Lokakuu. Mitäpä siihen sanoisi. Opiskelujen kannalta helkkarinmoinen kuukausi ja kaiken muunkin kannalta. Onneksi on edes syysloma.. torstai siis.
Pohdin tässä kuvahaastetta, jatkanko sitä vielä vai annanko olla. Tänään tosin osallistuin FBssä, sillä kuukauden aiheena ovat aakkoset.
Taulu työpaikan portaikossa, olen ristinyt sen 'Aivopieruksi'.
Pienin lähtee huomenna retkurssin kanssa yöretkelle. Meidän alakoulussa on tapana järjestää taito- ja taideaineissa ns. kursseja ja nyt on 1-3 luokkien vuoro, pienin hinkui retkelle ja onneksi pääsi. Tosin nyt tulee pari retkeä peräkkäin, kun viime viikonloppuna olivat partion kanssa kämpällä. Kivahan se on, että tykkää :)
Jotenkin en jaksa nyt keksiä enempää tarinaa, vaikka mielessä on kaikenlaista. Taidan lähteä nukkumaan. Jostain syystä muistin tämän piisin, aivan kamalan surullinen mutta sopinee syksyyn. (Amanda Palmer on ihana ja kaiken lisäksi naimisissa yhden suosikkikirjailijani Neil Gaimanin kanssa.)
Kohta voin jälleen alkaa odottamaan ensi vuoden syyskuun viimeistä päivää. Tämänkertainen päivä meni kivuttomasti ja niin uskon seuraavankin menevän.
Työpari tarjosi minulle lounaan ja se olikin varsin mukava kokemus. Kävimme naapurikahvilassa ja salaattimme jälkeen jaksoimme syödä vielä palaset kakkua kahvin kera. Mansikka-marenkikakku oli namia :)
Iltapäivällä livistin hyvissäajoin leffaan. Pojat eivät sitten halunneetkaan tulal elokuviin, joten menimme tyttökaverini kanssa kahdestaan, mikä olikin loppujen lopuksi varsin oivallinen ratkaisu. Elokuva oli nimittäin niin surkea, että nauroin katketakseni. Eihän siinä muutakaan voi.. Richard sentään pelasti jotakin ja lopputekstien jälkeen vaihdoimme muutaman sanan erään samanikäisen naisen kanssa, joka kertoi käyneensä Lontoossa kolmesti! katsomassa Cruciblen. (En ole katkera, en.) Joka tapauksessa hänkin oli sitä mieltä, että elokuva oli aika onneton.
Tulin kotiin, join kahvit mutakakun lopun kera ja kohta menen pelastamaan Englantia loppuiltaa Guyn kera. Edes jotain .. silmäniloa.. :P
Kuun viimeisen kuvahaasteen aiheena oli 'mistä olen kotoisin'. Arvatkaa :P
Loppuun päivän piisi, random-otantana Juutuupista.
Alkoi siis altaassa ja huolimatta viikonlopun järkyttävistä ruokamääristä vetäisin kilsani tasan 30 minuutissa. Aika hyvin :)
Töissä oli yllättävän kivaa, sekä työkaverien että asiakkaiden kera ja melkein unohdin lähteä seitsemältä kotiin. Harvemmin käy niin. Ehdin myös tehdä melkein koko tiedonhakutehtävän loppuun, nyt on enää jäljellä puhtaaksikirjoitus ja sivun verran eri hakusysteemien vertailua. *huokaus*
Kuvahaasteen aiheena tänään oli 'toive' ja koska en muutakaan keksinyt, laitoin tämän. Toiveeni oli nähdä samam esitys uudestaan samalla kokoonpanolla, mutta koska se on mahdotonta olen onnellinen siitä, että ylipäätään pääsin näkemään koko jutun :)
Kuva työpaikan seinältä ;)
Tulin kotiin ja nautiskelin palan eilen leipomaani mutakakkua. Huomenna menen elokuviin poikien ja ystäväni Kristiinan kanssa katsomaan pyörremyrskyjä. Arvaatte varmasti, kuka on elokuvan miespääosassa.. jos ette niin koettakaa arvata kaksi kertaa :P
Loppuun Capital Cities'iä. Jostain syystä olen kovasti tykästynyt heidän piiseihinsä.
Tämä sunnuntai on mennyt ihan täysin rentoutumisen kannalta. Sen verran katsoin opiskeluhommia, että kopion yhden tehtävänannon word-tiedostoon. Jee.
Olen ehtinyt tänään katsoa pari jaksoa Robin Hoodia, yhden elokuvan yksin ja yhden elokuvan pienimmän kanssa. Samalla olen neulonut (ja purkanut).
Päivän kuvahaasteen aiheena oli peli ja koskapa sattui niin sopivasti, että pienin reppuaan purkaessaan onnistui levittämään Uno-pelin kortit lattialle, otin niistä kuvan. Se on muuten varsin hauska peli :)
Nyt menen katsomaan vielä hiukan lisää Robin Hoodia ja varsinkin Guyta.. nam.
Pikkuhiiret ovat poissa ja kissat hyppivät pöydällä :) Toisin sanoen kävimme miehen kanssa ulkona syömässä, koska pojat ovat partioretkellä emmekä viitsineet ruveta ruoanlaittoon. Lisäksi minulla on ensi viikolla syntymäpäivä, sekin ihan hyvä tekosyy. Kävimme sellaisessa ravintolassa, jossa olemme käyneet viimeksi noin 16 vuotta sitten.. aikaan ennen esikoista. Samalta näytti ja ruoka oli edelleen aivan yhtä hyvää, ellei parempaakin, kuin silloin ennen. Yksi iso plussa siitä, että enää ei saa tupakoida sisätiloissa, sisäilma oli huomattavan raikasta.
Tämän päivän kuvan aiheena on 'Celebration'. Juhlin hetken hiljaisuutta kuolaamalla katsomalla Guy of Gisbornea sillä aikaa, kun mies vei pojat partioretken lähtöpaikalle.
Nyt mies laittaa meille juuri jälkiruokakahveja, joten siirryn tv:n ääreen.
Tänään oli keskimmäisen vanhempainvartti yläkoululla. Tietysti muistin ajan väärin eikä mies tarkistanut sitä muualta, joten emme menneet sovittuun aikaan vaan puolenpäivän jälkeen. Onneksi se sopi opettajalle ja keskimmäinen pääsi luistamaan musantunnilta viimeiseksi vartiksi.
Sikäli nuo keskustelut ovat aika hassuja meillä, kun ei ole koskaan ollut mitään varsinaisia ongelmia koulunkäynnin suhteen. Nytkin keskustelimme sitten kaikenlaista muuta opettajan kanssa.
Kuvahaasteessa aiheena oli 'Paras'. En keksinyt muuta, joten otin kuvan uudesta ihanasta kangaskassista, jonka ostin elokuussa British Librarystä. Kaiken muun kivan lisäksi kassissa on yksi suosikkilausahdukseni kirjastoista ja kirjoista.
Aamulla katselin kolme jaksoa 'Ultimate force'-sarjaa. Hmm..
Huomenna kaikki kolme mukulaa lähtevät metsään ja tulevat vasta sunnuntaina takaisin. Mikä rauha ja hiljaisuus!
Nyt menen tuijottamaan töllöä, Outlander-sarjasta on kaksi jaksoa katsomatta! Graham! Haa.. ja loppuun Ylviksen video, se on nyt uutena soittoäänenä luurissa. Kiitos vain Laiskis :)
Tentti on ohitse! Saatan päästä läpi, mikä olisi aina positiivista. Onneksi puolet arvosanasta tulee tentistä ja toinen puoli tehtävistä. Onneksi.
Työpäivä oli suorastaan jännittävä.. meidän puolikas ihmisemme sairastui kesken päivän ja työpari oli käynnillä jossain. Pelkäsin hetken, että joudun jättämään koko puljun vartioimatta kun oli pakko lähteä (tentti you know), mutta juuri kun olin kurvaamassa ovesta ulos työpari saapuikin :) Huh.
Tentin jälkeen olen vain chillaillut tässä koneen ääressä ja päivitellyt LibraryThingiä. Ehkä saan sen joku vuosi ajan tasalle. Käytän GoodReadsia mobiilisti, joten LT jää helposti hunningolle, se ei minun mielestäni toimi aivan niin hyvin kuin voisi toivoa.
Päivän kuvahaasteen aiheena olivat 'Kulmat' (Angles) ja tässä se, mitä sain siitä irti. Vanha palapeli, jota pienin tykkää edelleen väännellä erilaisiksi linnoituksiksi.
Eipä tässä sen kummempia, taidan siirtyä telkkarin ääreen katselemaan jotain ja neulomaan. Köh.
Olen väsy, vatsakipu on vienyt tänään kaiken innon ja olinkin kotona koko päivän (ihan hyvä vessan läheisyydessä) lukemassa tenttiin. Lukemisen lomassa pitämäni puolen tunnin tauon aikana silitin viikonlopun pyykit ja kuuntelin NightValea.
Päivän kuva-aiheena oli sana 'Loud' eli äänekäs. Otin kuvan esikoisen teknisissä tekemästä minikaiuttimesta, josta kuuntelen luurin kautta musaa ja nyt sitä mainitsemaani NightValea.
Nuppi kaakossa
Lopetin tenttiinlukemisen saatuani kirjan luettua toisen kerran loppuun ja kerrattuani pdf:n kolmannen kerran. Onneksi aiheena on informaatiolukutaito ja sosiaalinen media (kirjastossa), jäljemmästä sentään jotain tiedän ja ehkä osaan sanoakin, aloitinhan sen käytön jo 1996 SFNetin keskustelupalstoilla. Saa nähdä kuinka käy.
Huomenna aion mennä töihin joka tapauksessa. Pitää vain muistaa tulla ajoissa, että ehdin viideksi tenttikysymysten ääreen :P
Alemmasta videosta sen verran, että joskus pohdin kuinka harmaita olivatkaan opettajat tuossa koulussa, jota kävi sekä Rowan Atkinson että samaan aikaan Monty Python-tyypit ja vieläpä (jos muistatte) 'Lunta tupaan'-sketsiohjelman kaverit Mel Smith ja Griff Rhys Jones.
Päivän kuvahaasteen aiheena oli kolmio. Laitan alle yhden kolmion, josta erityisesti pidän eli 30 sekkaa Marsiin-poikien merkki :)
Töihin pääsin aamulla varsin mukavasti, metroa korvaava bussi ajoi parikymmentä minuuttia päättäriltä toiselle ja iltapäivällä tulin toisella bussilla, jolta kävelin vartin kotio. Työpäivä itsessään jäi suht lyhyeksi, koska vatsa alkoi temppuilla ja on edelleen niin kipeä, etten tiedä mitä tekisin. Lukiessani tenttiin torkahdin sohvalle.
Siinäpä kai ne tärkeimmät tältä illalta. Ainiin, sain sen kuoren luuriini (synttärilahja itselleni) tänään kotiin, mies hiukan pudisteli päätään kuoren nähdessään :D Kauniin värinen se ainakin on. Tykkään!
Loppuun vielä joku piisi. Sattumalta osuin tähän, jostain tuttu.
Päivän sana on siis rapea eli crisp lontoonkielellä. Alla kuva mielestäni mukavan rapeannäköisestä Japanin lyhtykoisosta, sepä on kaunis kukka :) Joku oli niitä tuonut meille sekä kirjastoon että sosiaalitilaan.
Ennen töihinmenoa kävin uimassa, se olikin jälleen tosi kivaa ja uinti kulki :) Minusta on ihanaa, kun nykyään voin mennä uimaan koska tahansa, kun ei tarvitse välittää mistään naisten ongelmista. Kyllä sitä kestikin, useampi vuosi kului jatkuvien vuotojen kanssa. Mielestäni olen ansainnut tämän pienen nautintoni kaiken sen kivun, säryn, harmin ja tuskan jälkeen, mitä koin. Voin myös ihan sivumennen sanoa, että on tosi kamalaa nukkua vauvanvaippojen kera.
Ehdin myös ennen työpaikalle menoani käydä Kirjasto 10:ssä, jossa tapasin jopa neljä ex-työkaveria ja yhden nykyisen opiskelukaverin. Hänen kanssaan ihmettelimme yhdessä tenttiin tulevan artikkelin vanhentunutta tietoa ja toivotimme toisillemme onnea tuleviin koitoksiin. Ex-työpikkuveljeni muisti minua antamalla Tim Burton-pelikortit! IIH! Hän oli ostanut ne ihan minua silmälläpitäen jostain Burton-näyttelystä, mihin oli osunut :) Toiselta ex-työkaverilta ostin pari dvd:tä edullisesti, toisin sanoen pohdin olisiko pitänyt maksaa niistä enemmän, mutta annoin vain hinnan jota hän pyysi.
Mitähän vielä... Töissä ehdin tehdä jo toisen osion ensimmäisistä tiedonhakutehtävistä. Pitäisi koettaa saada ne valmiiksi vaikka viikonloppuna, ne ei vät ole kovin ihmeellisiä. Vaikak täytyy myöntää, että hankalin osuus oli löytää Tuomas Akvinolaisen teoksia Kongressin kirjaston kokoelmista.
Ihana kettukuvaaja löytyi netistä. Villieläinkuvausta :)
Jaa.. laskunmaksu vielä ennen nukkumaanmenoa. Huomenaamuna kiroan sekä JHLn että AKTn työntekijät sinne alimpaan ja kuumimpaan hiilienlapiointipaikkaan.
Ainiin ja pienimmän kanssa saimme hyvät naurut tämän artikkelin jälkeen. Nimittäin tottahan toki hämähäkkejä edustaisi Hämähäkkimies :)
Loppuun laitan vielä yhden IceBucket-videon. Pienin tykkää tästä tosi paljon :P
Päivän suosikkisanaa kysyttiin kuvahaasteessa, mutta en kuitenkaan sen vuoksi tuota otsikkoa laittanut. Päänsärky on ollut koko viikonlopun seurana, enkä tiedä mistä sen pyydystin. Voihan olla, että jooga avasi jonkin jumin joka nyt kiukuttelee.
Kuvaahaasteen sanaksi laitoin perheen, sillä se oli enkuksi helpoin valinta. Suomeksi ikuisesta ihanin sana on mielestäni 'lämpimämpi', sitä kun aikansa makustelee ja rullaillee/lähmii kielellään, niin se on juurikin lämmin. Aivan ihana sana. Se aivan tirskahtelee varpaiden välissä :)
Perhe
Olen lukenut, lukenut ja lukenut. Hiukan turhauttavaa lukea 2007-vuodelta olevaa artikkelia, jossa puhutaan nyt jo kuolleista asioista tai systeemeistä, joista ei koskaan tullut mitään. Oletan kuitenkin, että niistä ei varsinaisesti kysytä tentissä vaan siinä kysytään asioista, joista edelleen puhutaan kirjastoalalla.
Aion mennä hetkeksi katselemaan töllöä, vaikka se ehkä saattaa häiritä molempien isompien poikien koelukua. Yllättäen meillä kaikilla on kokeita tämä viikko pullollaan :)
Loppuun tuntematon mutta ihan kiva sunnuntaipiisi.
Tasan ei mene nallekarkit, mutta Ikean autokarkit kyllä kun keskimmäinen jakaa ne. Ja Paimenelle tiedoksi, että sain MTV3:n sivuilla olevasta karkkitestistä tulokseksi Turkinpippurin. Salmiakkia olen siis ihan virallisesti :P
Tänään olen katsellut yhden luennon netitse ja neulonut melkein yhden huivin valmiiksi. Huomenna pitänee lukaista yksi tenttikirja lävitse ja sunnuntaina sitten se ja jotain muuta uudemman kerran. Joopa..
En muista oliko jotain muuta.. kerron jos muistan :P
EDIT Muistinkin heti, kun olin tallentanut eli Skotlannin vaalit. Olipa metka tulos.. sikäläiset nettituttavani ovat olleet kovasti varmoja, että Skotlanti eroaa Isosta-Britanniasta, mutta niinpä vain kävi hassusti. En tiedä, olisiko Skotlannin itsenäistyminen ollut hyvä heille itselleen, mutta EUn kannalta (hallinnollisesti ajatellen) se olisi varmasti edesauttanut EUn hajoamisessa (mikä minusta henkkoht olisi melkeinpä ookoo). Vähän outo maku jäi kyllä suuhun niinsanotusti tästä kansanvaalista. Jotenkin hmm.. kummallinen olo.
Tänään meni sitten sekin neitsyys, sillä vihdoin vuosikausia vaanittuani sopivaa kurssia sellainen osui kohdalle. Hathajoogan alkeet kaupungin henkilökunnalle tarjoamana. Oli kivaa :) Opettaja sanoi aloittavansa rauhallisesti meidän kanssamme, sillä joukossa on tosi eritasoisia henkilöitä ja eri-ikäisiä ja hän haluaa välttää vammoja (kuten varmasti mekin). Näin alkuun keskitymme lähinnä saamaan Aurinkotervehdyksen liikkeet sujuvasti lävitse, niissäkin riittää tekemistä. Ainakin nyt tuntuu siltä, että jotain olen tehnyt; selkäfielissä tuntuu ja oudosti kramppaavat jalat on hieman paremman tuntuiset.
Kuvahaasteessa oli aiheena Persoona. En yleensä käsittele lemmikkejä persoonina, mutta nyt on kuitenkin tehtävä poikkeus. Kissamme Sysi on 18-vuotias vanhus, joka nyt kuulon huonontuessa huutaa entistä railakkaammin yrittäessään jutella. Mutta silloin nuorena kissana hän vahti vauvoja näiden nukkuessa ulkona ja hääti oravat pois häiriköimästä. Mökillä hän jaksaa vielä metsästääkin elävää ravintoa. Yrittihän kissa joskus meitäkin opettaa metsästämään, mutta totesi kai lopulta meidän olevan liian typeriä moiseen toimintaan ja jätti sikseen. Nämä kuvat ovat elokuulta, mökiltä. Hiukan hirvittää, kuinak selviämme siitä päivästä kun Sysikkiä ei enää ole.
Huomenna aion ensin imuroida kämpän ja sitten alkaa tenttiinluku. Yksi luentokin pitää katsoa. Ensi viikolla menee illat rattoisasti kaikenmaailman muissa hommissa ja torstaina olisi tentti. Jos läpi pääsen, olen tyytyväinen.
Avain oli siis tämän päivän aiheena ja koskapa nuo nyt käynevät näin otsikkovammaiselle ihmiselle otsikoiksi, niin saatte kärsiä. (jostains yystä 'kärsiä'-sanasta tulee aina jokin typer' possuvitsi mieleen.)
Avain siis eli avaimet. Työsellaiset Nuuskamuikkusen kera. Joka oli minusta se ihan paras tyyppi Muumilaaksossa, koska tajusi lähteä talveksi pois lämpimille maille (vaikka siten loppujen lopuksi paljastuikin Myyn isäksi jostain ketjusta..). No, eipä se haittaa, vanhaan hyvään aikaa lehtolapsia oli siellä sun täällä ;)
Pienin oli ratketa onnesta soittaessaan minulle koulun jälkeen. Äikäntunnilla oli tehty joku tehtävä ja hän oli ensimmäisenä saanut sen oikein valmiiksi ja ope oli piirtänyt kruunun tehtävän päälle. Oikein kiva :) Ensinnäkin ope oli se viime syksyn luokanvalvoja, jonka kanssa meni sukset ristiin sekä lapsella että meillä ja toisekseen maanantaina tuli taas huomautus tunnilla riekkumisesta. Siihen nähden siis erittäin kiva.
Poikkesin kaupassa kotimatkalla ja huomasin ravatessani kassalle karkkihyllyjen lomasta, että kaksi pikkukundia suoritti empiiristä tutkimusta irtislaareilla. Mainitsin asiasta kassaneidolle, joka ilmoitti vartijoille, mutta kurvatessani ulko-ovelle huomasin, että pojat olivat jo lähteneet lipettiin. varmaan säikähtivät kun huomasivat minun huomanneen heidän tekosensa. Kotona sanoin miehelle, että siitähän ne äkkiä siirtyvät sitten pakattuihin karkkeihin jne muihin kamoihin ja mies mainitsi jotain porttiteoriasta. Mutta niinhän se loogisesti menee :P
Joo.. näköjään onnistuin saamaan melkoisen nettijulkisuuden itselleni hetkeksi. Kysyin nimittäin Twitterissä Grahamilta mitä tuo tykkäsi salmiakista (jotka lähetins ukkien mukana) ja G vastasi, että ne olivat oikein hyvejä. Uskonkin, että hän jopa saattoi niistä pitää ollen skotti, sillä skotithan syövät myös kaikenlaista metkaa :) Joka tapauksessa vähän hirvittää. En halunnut ihan tällaista määrää huomiota sillä viestillä saada. Noh, tehty mikä tehty.
Pyykkikone rallatteli loppulaulunsa, joten menen ripustamaan nuo toiseen kertaan pestyt. Sitten etsin jumppavaatteet jostain, sillä huomenna aloitan joogaharrastuksen henkilöstöliikunnassa. En ole koskaan ennen joogannut, saa nähdä kuin ämmän käy.
Loppupiisistä voitte arvata mitä pienin katseli tänä iltana :) Yksi tämän perheen suosikkielokuvista. Ja tästä tulikin mieleeni, että varasin meille (koko perheelle) syysloma-torstaiksi liput Kaupunginteatterin Sarjahurmaajiin, uskon sen olevan hyvä.
'En tykkää' oli tämän päivän kuvahaasteen aiheena. Töissä oli edelleen neilikoita kahvihuoneessa ja koska ne ovat ehdottomasti inhokkikukkiani (huolimatta Laiskan vaimon ponnekkaasta puolustelusta) lätkäisin ne kuvaan. Valkoiset neilikat ovat aina hautajaiskukkia ja kaikki neilikat tuoksuvat aivan kaamealle. Kalmalle. Nih. Makuasiat nyt vain ovat.. makuasioita.
Töissä aika kului suht rattoisasti. Yritin ensin saada säädettyä uutta Hobitti-laskuria tänne blogiin, mutta koska en halunnut kirjautua (maksulliseen) palveluun niin jätin sen silleen. Sitten yritin päivittää LibraryThingiani ajan tasalle, mutta en ehtinyt saada edes viime loppuvuotta sinne, kun piti jo lähteä pois. Aioin jatkaa hommaa kotona, mutta jotenkin eksyin taas tekemään kaikenlaista muuta. Katselin yhden elokuvan (Wild target) pienimmän kera ja luin yhden kirjan loppuun. Siinä se ilta taas vilahtikin.
Löysin tämän kuvan aamulla Fb:stä. Jostain syystä ajattelin, että se ilahduttaa erityisesti Paimenta.. :D
Loppuun vielä joku musiikki, saa nähdä mitä juutuupista löytyy tänään :P
Aloitin päivän pulahtamlla altaaseen ja ilokseni huomasin, että huolimatta kesän kevyemmästä uimisesta pääsin peruskilometrini 32 minuutissa. Hallissa oli aika tyhjää ja sain koko radan itselleni kolmen kierroksen jälkeen. Naapuriradalla uiva vanhempi herra tervehti, olemme jo pari talvea uineet naapuriradoilla.
Uinnin jälkeen käväisin kysymässä kirjastosta olisiko kolmaskin tenttikirja jo ilmiintynyt sinne ja olihan se. Nyt pääsenkin lukemaan ihan urakalla! Jee!
Töihinkin ehdin ja istuin jopa iltakasiin asti. Onneksi oli suht hiljaista ja ehdin tehdä ensimmäisen osion tiedonhakutehtävistä suurin piiretin. Pitää vielä kirjoittaa se puhtaaksi ja selvitellä hiukan sitä, miten löysin vastaukset.
Tilasin luuriini hienot kuoret eräältä RArmyn jäseneltä, nyt voin jo julkisesti tunnustaa olevani RA-fani :P Jostain syystä olen tämä vuonna ollut erityisen ihastunut sekä hotpinkkiin että fuksiaan. En tiedä yhtään, miksi. Kummallista.
Päivän kuvahaaste oli 'Remember' ja koska en millään keksinyt mitään, niin tässäpä kuva viimeisltä aamulta Oahulla juuri auringon noustessa, kun käppäilimme kohti lentokonetta. Minusta aika onnistunut kuva ollakseen luurin kameralla otettu.
Loppuun vielä joku piisi. Vähän aikaa ajattelin laittavani päivän korvamadon, mutta kun sain sen juuri pois.. Onneksenne en löytänyt sitä tähän hätään, joten saatte Alkaline trion piisin (joka on varmaan ollut täällä ennenkin). Tämä on minulla luurisa soittoäänenä, että jos kuulette jossain metroasemalla tjsp niin tiedätte..
Tänään sitten se tapahtui. Pyykkikonevanhus kuoli lopullisesti, tietysti juuri silloin kun mies oli pois kotoa esikoisen kera. Meni tunti kun pusersin vedet käsin pyykeistä ja ripustin narulle, vedet olivat koneessa edelleen ja osin lattialla. Näöstä päätellen pitää pestä sekä eiliset että tämän päiväiset uudestaan.
Mies katsoi ensin, että korjaisi pumpun, mutta koneen kaikki sisuskalut olivat jo sen verran haperoita, että päätimme parhaaksi ostaa uuden masiinan. Nyt uusi kone pimputtaa pienen musiikin aina käynnistyessään, ohjelmaa valitessaan ja virtaa katkaistessa. Sen saisi kuulemma synkattua minun puhelimeni kanssa jotenkin, mutta en oikein ymmärtänyt miksi?
Mies ja esikoinen kävivät pyöräretkellä eli katsastivat fillarireitin esikoisen lukiolle tulevan metro/ratikkalakon vuoksi. Minäkin odotan pääseväni fillaroimaan töihin kaatosateessa. Sinä päivänä nimittäin sataa varmasti, koska lakko. En uskalla edes ajatella, että olis lämmin ja kuiva aurinkoinen keli. Tuskin.
Lukaisin vähän päälle 50 sivua PDF:ää, informaatiolukutaidosta ja sosiaalisesta mediasta. Voi elämä, kyllä oli kiinnostavaa. Not. No, tentittävä se kuitenkin on.
Tällaisen löysin FBstä, ehkä se hieman ilahduttaa teitä.
Sananlaskut uudistuvat ja tältä ne näyttävät 2014: * Lopussa on aika ihme, jos seisoo. * Se mikä ei tapa, se vituttaa.
* Itseäni olen aina kiittänyt ja kiitosta on riittänyt. * Happamia sanoi vihreä kettu rauhoittavista. * Odottavan aika on yleensä alle tunti. * Tili tuli, tili meni. Näkikö kukaan kumpaakaan tilannetta? * Parempi pää täynnä, kun kymmenen oksalla. * Niin makaa kun sattuu sammumaan. * Tulin, näin ja koitin sormella. * Laatta on heitetty. * Viina on viisaiden luoma. * Itku pienestä kalusta. * Kahden aina kalliimpi. * Ken leikistä suuttuu, se ottakoon diapamin. * Niin metsä vastaa kun hallusinaatiot haluaa. * Valheella on lyhet jäljet, ellei käytä väärää passia. * Avainrengas on kätevä pikku härveli, jonka ansiosta voit hukata kaikki avaimesi kerralla. * Hölkkää, niin kuolet terveempänä. * Idiootit pitävät yllä järjestystä, nerot hallitsevat kaaoksen. * Ihmiset ovat kuin viinit, huonot muuttuvat vanhoina happamiksi, hyvät tulevat vanhetessaan yhä paremmiksi. * Ihmisillä, jotka väittävät, etteivät anna pikkuasioiden häiritä itseään, ei ole koskaan ollut hyttysiä makuuhuoneessaan. * Ihmisiä on kolmenlaisia. Niitä, jotka osaavat laskea, ja niitä, jotka eivät osaa. * Kukaan ei ole hyödytön. Aina voi olla edes huonona esimerkkinä. * Kun on korviaan myöten kusessa, on parempi pitää suunsa kiinni. * Kysyvä ei tieltä eksy, hän on jo eksynyt. * Meille on annettu kaksi lahjaa, joita tulisi käyttää mahdollisimman paljon -huumori ja mielikuvitus. Mielikuvitus korvaa sen, mitä emme ole ja huumori auttaa meitä hyväksymään sen mitä olemme. * Mitä enemmän asioita tietää, sen enemmän tietää asioita, joita ei tiedä. * Naiset pitävät hiljaisista miehistä, he luulevat heidän kuuntelevan. * Naura ongelmillesi, niin kaikki muutkin tekevät. * Pessimismi on aivan turhaa, ei se auta kuitenkaan mitään. * Se viimeksi nauraa, joka hitaimmin ajattelee.
Loppuun vielä päivän kuvahaastekuva. En keksinyt mitään muuta tervettä, joten tässä elokuinen kuva mökiltä. Komea otus vai mitä?
Sudenkorento
Ja illan ratoksi Maroon5:n esittämä Sunday morning.
Aamulla lähdin pienimmän kera elokuviin katsomaan Minisankareita, joka jäi viikko sitten kesken. Tällä kertaa kaikki meni oikein hyvin ja elokuva oikeasti toimi erinomaisesti 3D-versiona. Söpöt ötökät ja huvittavat viholliset olivat mainioita :)
Elokuvan jälkeen teimme pienen ostoskelukierroksen, ensin Behnford'silla ja karkkikaupassa ja sitten Itiksessä haimme minulle tenttikirjan kirjastosta, kirjaston jälkeen kävimme Arnold'sin donitsitiskillä ja vielä lähiostarin kukkakaupassa. Pienin olisi halunnut lihansyöjäkasvin, mutta sellaista ei valitettavasti löytynyt ja lupasin katselaa vielä keskustasta joku päivä moista. Meillä oli sellainen joskus, mutta sitten se kuoli ja mokomat jotenkin hävisivät kaupoistakin. Saa nähdä löydänkö.
Päivän kuvan aiheena oli 'out of place' ja otin kuvan osasta jääkaappimagneeteistamme. Yksi niistä häiritsee minua hiukan, se ei ihan kuulu joukkoon ja se oli vielä vähän vinossakin, tarkoituksettomasti.
Nyt taidan lähteä hetkeksi vielä 1700-luvun Skotlantiin.. Graham kiltissä on parasta koko sarjassa ;)
Loppuun vielä joku random-piisi Juutuupista. Tässä on jotain samaa tunnelmaa kuin The Crashillä aikoinaan.
Katselin tänään opintojen ensimmäisiä tehtäviä ja voi pojat, kyllä niin iski päänsärky :D No ei, mutta pitänee varmaan paneutua niihinkin jossain vaiheessa. Meilasin myös pää-opettajalle kopion työtodistuksesta, joten ei tarvinne huolehtia 2 kk:n työharjoittelusta sen enempää. Joudun kyllä kirjoittamaan pari kirjoitelmaa/analyysia siihen liittyen, mutta se homma on kaikkien tehtävä ja se on ihan hyvä minusta.
Jostain syystä niska on aivan umpijumissa, joten aion siirtyä tästä sohvalle tuijottelemaan .. jotain.. :P Neuleen kera tietysti. Aamusella nimittäin piti purkaa melkein koko juttu, koska olin alkuvaiheessa tehnyt virheen ja se alkoi häiritä ihan liikaa. Ehdin samalla katsella Guy of Gisbornea Robin Hoodia neljä jaksoa.
Kuvassa on syksy aiheena ja nappasin pari otosta pihalta, tässä kuitenkin se, jonka pistin julkijakoon.
Tänään kuvahaasteen aiheena oli 'Miltä nyt tuntuu?'. Hyvältä tuntuu, juhlavalta. Tänään oli aika rattoisa työpäivä. Normiaamun (tosin hiukan myöhäisemmän) jälkeen vaihdoimme juhlatamineet yllemme ja hurautimme ratikalla Kaupungintalolle juhlimaan satavuotiasta virastoamme. Meidän kanssamme juhlivat myös kuapungin isä Pajunen ja koko maan isä Niinistö (sekä naapurinrouva).
Oli kyllä hauskat juhlat, se täytyy sanoa. Oli klassista musiikkia ja rentoja puheita, vähemmän rentoja puheita, hyvät juontajat, a capella-versio 'Sata salamaa'-viisusta, stadin slangilla esitetty puhe (jonka ymmärsin kokonaan kiitos veljeni ahkeran Stadin slangin käytön) ja yhteislaulua sekä torvisoittoa. Lopuksi buffet viineineen ja sitten näyttelyn avajaiset alakerrassa. Tämä kaikki sujuvasti suomen ja ruotsin vaihdellessa saumattomasti.
Hauskinta oli tietysti nähdä kaikkia entisiä ja nykyisiä työkavereita hieman hienommissa puitteissa. Hauskaa oli myös huomata, että Herra Presidentti ihan oikeasti ilahtui muistelmateoksista. Minusta hän onkin humaani ihminen, toisin kuin moni muu poliitikko.
Ihana työkaveri otti kuvan minusta Käärmenäyttelyssä :)
Tultuani kotiin leivoin pienimmän luokan Sadonkorjuujuhliin yhden kuivakakun, jossa on omenahilloa. Se pitäisi vielä kääräistä muoviin ja laittaa lappu, mitä se sisältää. Sanoin pienimmälle, että laitan lappuun myös siitä, että kakku ei tule enää takaisin kotiin. Jos sitä jää, niin ottakoon opehuoneeseen. Arvon hekin ansaitsevat.
Loppuun vielä Jukka Poikaa, joka ie kuulostanut hassumalta sekään a capella-versiona :)
