tiistai 12. tammikuuta 2016

Hetki ennen petiytymistä

Halusin vain kertoa, että teatterikipale oli hieno ja ystävien kanssa oli mukavaa. Wiljami osasi kirjoittaa tai ehkä hän oli vain väylä jonkun toisen kirjoituksille, mutta tarinat toimivat edelleen. Turha varmaan mainita, mutta itkin taas kerran (tai siis parikin kertaa) enimmäkseen ihan vain siksi, että Dame Judi oli niin hieno.

Aamulla suoritin umpihankijuoksun pääkaupunkiseudun esikarsinnat ja ehdin jopa juoksemalla metroonkin, jossa sitten istuin hiki virraten. Töissä ehdin olla riittävästi ja ratikassa matkalla keskustaan juttelin erään työkaverin kanssa nykypolitiikasta ja kaikenlaisesta muustakin. Jonkin verran meitä molempia huvitti se, että nyt nuo Sipilän hallituksen kovin mollaaman 'dosentit' eivät ehdi tehdä perustuslakivaliokunnalle selvitystä pakkolakien lainmukaisuudesta. Lievä kosto?

Alla pari kuvaa päivän lumentulosta. On siellä joku luistelemassakin. Kuvien ottohetkissä on väliä muutama tunti.



Tämä on vielä pakko laittaa. Samoin kuin tämä lukulista, ehkä joskus luen noista joitain...





maanantai 11. tammikuuta 2016

Ihan tavallinen maanantai

Täytyy sanoa, että kyllä tuli aika halju olo aamulla uutisia lukiessa. Vaikken olekaan mikään über-Bowiefani, niin kyllä täytyy sanoa, että siinä oli hieno ihminen ja muusikko/näyttelijä (mm. Merry Christmas, mr Lawrence). Aika samanlainen olo kuin Leonard Nimoyn kuollessa, yhden aikakauden loppu. Työ-ystävä poikkesi ja oli samaa mieltä asiasta.

No, se siitä. Menin töihin passikuvaamon kautta. Ihana 10 vuoden passini vetelee viimeisiään ja pitää hakea uusi. Ikävä kyllä monen muunkin passi on henkitoreissaan ja siksipä lupapalveluissa on ihan helkkarinmoiset jonot. Menen antamaan sormenjälkeni rekisteriin tammikuun lopussa. Olin ensin laittaa kuvan tähän, mutta koska se on tyyliä 'vain kirves puuttuu', niin olkoon. Maidotkin happaneisi jääkapissa sen myötä.

Töissä oli normisäpinät, arki alkoi ihan kunnolla. Jopa niin hyvin, että puolikkaamme intratunnukset olivat uusimatta ja hän joutui sitten kirjautumaan meidän tunnuksillamme. Päivä kului rattoisasti ja asiakkaat olivat taas tauon jälkeen aika mainioita.

Huomenna en ehkä ehdi päivitellä, sillä menen töiden jälkeen katsomaan Finnkinon tarjoaman teatteritaltioinnin eli Kenneth Branaghin ohjaaman 'Talvisen tarinan', jossa on Dame Judi Dench pääosassa.

Nyt lähden petiin, jos en huomenaamulla odottaisi tuntia kellon soimista.



perjantai 8. tammikuuta 2016

Hämyilyä

Hämyilimme Hämeenlinnaan työkaverien kanssa VR:n suosiollisella avustuksella. Siitä on todella kauan, kun olen viimeksi mennyt junalla mihinkään pääkaupunkiseudun rajojen ulkopuolelle ja samalla menetin neitsyyteni InterCity-junailussa. Hämmentävää sikäli, että niitäkin on ollut liikenteessä jo parikymmentä vuotta ainakin.

Kaunis vanha hirsirakennus ja työkaveri
 Ensimmäinen etappimme oli Verkatehdas ja se olikin ihan jännittävä paikka, kurkistelimme erilaisten ovien taakse ja yllätimme paikallisia henkilöitä jopa siten, että pääsimme omaamme vastaavaan puljuun tutustumiskäynnille extempore. Oli mielenkiintoista ja mukavia ihmisiä. Lähtiessämme poikkesimme alakerran galleria+taidelainaamossa, jossa oli juuri vaihtunut näyttely ja näimmekin sen ihan ensimmäisinä, sillä avajaiset olisivat olleet vasta tänä iltana.

Toinen etappimme olikin sitten kylän taidemuseo, jossa tutkailimme kaksikin näyttelyä eli Eija-Liisa Ahtilan sekä Mika Taanilan tuotoksia. Taanilan lyhytfilmi 'Suomen sähköisin kunta' oli mm. yksi näyttelyn teoksista. Ahtilan teoksista osa oli minusta ehkä hiukan liian paljon seksiin jne liittyviä, minusta taiteen (myös videotaiteen) tulisi olla jotain muutakin kuin samaa, mitä tulee joka tuutista.
Näkymä taidemuseon eri osien välipihalle
Selviydyttyämme tästä taidepläjäyksestä lähdimme urheasti pakkasen armoille etsimään ruokaa tundralta ja löysimmekin erään aiemman vinkin avulla Ravintola Piparkakkutalo-nimisen paikan kirkon vierestä. Meitä viehätti talon kaukainen yhteys Albert Edelfeltiin ja ruoka oli erinomaista kuten myös palvelu. Syötyämme lähdimme katsomaan, jos pääsisimme vielä kiepahtamaan kirkossa, mutta sen ovet olivatkin kiinni! Kipittelimme sitten kohti bussiasemaa ja koska meillä oli hetki aikaa, käväisimme Wetterhoffin kaupassa. Juu, ostin lankaa ja se on jo puikoilla :)

Vihdoin pääsimme kotiinkin, tällä kertaa bussikyydillä. Kävin vielä kampissakin yhdessä lankaliikkessä, joten varastoissa löytyy taas... huoks. Ylä- ja alapuolella näkymiä bussin ikkunasta.

Huomenna tulee kummipoika äitinsä kera visiitille, joten saatan olla aika väsy illalla. Nyt menen vielä jatkaman neulomista ja Spookseja.

torstai 7. tammikuuta 2016

Tsuppaduidaa

Tänään oli pakkasta ja metro oli jumissa aamulla ja metroasemalla kuuntelin inisevää tuntematonta teiniä yrittäen samalla meditoida, etten menisi sanomaan jotain kaunista.. Samoin ratikka, jossa olisin istunut, ellen inhoaisi seistä pysäkillä jäätymässä, oli jumissa. Ratikka nimittäin jäi jumiin juuri kustannuspaikan eteen, kuski joutui tekemään happihyppelyn ja kiskomaan vaihdetta rautakangella, mutta sai lopulta ratikan liikkeelle.

Loppupäivä kului ihan mukavasti ja lähdin töistäkin jo ajoissa. Kävin keskustassa etsimässä pienimmälle ehjät verkkarit ja itselleni poolokauluspaitaa Stockalta.  Samalla tarkistin lanka-alen. Siitä ei sen enempää nyt, mutta voin kertoa etten lähtenyt tyhjin käsin.. köh.

Kotiasemalla mies odotteli ja kävimme viettämässä yhteistä laatuaikaa ruokaostoksilla. Päästyämme kotio söimme pikaruoan eli Lidlin lasagnea koko porukka ja sittemmin linnoittauduin sohvalle neuleen ääreen. Totesin, että lanka ei käynyt projektiin ja vaihdoin langan, en ole vielä aloittanut projektia uudelleen.

Huomenaamuna minä ja muutama muu eli työpaikan tietoyksikkö lähtee virkistysretkelle Hämeenlinnaan junalla. Varmasti virkistymme.

Nähdään siis!




keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Loppiainen

Kuusi on korjattu pois (seitsemää ei tarvinnut..)  ja muutenkin joulu pakattu pois, paitsi poikien huoneeseen jäi vielä ikkunatähti. Huomasin sen vasta äsken mennessäni lukemaan pienimmälle. Pitänee kiskoa se huomenna pois.

Olemme keskustelleet pakkaspukeutumisesta jälkikasvun kera ja etsineet mm. pienimmän talvikenkiä vaatehuoneen uumenista. Onneksi ne olivat aika pinnalla.

Olen neulonut omiin kolminkertaisiin lapasiini yhden lisäkerroksen sisäpuolelle, se pitää vielä toisesta päätellä loppuun. Aloitin myös rannekkeet vain huomatakseni, että niihin aikomani lanka loppuu takuuvarmasti kesken.

Katselin elokuvan The Fall, koska sitä on paljon kehuttu ja olihan se aika hieno, hyvin kuvauksellinen. Syksyllä näkemäni Tale of tales muistutti sitä jonkin verran. Olen jo jonkin aikaa halunnut nähdä tuon jo ihan Lee Pacen takia ja hyvän roolityön tekikikn.

Vointi on edelleen mielenkiintoinen, mutta aion silti mennä huomenna työmaalle. Päivällä minulla oli ihan hyvä olo huolimatta järjettömästä päänsärystä ja mittasin lämmön vain huomatakseni sen olevan aika alhainen, 35,2 tänään. Tosin se sitten nousi, kun join päiväkahvit ja neuloskelin.

Olemme pitäneet takassa tulta koko iltapäivän ja illan ja kävimme saunassa, ihan mukavasti on lämmin sisällä. Mutta tässä tämän päivän kuulumiset. Näkyillään huomenna.



tiistai 5. tammikuuta 2016

Kuulumisia sairaspediltä

Tervehdys. Taas olisi tulossa valitusposti, mutta te sentään pääsette pois sen vaikutuspiiristä, jos ette jaksa lukea.

Aamupäivällä herätessä päässä oli ihan julmetun iso särki, joka vain kasvoi. Jossain välissä ajattelin mittaavani kuumeen ja teinkin sen. Lämpötila oli 35,4. Aika pohjat meikäläiselle, vaikka alilämpöilyä harrastankin.

Päivän toimet sisältävät leffojen katselua makuuasennossa ja pään pitelyä sekä keskittymistä myös ruoan sisälläpysymiseen. Ei puhettakaan neulomisesta. Leffoina tänään on ollut "Peter Pan" sekä "Princess bride".

Joten... menenkin tästä jatkamaan töllötystä. Jahka saan taudin selätettyä saattaa tulla enempi tekstiä. Niija alemmasta videosta; se valkoasuinen mummeli, joka tanssii ja hyppii, on mun tulevaisuudenkuva. Siihen pyrin.


maanantai 4. tammikuuta 2016

Sukkaprojekti

Sain vihdoin sukat valmiiksi, lopeteltua langanpäät ja höyrytettyä. Näissä on osa niiden melkein-valmiiden kirjoneulesukkien langasta, jotka purkasin joulun kieppeillä eli alle kaksi viikkoa meni työpäivien aiheuttaman neuleajan puutteen vuoksi. Ja sen onnettoman kantapään..

Ny kelpaa pakkasten tulla

Vihreää kanaa

Pakkasmaanantaita Kattilasta.

Viikonlopun nautiskelin lämpöaalloista ja räkätaudin alkuvaiheista. Eilen illalla oli aika hyvä olo, ajattelin että kyllä se tästä ja aamusella kipaisin töihin reippaasti. Joo. Ei olisi pitänyt. Puoliltapäivin olo alkoi huonontua ja yhden jälkeen oli pakko luovuttaa. Nyt istun kotona, selkää särkee kuin kuumeessa ja haluan vain maata sohvalla neuloen ja katsellen telkkaria.

Otsikon kanan tapasin hakiessani eväät työpaikan lähikaupasta. Koska suosikkisalaattini (kreikkalainen) oli loppu nappasin hyllystä caesarsalaattirasian, jonka sisältämä kana näytti ..metkalta.. Se nimittäin vihersi. Viereisellä hyllyllä oli nuori mies täyttämässä leipähyllyä ja kysyin häneltä, vihersikö kana hänenkin mielestään. Tarkkaan tutkittuaan hänkin tuli siihen tulokseen, että kyllähän se vihersi. Päiväystä salaateissa oli kuitenkin vielä huomiseen, toivottavasti ottivat loputkin kanat pois hyllystä. Itse siirryin pakasteruokien puoleen, ne saa kunnolla kiehuviksi jopa työpaikan mikrossa :P

Vuoden alun kunniaksi katselimme poikien kanssa Tarun kaikki kolme osaa ja sen lisäksi lauantaina katselin 'And soon the darkness'-nimisen Karlin leffan sekä 'Stockholm, Pennsylvania'-nimisen Jasonin pätkän. Molemmat olivat aika hyviä pieniä filmejä, ensimmäisessä oli kyse ihmissalakuljetuksesta Etelä-Amerikassa ja toisessa kerrottiin tytöstä, joka oli kidnapattu 5-vuotiaana ja nyt hänet palautettiin kotiin 17 vuoden jälkeen.

Olen saanut viikonlopun aikana polvisukkani melkein valmiiksi. Hiukan hidasti se, että lauantaina neuloessani jo jalkaterää tehneeni typerän virheen ennen kantapäätä ja piti purkaa.. No sain purkaa kantapään vielä parikin kertaa, sillä siihen iskeytyi aina jokin outo virhe, mutta vihdoin eilen pääsin siinäkin jo varpaisiin. Nyt vain kavennukset loppuun.. Toisen sukan kärki on hiukan liian pitkä, joten sitä pitää purkaa aikaan vähän ennen varvaskavennuksia.

Mutta nyt. Nähdään. Ylläoleva video siksi, että katsoimme eilen pienimmän kanssa Mies ja alaston ase 33 ja 1/3'n ja olimme tikahtua :D