Näytetään tekstit, joissa on tunniste video: Simon & Garfunkel. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste video: Simon & Garfunkel. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. helmikuuta 2014

Iltaa

Tämä tiistai on ollut kiltti tähän asti. Oletan sen pysyvän sellaisena vielä hetken, noin viisi varttia.

Oikeasti halusin sanoa, että olen uskovainen. Silti puolustan tasa-arvoista avioliittolakia, sillä minusta ihminen saa rakastaa ketä haluaa. Ilmeisesti kuitenkin useimpien ihmisten mielestä ei saa, mikä on sääli. Toisaalta tiedän olevani outo uskomusteni kanssa, en millään sovi luterilaisen kirkon katsomuksiin siitä, millainen kunnon uskiksen pitäisi olla. Uskonhan edellisiin elämiin ja muuhun roskaan, kuten enkeleihin. (Tämä on provo jos joku ei tajunnut.) Minua ihan oikeasti hieman ihmetyttää kansaa edustamaan valittujen henkilöiden älynlahjat. Kuulostavat yhtä älykkäiltä kuin erään tuttavani mies, joka käyttäessään vaaleanpunaista kauluspaitaa kulkee selkä seinää vasten. (Tämän olen kuullut hänen vaimonsa suusta ja uskon sen olevan suurimmaksi osaksi totta.) Säälittävää. Vertautuu minusta suoraan muslimien kaapuihin ja niiden käytön perusteluihin (=mies on niin himojensa orja, että naisen tulee pukeutua kaapuun).

Halusin ottaa kuvakaappauksen tästä, koska se on aika ajatuksia herättävä.


Nyt kuitenkin kurkussa on kuppa tai jokin. En ollut saada syötyä, koska aina joskus käy niin, että suun sisäpuoli tulee yliherkäksi ja kutiaa ihan sairaasti kun yritän syödä. Siis muulloinkin, kuin kuppa-aikaan. Ajattelin kirjoittaa hetken, jos onnistun ja siksi luen keskiajan kansainvaelluksista. Nähdään taas.


Loppuhuomautuksena sanottakoon, että en usko puhuvani enempää uskonnosta tai uskomuksistani tässä blogissa ja  vielä korostan, että minulla on myös homoseksuaaleja ystäviä ja sukulaisia, jotka ovat ihania ihmisiä.

maanantai 10. joulukuuta 2012

Hullu

Olen jonkin sortin hullu. Tai jotain.

Menen huomenna entisen kakkospomoni läksiäiskähveille, hän siirtyy vapaaherratarten riveihin. Olin neulonut itselleni huivin, mutta koskapa minulla on niitä riittävästi tähän yhteen kaulaan, aion antaa tuon huivin hänelle. Huivi on tehty sari-kankaiden kudonnasta ylijääneistä silkkilangoista, se loistaa kauniisti monissa värisävyissä. Väkersin sen kylkiäisiksi pienen kortinkin ja sen sisälle kirjanmerkin.








Lisäksi korjasin sen eilen tekemäni kirjalaukun eli toisin sanoen purin puolet ja tein sen uusiksi. Tuli huomattavasti parempi.



Minäkö perfektionisti?

Iltalauluksi valitsin Simon & Garfunkelin 'Sound of Silence'n. Kaunista.