Runotus

Viime viikolla töihin kävellessä iski tällainen tunnelma eräästä vastaantulijasta.

Jos sinä
koskisit minua
kuin puhelintasi
Sivelisit hellästi
painaisit kevyesti
Hyrähtäisin eloon
kosketuksestasi
Antaisin äänimerkin

Punainen luuri
- ehkä ei tänäänkään.

M niinkuin maanantai

Maanantai muikeasti muljui, mukavasti menetteli.
Maalikylässä matkailin mukulan mukana, makoisia muistoja mieleen mahdutin.
Maanantain mahdan makuulle määrätä, makoisasti makuusijalleni mennä.

********

Nyt se on täytetty, tämä kirjain-runoelma nimittäin. Oli ihan riittävän hankala. Piti käyttää hiukan apuna sekä synonyymisanakirjaa että urbaania sanakirjaa. Ei vain aivot taivu.

Tämä päivä on joka tapauksessa mennyt ihan mukavasti. Keskimmäinen haki minut töistä ja menimme kangaskaupan kautta Forumiin ostamaan pojalle farkkuja. Teimme pienen mutkan Stockan kautta ja lopuksi kävimme tsekkaamassa Kampin K-kaupan karkkihyllyt.. JA voi mitä minä löysin!! Uusi ihastukseni, Salmiakki-Finlandina voittaja!! On aivan täysin maineensa veroinen! Onneksi ostin kaksi pussillista, sillä tietysti testiryhmän muut jäsenet halusivat myös. Hekin ihastuivat. Mmh.. Olen rakastunut :)

Kampin K-kaupan kassalla onnistuin jälleen kerran osumaan sen yhden aika söpön hurmaavan tatuoidun partaniekan jonoon. Tällä kertaa vihdoin uskalsin puhuakin hänelle, ostimme nimittäin niitä paukahtavia vappunaruja ja sanoin, että on pakko ostaa niitä heti eikä vasta loppuviikosta, jos vaikka loppuvat ja hän oli samaa mieltä kanssani. Että sillä nuorella miehellä on kauniit silmät... ja jos minä olisin parikymmentä vuotta nuorempi.. no joo. Hahhaa. Mutta on se söpö..

Jaa.. Mies haki meidät metrolta ja kotimatkalla kävimme kääntymässä kukkakaupan ovella. Pitää tilata hautajaisvihko, mutta kukkakauppa oli mennyt kuudelta kiinni. Pitää mennä uudelleen myöhemmin, vaikka keskiviikkona.

Kotona laitoin pyykkikoneen pyörimään, autoin esikoista yhden hakemuksen kirjoittamisessa, maksoin laskuja ja luin Kissasotureista yhden luvun. Olemme jo viidennessä kirjassa. Olen sanonut pienimmälle, että kuudennen jälkeen loppuu tai hän saa lukea loput itsekseen, sillä minä alan jo hiukan kyllästyä :P

Pyykinripustusreissun jälkeen piirsin yhdet kaavat loppuun ja nyt menen petiin. Huomenna pienimmällä on suuhygienistin tapaaminen, onneksi se on vasta neljältä, joten ehdin suht hyvin töistä eikä tule aivan järjettömästi miinusta.

Taidan alkaa laittaa loppupiisiksi joitain vanhoja Euroviisuja nyt, kun nekin kisat alkavat taas lähestyä. Hyveli yöteli.

S niinkuin sunnuntai

Sunnuntai soljui sulavasti sadetta seuratessa.
Saumoja suihkin sorsettiin, sileäksi silittelin.
Sovitin saalista sokerista suuhun sulavasti.
Saunassa somasti silavaa sulatin.

****

Tänään en ole tehnyt oikein mitään. Aamupäivä kului lukiessa ja katsoessa, kun isommat pojat pullottivat siman. Sitten mittailin helman pituutta miehen kanssa ja ompelin vuorin sopivaksi. Päällyskangas pitää ommella käsin, tykkään siitä enemmän kuin koneella vedetystä saumasta. Leivoin keskimmäisen kanssa raparperipiirakkaa, kun tuo äkkäsi raparperia kaupassa. Hyvää tuli :)

Se mekkokangas, jonka purkasin, ei kelpaa siihen mihin ajattelin. Menen huomenna keskimmäisen kanssa keskustaan, ensin ostamaan kangasta ja sitten ostamaan pojalle hautajaisiin sopivat mustat farkut. Oh joy.

Ensi viikonloppuna pitää raivata kämppä ja kirjoittaa yksi vain 5-sivuinen kurssipaperi.. Mutta onhan tässä vielä aikaa.

P niinkuin perjantai

Pienesti poikkesin puljussa porisemassa. Paakelssin poskeen pulisin puljutoverin parissa. Pian paitakaupoille piipahdin perheen pydessä, päräytimme pöperömyyntiin. Pohdinnoissa pinnalla pehmeä peite, perin peittelisin pönäkän pepun.

*******

Kuten surkeasta sanoittelusta käy ilmi, olin tänään töissä parisen tuntia kokouksessa. Kokous käsitteli Kunta10-tuloksia eli työhyvinvointiin liittyviä asioita, jotka pitää käydä läpi joka virastossa henkilökunnan kera. Jos sanon, että oli mielenkiintoista, niin valehtelisin. Tosin oli mukavaa nähdä ihmisiä osastolta, sillä meitä on ympäri kylää Vuokista Kantsuun.

Kokouksen jälkeen kävin (työ)kaverin kanssa vetäisemässä salaattia ja kakkua ja purimme samalla omalta osaltamme asioita sekä työpaikkaa että kotielämää koskien. Totesimme, että Pulju on aika pahassa kohdassa tällä hetkellä.. Hallinnon suuntaa pitäisi muuttaa, sillä tällä hetkellä suuri osa porukasta etsii töitä muista virastoista. Meidän kohdallamme asettaa lisäksi haasteita terveys, olemme molemmat altistuneet työpaikalla. Hän on eri paikassa kuin minä, siellä henkilökunta ei saa olla talossa kuin pari tuntia kerrallaan koska parikymmentä vuotta jatkunut vesivahinko on saanut tehdä tuhojaan rauhassa. (Saman talon toisessa päädyssä olevassa kirjastossa ei ole mitään ongelmaa, mutta nuorisotalon puoli on käyttökiellossa ja päiväkoti toimii edelleen ihan siksi, ettei kaupunki pysty osoittamaan lapsille toista paikkaa!)

Aikamme turistuamme erkanimme ja tapasin miehen ja kaksi nuorempaa poikaa Itiksessä paita- ja housukaupoilla, josta jatkoimme ruokatukkuun. Voin sanoa, että nyt on hyytelö. Jalat ja ristiselkä ovat hajoamispisteessä ja siksi aionkin mennä katsomaan, miten Jasonille käy Jerusalemissa. Dig on sarjan nimi, aloitin sen eilen... hmm..

T niinkuin torstai

Hieman kalevalaista poljentoa:

Tuuli tujakasti työnsi, taputteli takalistoa, tukkahiusta tempoeli.
Tanteretta taputtelin, töistä tupaan taivalsin.
Tekstejä tuokion tavasin, tekniikkaa tutkaelin.
Taas tasolle tyynnyn, tutkaimet tiukkaan telkeän.

***

Kävimme kolleegan kanssa kuntatalolla lounastamassa. Samassa pöydässä istunut herra alkoi tukehtua hernekeittoonsa ja katsoimme, että pitääkö alkaa ensiapuhommiin. Hänen seurueeseensa kuulunut toinen mies huomasi, että tarkkalin tilannetta ja alkoi jutella meidän kanssa kaikenlaista. Minusta se tuntui hiukan hassulta, mutta onneksi tilanne meni ohi ja kaikki jatkoimme ruokailua rauhassa.

Pienin meni pahoilla mielin nukkumaan. Hän olisi halunnut MineCraftiin jonkin lisäosan, mutta mies kieltäytyi sitä hankkimasta (ihan hyvällä syyllä) ja nyt isi on kuulemma tyhmä. Huhhuh..

Nyt jatkan hetken aikaa yhden vanhan silkkileningin purkamista, jotta saan jakkukankaat viikonlopuksi. Nähdään.

Allaoleva piisi on valittu siksi, että keskimmäinen valitti Vicky Rostin jääneen päähän soimaan ja sitten oli pakko soittaa tämä 'täydellinen euroviisu' :)

Luopumista

Moni tuttava ja ystävä on tänä syksynä menettänyt läheisiään tai hieman kauempiakin sukulaisiaan. Osittain siksi haluan nyt laittaa tähän tämän Lassi Nummen kauniin runon.

Kuiskaus

Kun maailma on ohi, otan pienen, luisen pääsi,
ja hiekan lävitse ohimoni tuntevat hyväilysi.
Niin nukumme, ja mäntyjen ääni valvoo
ja hiekka valvoo ja nukkuu ja hyväilee valkein käsivarsin.
Me nukumme hiekan ja hiekan ja veden ja hiekan
lävitse maailman pohjaan, nukumme pohjaan.
Me nukumme kaiken hiekan ja kaiken itkun ja kaiken meren.
Me nukumme männyt, pienen majan ja kynttilän sammuksiin.

Maailma yhä (1988) 

Lopuksi kuitenkin vielä pieni kevennys. Eräs asiakkaamme kertoi tavanneensa ihmisen, joka harrasti kulttuuria muttei tuntenut Pentti Saarikoskea nimeltä eikä tuotannolta. Tämä henkilö oli kysynyt asiakkaaltamme, että millaista runoutta Saarikoski kirjoitti. Asiakkaamme oli muistanut vain tämän Tuula-Liina Varikselle omistetun rakkausrunon:

Hampaasi ovat niin harvat että kun hymyilet, tuuli tekee minut mustasukkaiseksi. 

Pentti Saarikoski: En soisi sen päättyvän (1968)