Parempaa kohti

Tänään on ollut jo suht inhimillinen olo ja aionkin huomenissa mennä iltavuoroon kustannuspaikalle. Räkä virtaa, mutta pystyn jo hengittämään sentään.

Tänään olen neulonut ja katsonut loppuun Mr. Robotin ekan kauden. Se oli ihan mielenkiintoinen, vaikka loppu jotenkin kosahti. Olisin toivonut toisenlaista ratkaisua Elliottin isän suhteen, tästä tuli vähän köpöinen tunne ja sama koskee ison it-alan yrityksen (ruotsalaista) ex-johtajaa. 

Saatuani sukat valmiiksi ja pääteltyäni ne imuroin kämpän ja kuuntelin yhden äänikirjan loppuun. Se oli Dickensin 'Chimes', lukija Richard ja täytyy sanoa, että ilman häntä olisi jäänyt kesken. En vain yksinkertaisesti jaksa Dickensiä. Olen tähän ikään mennessä saanut selattua läpi 'David Copperfield'in ja se oli silkkaa tuskaa. Mutta en jättänyt kesken!

Pienin tuli koulusta ja märkä villapipo oli jotenkin aika venähtänyt. Höyrystin sen samalla, kun prässäsin valmiit neuleet ja se auttoi jonkin verran. Pitää seurata sitä nyt, en vain haluaisi neuloa sitä kokonaan uudelleen. Toisaalta se voisi olla hyväkin ajatus, tekisin vähän pienemmillä puikoilla.

Katsoin illalla pienimmän kanssa Lego-elokuvan taas jälleen. Se on niin hauska! Plus että meillä oli TacoTiistai kuten leffassakin :) Aloittelin samalla yhtä pipontekelettä, olin neulonut sitä noin kolme senttiä kun huomasin virheen ihan alussa ja oli purettava kaikki.. No, ei voi mitään. Nyt on uusi alku jo puikoilla. Kai se siitä etenee.

Päivällä viestittelin myös Amazonin rannoille, sillä eräs tilaukseni oli jäänyt matkalle. Hirveä homma oli löytää oikea kohta, minne lähettää valitus. Melkein jo pääsi itku silkasta turhautumisesta. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin!  Ensin minulle vastasi Deepak, joka oli kovasti pahoillaan tapahtuneesta ja lupasi lähettää tilaukseni uudestaan maksutta ja nopeammassa toimituksessa jahka varmistaisin olevani oikea henkilö ja vahvistuksen jälkeen sain lähetysvahvistuksen Sonu-nimiseltä henkilöltä. Kovasti olivat pahoillaan aiheuttamastaan mielipahasta. No, kunhan saan lähetyksen pikku kätöseeni, olen täysin onnellinen.

Ennätys

Jonkinlainen ennätys tuli rikottua tänään. Yleensähän olen alilämpöinen flunssassa, muta nyt olen saanut lämmöt nousemaan jopa 37.6:een. Voinen sanoa, että onneksi en lähtenyt aamulla töihin, silloin nimittäin oli vielä aika hyvä olo. Loppuviikosta olen jo luultavasti työkuntoinen, mutta huomenna aion vielä olla kotona.

Isompien poikien lähtiessä kouluun kymmenen maissa mies tuli kotiin. Olivat kuulemma töissä käskeneet kotiin. Myöhemmin mies kävi lääkärissä, joka oli sitä meiltä, että jos kuume jatkuu vielä torstaina on kyseessä influenssa.

Olen istunut tämän päivän töllön ääressä neulomassa ja katsellut True detective-sarjan loppuun (6 jaksoa). Tykkäsin kovasti ja taisin hiukan kyynelehtiäkin lopussa. Nyt menen jatkamaan sohvaelämää, nähdään.

Sairasta sunnuntaita

Eilen oli aika huono olo jo illalla ja se sitten jatkui tähän päivään. Aamulla kurkku tuntui siltä, kuin olisin syönyt pari laattaa santapaperia iltapalaksi. Mies on samassa taudissa. En tiedä, onko tämä sikaa koska kuume ei nouse, kaikki muut oireet on.

Aamiaista syödessämme kerroin unestani ja mies sanoi, että hän oli nähnyt samaa unta. Sanoin heränneeni siihen, että  yritin huutaa pienimmälle. Mies arveli, että olen puhunut unissani ja siten sotkenut hänenkin unensa :P

Koska olimme huonokuntoisia  miehen kanssa, käytimme lapsityövoimaa pihan lumihommissa. Esikoinen ja keskimmäinen kolasivat kulkuväylät ihan hyvin ilman työnjohdon ohjausta :)

Tässä sairastaessa olen pessyt pari koneellista pyykkiä, neulonut yhden villasukan valmiiksi ja aloittanut toisen ja lisäksi tehnyt itselleni ensi viikolle evääksi sekä porkkana-punainen linssi sosekeittoa että parsakaalivuokaa (se on niin hyvää!). Niin ja katsonut kolme jaksoa sarjasta Mr. Robot, joka vaikuttaa aika hyvältä.

Aion vielä hetken katsoa töllöä ja neuloa ja aamulla katson, mikä on olo. Onneksi on iltavuoro, mutta pienin valitteli myös oloaan nyt iltasella. Saa nähdä, kuinka meitin käy.

Toinenkin

Kävelin aamulla metrolle naapurin Rouva Kaupunginjohtajan kanssa, juttelimme lapsista ja ihan yleisesti kaikenlaista, myös Keskustakirjastosta. Onneksi vasta töissä luin Hesarista Kukkeli-museosta, joka saa minun puolestani jäädä rakentamati, mutta jota naapurinrouva kovasti ajaa läpi. Olisin varmasti maininnut mielipiteeni siitä, miten museo, joka ei kannata Berliinissä, voisi lyödä leiville täällä Jumalanseläntakana, mutta onneksi en siis tiennyt tästä aiheesta.

Keskustakirjaston rakennustontti on naapurinrouvan mielestä tuskallisen pieni (NO ÄLÄ!) ja rakennuskustannuksia lisää se onneton suojeltu tiiliseinä, joka on ainoana nurkkana jäljellä vanhoista makasiineista, jotka jotkut idiootit käräyttivät toukokuussa 2006 (se palo näkyi meille asti). Kuulemma seinän purkaminenkin maksaisi aika paljon, koska tiilissä on syöpääaiheuttavaa kreosoottia. Toisaalta kaupunki maksaa 30t € per vuosi tämän yhden seinän säilyttämisestä. Niin.. ehkä se olisi parempi purkaa jo, surullinen se lähinnä on.

 No se siitä. Työpäivä meni ja, lähdin aiemmin pois, koska aamulla oli kurkku kamalan kipeä ja ääni lähti ja lisäksi päivän mittaan aloin aivastella ja nenä tukkeutui ja oli vaikea olla. Huomenna pitäisi mennä kääntymään työ-ystävän viisikymppisillä. Kävin kotimatkalla ostamassa hänelle lahjakortin ja nyt illalla tein kortin.

Kortti, onnistui ihan kivasti

Töissä juttelin myös erään työkaverin kanssa, hän on ollut pitkähköllä sairaslomalla olkapäässä olevan synnynnäisen vian ja sen aiheuttaman pitemmän vaivan johdosta. Hän sanoi minun hoikistuneen ja kerroin, etten ole laihtunut vaan tissit on hävinneet, josta hän riemastui niin, että tilasi samantien ajan itselleen konsultoivaan lääkärikäyntiin. Hänellä nimittäin on isompi rintavarustus kuin minulla oli ja se osaltaan vaikeuttaa olkapäävamman paranemista.

Olen tässä illan mittaan tehnyt kerrankin ihan oikeaa ruokaa (riisiä ja kanaa kookos-currykastikkeessa) ja leivoin kahdenlaisia keksejäkin. Nyt vähän väsyttäisi.

Maapähkinävoi-kaurakeksit

Kookoskakut

Kissajuttuja

Unohdin eilen ihan kokonaan kertoa kummituskissasta.

Eilen heräsin klo 6 siihen, että kissa naukui ja koska luulin sen olevan Sysi, nukahdin uudestaan. Puoli seitsemältä nousin ylös, menin vessaan ja kuulin taas kissan naukuvan. Koska Sysi oli heti vessan ulkopuolella eikä esim. saunassa ihmettelin ääneen hentoutta. Menin eteiseen (eli astuin ulos veskistä) ja Sysin häntä oli lamppuharjana, josta tajusin naukunan kuuluvan jollekin oudolla kissalle. Menin kurkkimaan pihalle kaikista mahdollisista ikkunoista, mutta en nähnyt mitään ainakaan alakerrasta. Yläkerran ikkunasta näin yhdet kissanjäljet, jotka joko menivät tai tulivat naapurin tontilta.

Iltapäivällä soitin miehelle, joka kotiutui aikaisemmin, että tarkistaa kuistin jäätyneistä kissoista. Soitti takaisin, että kissan jäljet menivät vain talon ympäri eikä raatoja näkynyt. En tiedä oliko kissa karannut tai jäänyt epähuomiossa ulos vai oliko se ehkä jätetty työpäivän ajaksi ulos. Jälkimmäiseen käytökseen olen huomannut ainakin yhden perheen syyllistyvän entisen tarhamatkamme varrelta, kävi sääliksi sitä kissaa. Mokomat omistajat voisivat mennä itse turkki päällä mutta avojaloin seisomaan hankeen kahdeksaksi tunniksi.

Pätee myös meikäläiseen 

Sitten se toinen kissajuttu: kävin eilen ostamassa kissan kynsille uudet leikkurit, sellaiste giljotiini-malliset ja mies sanoi, että hurjan näköiset ja kävi sitten töistä tullessaan tuossa vaki-eläinlääkärissä näyttämässä niitä sillä seurauksella, että menimme sinne kissan kera kynsien leikkuuseen ja uudet leikkurit palautetaan kauppaan. Sekä kissa että minä olimme helpottuneita asioiden saamasta käänteestä. Huhhuh.

Torstain toivotut

En nyt tiedä kuinka toivottu tämä kirjoitus on, mutta yritän keksiä jotain.

Olin töissä ja juttelin sekä asiakkaiden että työkaverien kanssa. Yhden uuden työkaverin kanssa pohdimme, miten kirjasto voisi auttaa pakolaisia mutta päädyimme siihen, että ehkä kaupunginkirjasto pystyy paremmin vastaamaan tähän haasteeseen. meillä voitaisiin keskittyä sitten johonkin muuhun.

Töiden jälkeen menin kampaajalle ja hän sanoi suunnitelleensa kiiltovärjäystä minulle. Se onnistuikin varsin hyvin ja juttelimme siinä kaikenlaista samalla. Oli oikein mukavaa, olen kovin iloinen, että löysin hänet uudestaan.

Sieltä päästyäni menin Itikseen hankkimaan ne kissan kynsisakset ja hakemaan yhden varauksen kirjastosta, jossa juttelin ex-työkaverin kanssa kaikenlaista kunnes mies ja pienin tulivat noutamaan minut, kuten olimme sopineet.

Kotona söin kasvis-metwursti-munakkaan ja jälkkärikahvin kanssa katselin Sherlockin loppuun Areenasta ja neuloin. Nyt taidan siirtyä hetkeksi sohvalle neulomaan, joten nähdään taas. Loppuun piisi, joka tuli radiosta istuessani kampaajalla.

Iltakahvilla

Kahvin kera istuksin tässä vielä. Jostain syystä myöhäiset iltakahvini herättävät tuttavissa ihmetystä, itse en kärsi mistään sivuvaikutuksista sen suhteen. Päinvastoin kahvi lämmittää ja yleensä nukahdan heti, kun lasken pääni tyynylle.

Töissä oli suorastaan kiirus tänään. Tai sellainen 'yritäpä tehdä jotain, niin täältä lappaa ihmisiä'-päivä. Ainakin aika kului rattoisasti. Sain lopulta tehtyä osan hommasta, jonka luulin saavani valmiiksi asti tänään. No, onneksi huomenna on uusi päivä.

Yritimme leikata kissan kynsiä, mutta se ei onnistunut, sillä kynsisakset ovat vääränlaiset. Lisäksi pelkään leikata katin kynsiä niin, että aloin itkeä pelkästään siitä stressistä, että kissalla on epämukavaa tai satutan sitä. Katti jo pureskeli meitä molempia, sekään ei tykännyt saksista. Pitää käydä ostamassa toisenlaiset sakset ja mies lupasi hoitaa kynsienleikkuun. Huh.

Löysin taas yhden etunimen, josta en tiedä mitä vanhemmilla on päässään liikkunut: Jarianna. Ymmärrän toki, että se muistuttaa Sariannaa mutta oikeasti hei.. ellei sitten kyseessä ole joku neutrinimi. Tosin ne ovat yleensä luontonimiä, kuten Havina, Usva ja Myrsky. 

Taas yksi kyltti, tämä on Ausseista ja napattu kuvaryhmästä. Nähdään taas!

Tähtiä

Kävin katsomassa Tähtien sotaa uudelleen ystäväni kanssa ja pidin edelleen siitä. Melkein jopa enemmän kuin ensimmäisellä katselukerralla, jolloin tuntui kuin ihmiset olisivat vain juosseet ympäriinsä jatkuvasti. (Tosin se saattoi johtua myös 3D-tekniikasta, joka minulla tuntuu hiukan sekoittavan, tulee ikäänkuin liikaa tavaraa käsiteltäväksi.)

Enne leffaa oli yksi kiinnostava traileri eli Star Trek (reboot). Karl Bones McCoyna. Oijoi.. juu, en tiedä milloin on ensi-ilta.

Ensi-illoista puheenollen odottelen kovasti (ellen jopa malttamattomasti) Richardin uutta elokuvaa Pilgrimage. *hrm..* Siinä hän esittää ranskalaista aatelismiestä matkalla Roomaan joskus keskiajalla. Neuleryhmässä alkoi heti keskustelu huppukaulurin neulontamahdollisuuksista.

Raymond de Merville

Tyyppejä, ei Raymondia

Leffoista tv-sarjoihin eli pitäisi muistaa katsoa kaikkien muiden lisäksi True detective-sarjan kakkoskausi. Ensimmäinenhän oli aivan huikean hieno ja se tulee Ylen kakkoselta uusintana. Kannattaa ehdottomasti katsoa jo pelkästään upeiden roolitöiden vuoksi.

Mutta se siitä. Nyt sanon hyvää yötä :)