Mikroaaltouunimme kuoli vihdoin, vaikka 22 vuotta se jaksoi palvella meitä ihan hyvin. Pari kertaa yritin jo aiemmin tappaa sitä siinä onnistumatta. Nyt on suuri aukko kaapistossa ja vasta nyt tajuan, kuinka paljon olen sitä käyttänyt kaikenlaisten asioiden lämmittämiseen pienimmän kaakaomaidosta alkaen.
Sirius on vihdoin ymmärtänyt erilaisten laatikoiden funktion.
Olin tanssillisessa jumpassa pitkästä aikaa ja hiki virtasi. Nyt väsyttää aivan törkeästi, joten lähden tästä kääriytymään petiin. Keskimmäinen meni jo.. Nähdään.
Tänään en ole tehnyt oikein mitään. Aamupäivä kului lukiessa ja katsoessa, kun isommat pojat pullottivat siman. Sitten mittailin helman pituutta miehen kanssa ja ompelin vuorin sopivaksi. Päällyskangas pitää ommella käsin, tykkään siitä enemmän kuin koneella vedetystä saumasta. Leivoin keskimmäisen kanssa raparperipiirakkaa, kun tuo äkkäsi raparperia kaupassa. Hyvää tuli :)
Se mekkokangas, jonka purkasin, ei kelpaa siihen mihin ajattelin. Menen huomenna keskimmäisen kanssa keskustaan, ensin ostamaan kangasta ja sitten ostamaan pojalle hautajaisiin sopivat mustat farkut. Oh joy.
Ensi viikonloppuna pitää raivata kämppä ja kirjoittaa yksi vain 5-sivuinen kurssipaperi.. Mutta onhan tässä vielä aikaa.
Tänään olin kaksi tuntia opettajainkokouksessa. Ei siinä mitään, oli ihan mielenkiintoista ja naapurin rouvakin piti mielenkiintoisen puheen. Hän on sattumalta minun nykyinen pääesimieheni, koska sattuu olemaan sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Meitä hiukan huvittaa tämä läheinen naapuruussuhteemme myös :P
En jaksa oikein keskittyä päivittelemään, flunssa on edelleen voimissaan ja yritän seurata kahta kääpiötä ja Klonkkua twitter-haastattelussa. Samalla ihmettelen, missä vaiheessa olen kadottanut ujouteni ja mihin. Siis siinä mielessä, etten juurikaan enää piittaa siitä, mitä muut ajattelevat minusta. Perisuomalaiseen tapaan sitä ei kuitenkaan kommentoida minulle, joten mitäpä välittäisin :P
Jos isäni eläisi, hän olisi tänään täyttänyt 83 vuotta. Huomaan, että olen todellakin tainnut vihdoin päästää irti, sillä minua ei itketä enkä haikaile. Sunnuntaina on isän 19s kuolinpäivä. Vihdoin pystyn ajattelemaan sitäkin ilman surua.
Päivän piisi yksi pahimmista korvamadoista ikinä. Jostain syystä olen sillä tavalla outo, että tästä jopa tykkään :P
Neon yllyttämänä päätin minäkin kirjoitella sen 16 asiaa itsestäni. Osa lienee jo tuttujakin, jos on yhtään seurannut näitä jorinoita.
1. Rakastan kirjoja ja luen jatkuvasti, kaikkea mahdollista.
2. Päätin kuusivuotiaana haluavani kirjastotädiksi, sillä kirjastossa saan työskennellä kaikkien ihanoiden tarinoiden vaikutuksenalaisena.
3. Uskon aiempiin elämiin, kuten myös joulupukkiin.
4. Saan etiäisiä ja näen enneunia.
5. Olen käynyt akupunktiossa, Shiatsuhoidossa ja Rosen-terapiassa iskiasvaivojeni vuoksi, johon lopulta kaikken parhaan avun sain syvärentoutuksesta hypnoosin avulla.
6. Ollessani kolmannen poikamme kanssa kotiäitinä opiskelin Avoimessa yliopistossa yleisen kirjallisuustieteen peruskurssin ja informaatiotieteen peruskurssin.
7. Käytän paljon sosiaalista mediaa.
8. Olen roikkunut noin 14 vuotta samalla keskustelupalstalla.
9. Rakastan kissoja ja lohikäärmeitä.
10. Katson mielelläni vanhoja Star Trek- ja Babylon 5-tv-sarjoja. Kaikki muukin scifi ja fantasia uppoaa hyvin.
11.Musiikkimakuni on erittäin laaja ja monikirjoinen.
12. Olen ujo, mutta työskentelen ihmisten parissa.
13. Olen hyvä leipuri.
14. Teen parempaa makaronilaatikkoa kuin mies.
15. Tykkään halkojen hakkuusta ja saunomisesta.
16. Harrastan korttiaskartelua ja swappaan art decoja.