Kävin tänään kokouksessa ja sen jälkeen tapasin mieheni keskustassa lounaan merkeissä Kampin Backyard Pick'issä. Siellä on todella hyvä lounasbuffet.
Lounaan jälkeen mies meni takaisin työpaikalleen ja mietin siinä mitä tekisin, ja päätin sitten mennä katsomaan onko Amos Rexiin kuinka kauhea jono, koskapa vietin viimeistä virallista 4-päiväistä työviikkoani.
Magritteen ei ollut jonoa laisinkaan ja niinpä kävin sitten ihailemassa surrealistisia (ja muitakin) Magritten teoksia. Olen aina pitänyt hänen teoksistaan ja nytkin liikutuin varsinkin allaolevasta taulusta aivan kyyneliin asti. (Olen luullut olevani outo, mutta olenkin aivan normaali, hurmio vain kummittelee.)
Katse kaukaisuuteen
Kirous
Kiersin myös perusnäyttelyn eli Sigurd Frosteruksen keräämä kokoelma suomalaista jälki-impressionismia, joka olivat aiemmin ahtaasti Amos Anderssonin kotimuseossa, ovat nyt kauniisti yhdessä isossa salissa esillä kaikki.
Lisäksi ihastelin ja kummastelin Studio Driftin leijuvaa Drifter-betonimöhkälettä ja Materialism-näyttelyä, jossa erilaisia esineitä oli pelkistetty perusaineksiinsa sekä Fragile future III:n voikukka-ledvalosysteemiä.
Drifter
Vähän eri kuvakulma valaistuksen vuoksi
Fiskarsin sakset Materialism-osiossa
Fragile Future III
Teletappimaa kevätauringossa
Vihdoin pääsin kotiin ja siellä minua odotti Freddie, joka saapui pitkän odottelun jälkeen ilokseni.
Loppuun kuitenkin Princeä, joka juuri soi Spotifystä. Tämä Princen levy on mielestäni yksi hänen parhaistaan, toki joku muu voi olla toista mieltä.
