paras tapa tuhlata 50 euroa..
..ostaa kirjoja?

Bravuurini keittiössä..
..makaroonilaatikon lisäksi teen törkeän hyvää kookos-currykanaa.

**
Siinäpä se. Oli metka.

Olin tänään WordPress-kurssilla työajalla. Olen vähän miettinyt, että jos vaihtaisi blogialustan siihen, mutta en ole vielä ihan päättänyt. Suurin syy päättämättömyyteen on se, että pitäisi hankkia domain jostain serverihotellista, koska ne WP:n ilmaispohjat vaikuttaa vähän kököiltä.

No, katsellaan.


"If heaven's grief brings hell's rain
 Then I'd trade all my tomorrows for just one yesterday"

Bongaa Pöllö

Tässä ollaan taas keskiviikkoillassa jo ja blogi pitäisi päivittää.

Noin 8 tuntia kohotettu juurileipä

Viikonloppuna ei tapahtunut mitään ihmeellistä ja maanantaina työparikin oli jo palannut Kanarian auringosta kehuen aloittaneensa maratontreenauksen. Auringosta olen hieman kade, treenistä en.

Sukkaa ehkä pukkaa

Eilen tiistaina käppäilin töiden jälkeen Eläinmuseolta Oodiin palauttamaan pari kirjaa ja onnistuin melkein jäämään saarroksiin suljetuille kaduille, sillä Eduskunnan istuntokausi oli alkamassa ihan niillä näppäimillä. En tietystikään ollut tästä tietoinen, mutta kotona ihmettelin miehelle poliisien määrää ja sain valaistuksen. Onnistuin siellä seikkaillessani näkemään myös osittain LUX-valoteoksia, vaikken niitä viistinyt mennä virallisesti kiertelemään.

Tänään aamulla piti puskea ajotiellä, koska oli sen verran tuprauttanut lunta tännekin, että aurat olivat kaikki hoitamassa bussikaistoja.

Töiden jälkeen tapasin iloisen Pöllön myyntiSirkkuineen ja meillä oli oikein rattoisa tuokio Kiasman kahvilassa. Aika hujahti siivillä hyvässä seurassa naurellen :)

Huminaa

Nimittäin ilmastointi on entistä kovemmalla sekä voiman että äänen puolesta ja mulla tuo röörinpuoleinen korva kutiaa niin, että välillä olen raapinut sen verille sisältä yrittäessäni saada kutinaa loppumaan. Keksin kyllä oivallisen rasvan; käyttämäni silmänympärysvoide on soopivan ohutta mutta kosteuttavaa korvaan ja sitäpä sitten iltaisin pumpulipuikolla lotraan. Kaveria hiukan huvitti tämä, kun tunnustin.

Muuten aika on taas vilahtanut. Iltaisin olen aikonut kirjoitella jotain kuulumisia, mutta sitten olen juuttunut sohvaan tai Islantiin ja unohtanut koko jutun.

Viikonloppu meni juhlan merkeissä eli lauantaina perheen kera juhlistimme taas uuden numeron vaihtumista meikäläisen mittarissa käymällä Kakkugallerian kakkubuffetissa vetämässä navat täyteen hiilareita. Ikävä kyllä keskimmäinen meni toisiin kakkupöytiin eli yksi opetuslapsista juhlikin konfirmaatiotaan viikkoa myöhemmin kuin muut ja siten menetti tämän perhekekskeisen pakkokakun.

Myöhemmin lauantaina läksin Kaapelitehtaalle Hima&Sali-ravintolaan vanhan opinahjoni 55-vuotisjuhliin ja olikin oikein kiva ilta. Luultavasti siitä syystä, että kaikki sellaiset 'nihkeät' tyypit luokaltamme eivät olleet paikalla ja paikalla oli vain meitä 'normaaleja' ihmisiä :P Tapasin pitkästä aikaa myös muutamia partioaikaisia ystäviä, jotka olivat muutamaa luokkaa ylempänä aikoinaan. Olihan siellä myöskin pääkaupungin johtaja Vapaavuori  itse ja hänestä nuo tuttavani sanoivat, etteivät kovin lämmöllä muista, sillä kyseinen henkilöhän oli/on kuuluisa koulukiusaaja. Sai aikoinaan tuomionkin pahoinpideltyään koulukaveria. Mutta kyynärpäätaktiikalla pääsee pitkälle.

Ilta kului rattoisasti ja juttelimme vanhojen opettajiemmekin kanssa. Heistä mukavimmat olivat entinen historianope ja äikänope-luokanvalvojamme, joka sanoi että olisi minut tunnistanut näin yli 30 vuoden jälkeenkin. vastasin, että olen ikuinen babyface :) Hissanopen kanssa jutellessa selvisi, että asumme melkein naapureina ja hänen kasvimaansa on meiltä noin 500 metrin päässä :P

Kouluaikainen hyvä ystäväni, jonka kanssa olemme viime aikoina nähneet kovin harvoin, kertoi isänsä kuolleen viikko sitten maanantaina. Hänen äitinsä kuoli vajaat 10 vuotta sitten ja isä oli siitä asti ollut aika toistaitoinen ja yksinäinen, eikä oikein koskaan selvinnyt siitä iskusta. Nyt hän oli ollut sydämen pallolaajennuksessa ja seuraavana päivänä menehtynyt komplikaatioihin. Hän oli kuollessaan 70-vuotias ja aloin jälleen pohtia, kuinka nuoria he olivat olleet silloin, kun lapsena pidin heitä ikäloppuina.

Tänään laitoin Hesylle kyselyn kissanpoikasesta, jos olisi tarjolla. Se ihminen, joka pentuasioita hoitaa, ei ole vielä vastannut ja päivitän s-postia muutaman minuutin välein. Ääh.

Viikon muusikko-suru-uutiseen liittyen korvamato 80-luvun loppuolelta.

P.S. Puhelinta ei ole palautettu emmekä sitä odottaneet.

Jep

Kävimme pienimmän kanssa leikkimässä matkakaveri-Heidin kissojen kanssa. Olikin aika hauskaa, lisäksi kävimme katsomassa Heidin ystävän luona erästä löytökissaa siltä varalta, että se ehkä olisi meille sopiva. Sitä ei vielä tiedä, sillä kissa oli vielä arka ja pysytteli piilossa seinän vieressä.

Kerroin Heidille työtoveristamme, jolla on kasvain selkärangassa ja vaihtarina hän kertoi henkilöstä, joka tuli meille viime keväänä työllistettynä ja joka on nyt sairaslomalla rintasyövän vuoksi. Päästyäni kotiin sain viestin siltä henkilöltä, jolle olin antanut aa-kahvilan yhteystiedot. Hän kertoi viikolla, että hänelle oli kehittynyt säärihaava polvinivelleikkauksen seurauksena ja nyt kun säärihaavaa oli tutkittu, huomattiin lisäksi keuhkoissa kolme kasvainta. En tiedä itkisinkö vai nauraisinko, alkaa olla hiukan liikaa taas.

Blogger esittää taas parhaat temppunsa.

Tit-ti-dii

Lomaloma on täällä vihdoin :)

Yritin jonain iltana viikolla päivitellä, mutta koska blogger on nykyään usein lataamossa niin en vain yksinkertaisesti jaksanut odottaa.

Ei tässä sen hassumpata kuulu. Kävin torstaina Hulluilla päivillä pilatestunnin jälkeen ostamassa kompressiosukat lentomatkaa varten. Ainakin tuntuivat sopivan tiukoilta, kun kokeilin kotona. Lisäksi ostin uuden urheilutopin ja -rintsikat, kun en kohta meinaa enää kehdata mennä aina samoissa vanhoissa rytkyissä.

Perjantaina kävin vanhan työpaikan kautta selvittämässä matkakuluja Göteborgin reissun jäljiltä ystävän kanssa. Tapasin aika monta muutakin vanhaa työkaveria ja oli ihan kiva vaihtaa kuulumisia. Ehdin hyvin sieltä töihin pariksi tunniksi kuuntelemaan infoa kaupungin organisaatiomuutoksesta. Tosin työ-ystävän kanssa kärsimme molemmat tilan huonosta sisäilmasta.

Tänään olen siivonnut talon ja pessyt pyykkiä, huomiselle jää pakkaaminen ja äänestys. Lähtö on vasta illalla, ei varmaan koskaan ollakaan lähdetty näin myöhään.

Pienin esitteli varsin hupaisan videopätkän :)

Sitä sun tätä

Tai ehkei sittenkään. Tai en tiedä. Ei oikein ole mitään kirjoitettavaa. Aina välillä tuntuu, että jokin päivän aikana tapahtunut olisi kiva jakaa täällä ja sitten kun alan kirjoittaa, en muistakaan mitään.

Eilen oli kokous kokoushuoneessa, josta saan oireet. Nyt sentään tajusin ottaa avaavan lääkkeen jo ennen kokousta, mutta silmät tuntuivat pahalta. Eilen illalla kotona nousi lämmöt taas melkein 37:ään. Kauhea väsytys myös, kuten tänäänkin.

Kävin tänään karvurissa ja nyt on uusi pää, sekä väri että lyhyt. Oikein kiva. Kävin eräällä kivalla kampaajalla, jonka löysin muutama vuosi sitten, hänen serkkunsa asuivat lapsuudenkotini naapurissa (samassa taloyhtiössä). Sekin selvisi vasta muutaman käynnin jälkeen. Kerroin kampaajalle, että äitini kuoli keväällä ja hän kertoi oman äitinsä kuolleen lokakuussa. Puhuimme hautajaisista ja testamenteista ja sen sellaista. Totesimme vain, että outoa on.

Olen kahtena aamuna herännyt tuntia ennen herätystä siihen, että jalat kramppaa. Ei ole kylmä, mikä taas häiritsee nukahtamista. Taidan laittaa tänäiltana sukat jalkaan, niin nukahdan nopeammin.

Tänä aamuna suihkun jälkeen löin varpaan penkkiin sillä seurauksella, että nyt illalla huomasin kynnen menneen halki lyhyeltä matkalta pitkittäin. Pitää laittaa siihen laastari, koska se takertuu koko ajan sukan sisäosaan.

Mutta nyt tarvitsen unta palloon. Nähdään taas.

Joulun sanomaa

Joulun sanomaa on toki monenlaista, mutta hiukan tuntuu se olevan hukassa tällä englantilaisnaisella. Luin artikkelin aamutuimaan ja mietin, että sillä rahasummalla olisi saanut muutaman oikein hyvän (ellei erinomaisen) lahjan per ipana. Esimerkiksi jonkin kunnollisen talvitakin tai vaikka pleikan, jos sellaisia halua apelata, tai vaikka matkan koko poppoolle. Mutta ei, he kituuttavat koko vuoden, jotta äiti voi toteuttaa itseään jouluna ja antaa lapsille mahdollisimman paljon tavaraa. No, valintansa kullakin.

Olimme tosiaan tänään Maunula-talon (kamala kieliopillinen virhe nimessä) avajaisissa. Olikin varsin mukavaa ja talo näytti kivalta, mutta kaikkein parasta oli tavata Nollis!! ilmielävänä! Kiitos vielä kerran, että tulit moikkaamaan :) Lisäksi näin entisen pomon uudessa kirjastossa samoin kuin erään toisen tutun kirjastolaisen, joka iloitsi uudesta työpaikasta. Eikö olekin kummallista, kuinka kirjastolaisia tapaa aina kirjastossa?

Veljeni nappasi minut kyytiin talon ulkopuolelta ja ajelimme Porvooseen. Laitoimme Äidin haudalle kynttilät ja siivosimme sitä vähän, serkkuni oli käynyt aiemmin laittamassa havut ja kanervat (callunat) perheensä kanssa ja ne olivat edelleen hyvät.

Otin kuvan myös Runebergin haudasta kävellessämme takaisin autolle.

Kävimme myös Porvoon vanhassa kaupungissa karkkiostoksilla Brunbergilla. Vanhat talot ja kujat ovat kuvaukselliset, mutta kyllä pohdimme veljen kanssa pakkaskauden lämmityskustannuksia.

Punainen talo on Remulius-sedän koti, jonka hän onnistui polttamaan muutama vuosi sitten.

Kuvatekstiin liittyen, jos joku ei tiedä Remulius-setää niin hänet löytää Mauri Kunnaksen Koiramäen joulu-kirjasta :P (Hän on entinen rumpali..)

Kotimatkalla juttelimme mm. Alepposta ja Palmyran historiallisista patsaista, jotka eräs terroristijärjestö on pistänyt sileäksi. Sattumalta Hesarissa oli tänään juuri kuva-artikkeli Aleppon kaupungin tuhosta, onhan se melkoinen menetys myös kulttuurihistoriallisesti.

Otin pienet nokoset alkuillasta enkä meinannut saada itseäni hereille niiden jälkeen ollenkaan. Askartelimme pienimmän kanssa Yarnyn, jota hän on kärttänyt varmaan puoli vuotta (mies tosin teki rautalankarungon). Huomenna siitä saa ehkä kuvan, nyt se on vielä viimeistelyä vailla.

Väsynyttä menoa

Olen ollut väsynyt tänään ja töissä oli hiljaista. Sain vihdoin viedä työterveyteen takaisin puhalluskokeeni, neljä viikkoa meni yllättävän nopeasti. Talo oli kiinni, joten ei mikään ihme, taisi olla viitisen asiakasta koko päivänä. Onneksi olin sopinut mahtavan hyvää seuraa lounastreffeille eli tapasin Marjaanan livenä! Oli todella mukavaa, kiitos seurasta Marjaana :)

Nyt illalla kävimme perheen kera (miinus esikoinen) ruokakaupoilla. Onneksi selvisimme suht nopeasti, sillä kävimme tukussa ja Liiterissä ja molemmissa pahin ruuhka oli jo ohitse. Ikävä puoli on se, että palelen tukussa aina kuin pieni eläin, kesähelteilläkin minun on pukeuduttava vähintään takkiin ja pitkiin housuihin. Tultuamme kotiin mies laittoi huomisen ruoan uuniin ja kohta saan peitellä pienimmän petiinsä.  Jos vain jaksan pitää hetken silmiäni auki, voisin katsoa eilen väliin jättämäni Bansheen jakson loppuun.

Psiih

Psiih sanoi kattila.. eli mun pää? ehkä. Jotenkin en jaksa yhtään lukea, sosiaalinen media ja informaatiolukutaito oavt liian lähellä. Silti pitäisi osata selittää ne torstaina tentissä. Voi elämä. Taidan jatkaa lukemista huomenna. En kyllä ole tänään lukenut sitä, mitä piti, sillä eräs tuttava kävi vaimokkeensa kera kahvilla. Aika vilahti ja oli mukavaa :)

20. Beginning

Aiemmin päivällä olin juuri aloittamassa imurointia ja kuuntelin korvanapeilla John Newmania ja tanssin imurin kera kun mies tuli kotiin jostain ja repesi totaalisesti. Minä nimittäin inhoan imurointia, ainakin aiemmalla imurilla kaikki siivoaminen oli ihan tuskaa. Olen vain huomannut, että ikävätkin hommat hoituvat helpommin kun kuuntelee oikeaa musiikkia.

Kuvahasteen sanasta tulikin mieleeni, että olen tänään blogannut kymmenen vuotta. Ensimmäinen blogini on Livejournalissa edelleen, vaikka aika hiljaiseloa se on viettänyt nyt muutaman vuoden. En tiedä, jatkanko sen kirjoittamista siellä vai Dreamwidth-palvelussa, sillä venäläiset ryssivät (perinteiseen tapaansa) LJn ja se on nykyään aivan kummallinen käyttöliittymältään.

Loppuun vielä imurointimusaa. Taidan mennä katsomaan Karlia.. siis John Kennexiä. See you.

Aivot narikassa

En jaksa kovinkaan vieläkään keskittyä tähän kirjoitteluun, pää on taas täynnä pumpulia. En tehnyt tänään oikein mitään, kirjoitin yhden luvun tarinasta loppuun ja aloitin seuraavaa, siinä se aika kuluukin mukavasti kun paimentaa hahmoja. Yleensä nimittäin ne eivät tee niinkuin pyytää, vaan ihan jotain muuta.

Hiukan tällainen olo väsymyksen vuoksi

Mutta tässä päivän video, se oli minusta hupaisa. Hiukan ovat saaneet pojat pohtia koreografiaa.

Haaste

Helena ja Blackie lätkäisi haasteella, jossa kysytään pari kysymystä.

Ensimmäinen oli 'Miksi bloggaat?'

-Ihan siksi, kun en jaksa olla hiljaa :D Ei vaan tykkään kirjoittaa, mulla on kai viitisen blogia (siis tällaisia perinteisiä ja sitten on muutama ihan jotain muuta, joihin en kirjoita). Niistä tosin ainakin yksi on ns. kuollut.

Toinen kysymys oli 'Tavoitteesi tämän haasteen suhteen?'

-Noniin.. tavoite on ehkä lähinnä vastata. Tällä hetkellä aivotoiminta on yhtä virkeää, kuin kärpäsellä kärpäspaperissa (hyi, kuinka inhoan/inhosin niitä puuseessä *puistattelee*) johtuen 36 tunnin kotimatkasta ja sitä seuraavasta jetlagista edelleen, joten ehkä tämä oli tässä. Yleisempi tavoitteeni on vastata kaikkeen palautteeseen, mitä kommenttilootaan tulee.

Loppuun piisi, jota en ole hetkeen kuunnellut mutta tänään kuuntelin. Viimeisen säkeistön sanat sopinee tähän kyselyynkin:

Well I don't believe in class, and I don't believe in taste
I believe in simple happiness, and I believe in avoiding waste
I believe in endless winter nights with good friends and good wine
I believe in endless summer nights, good friends and feeling fine

Kommentoinnista

Jostain syystä tänne on alkanut tulla erilaisia mainosviestejä kommenttilaatikkoon ja koska inhoan sellaisia, oli pakko laittaa kommentoinnin tsekkaus päälle. Valitan syvästi tällaista 'Isoveli valvoo'-meininkiä, mutta oli pakko. En halua, että blogiani käytetään tällaiseen toimintaan.

Nähdään jossain vaiheessa, tänään paneudun jälleen Suomen kirjallisuudenhistorian saloihin.

Laiska lauantai

Otsikosta saa käsityksen, etten ole tehnyt mitään tänään. Olen kyllä, nimittäin vääntänyt sitä halvatun blogia niin, että hiirikäsi melkein kramppasi. Mutta nyt se on valmis. Tai sellainen kuin sen halusin olevan.

Lisäksi olen tilannut erinäisen määrän fantasiaromaaneja ja yhden elokuvan. Voi minua.. ja neulonutkin olen. Kuuntelin myös kasarihittejä, joista saatte tekin kärsiä :P

Ihan oikeasti

Nyt kyllä nyrjähtää aivot. Halusin siivota fanitusblogia, joten perustin sille alajaoston aikomuksenani tunkea sinne kaikki ..ööhh.. tietyn henkilön kuvat, jotka nyt tukkivat varsinaisen fanitusblogin. Voi hyvä isä sanon vaan. Kuka käski ja mitä häh. Voi elämä.

Joo, kävin tänään pienimmän kera lääkärissäkin. Lapsiraukalla on varmaan yli vuoden ollut ihottumaa oikean käden nimettömässä, ei missään muualla ja käytiin sitä vilauttamassa. Saatiin antibioottisalvaa ja lääkärisetä oli mainio, antoi meille kumihanskoja ettei rasva yöllä pyyhkiydy lakanoihin vaan pysyy sormessa. Sanoi vain, että laita nuo hanskat kassiiisi äläkä mainitse niistä mitään toimistossa :)

Ostimme pienimmälle samalla reissulla talvitakin ja kotona tilasin siihen sopivat toppahousut Tanskanmaalta. Tulevat halvemmiksi kuin käydä täältä kaupasta hakemassa. Se on minusta usein aika hämmästyttävää nettikaupoissa.

Mutta nyt menen taas säätämään idioottiblogiani. Mielessä kävi jo, että tekisin toisen vastaavan, mutta ehkä jätän väliin. Auh.

 

Ihmetys

Jonkin blogin ja linkin kautta eksyin kuulemma Suomen suosituimpaan blogiin eli Mungolifeen.  Mitähän tähän sanoisi? Jotenkin menin ihan sanattomaksi, kuten usein käy kohdallani eksyessäni ns. muotiblogiin.

Hämmennyn aina siitä suuresta kuvamäärästä. Kuinka monta kuvaa voi laittaa samaan postaukseen samasta asusta? ja miksi? Eikö yksi tai kaksi  kuvaa kerro saman? Taidan olla jotenkin hidas, kun en tajua, mutta eihän se ole minun ongelmani :)

Tuossa nimenomaisessa blogissa minua häiritsee myös se suunnattoman isokokoinen banneri, joka täyttää puoli ruutua. Hitaammalla yhteydellä se olisi jopa mahdoton avattava.

On olemassa yksi muotiblogi, jota seuraan suht orjallisesti. Se on veljentyttäreni (18v) ja ihan kelvollinen. Hän tosin suunnittelee vaatealan opintoja käsittääkseni. Linkkiä en kehtaa laittaa tähän, ettei hän hämmenny suuresta kävijämäärästä :P

Loppuun suosikkini Kotiteollisuudelta. Kovin kaunis.

Onko ihan pakko?

En ole ihan hirveästi jaksanut seurata Estelle-laivaa tai sen tapahtumia, mutta ihan oikeasti joskus käy pienen katin mielessä, että onko ihan pakko aina tunkea joka paikkaan? Sitten ollaan ihan hoomoilasena, kun sattuu jotain ikävää.

On tietysti ihan helkkarin hienoa, että on joku joka jaksaa. Ettei kaikki vaan istu kotona ihmettelemässä. Mutta ns. aikuisten oikeasti minulla ainakin riittää ihan omasta takaa tarpeeksi hommaa tässä kuuluisassa arjen pyörittämisessä. Ei tulisi mieleenkään lähteä jonnekin toiselle puolelle maailmaa pelastamaan koppakuoriaisia (jos nyt saa sanoa äärimmäisen esimerkin).

Kriisi kuuluu taas lähestyvän...

Vuosipäivä

Vuosi sitten aloitin tämän blogin pitämisen ja enemmän tai vähemmän tiiviisti on tullut kirjoiteltua. Lasken tämän vuosipäivän syksyn ensimmäisestä iltavuorosta, jottei nyt kenellekään tule ongelmaa matikkapään kanssa. Se olisi varmaankin kovin kalanhajuista touhua. (Hahhaah mikä vitsi)

Aloitin tänään uuden elämän, elintasokumpua on pienennettävä. Kävin siis aamulla vetäisemässä uimalla kilometrin Itiksen altaassa. En ollutkaan niin rapakuntoinen, kuin kuvittelin, sillä suoritin matkan 35ssä minuutissa. Aika hyvin.

Näin iltapuolella en aio kumminkaan mainita mitään siitä, kuinka käsivarsia särkee tai jalat on niin jäykät, etten meinaa kyykkyyn päästä Kyllä ne siitä vertyvät. Jossain vaiheessa.

Anti-Puuma

Uunituoretta Imagea selaillessani iskeytyivät silmäni typerässä muotikuvajutussa ihanan komean miehen sivuprofiiliin. Katseltuani sitä hetken tajusin tuijottelevani Ville Virtasta. En aavista, miksi ihmeessä hän oli jossain rytkykuvauksissa miehenä kahden naisen välissä, mutta kuola kyllä valui. Minulta siis.

Tässä väsymystilassa aloinkin sitten pohdiskella kuinka kävisi, jos sattuisi yhtäaikaa Ismo Alangon ja Ville Virtasen kanssa jonnekin. Varsin levotonta menoa, eikä ihan levottomuuskaan riittänyt vaan tuli jo muutamat aika hotit lukemani fanfikit mieleen. Pitäisi varmaankin lopettaa tähän tämä avautuminen :P