T niinkuin tiistai

Tiistai tuuliselta tuntuu. Tieto tuskan tuottaa, toivoisin turman tapaavan tuottajan. Taas tapaan toverin, tuijotamme tähtiä Tennarissa. Tiistai.. tavallisista tavallisin, tavanomaisin.

Minut haastettiin feissarissa tekemään jokaisesta viikonpäivästä runoelma kys. päivän alkukirjaimella. Aloitin tänään, tulos kuvastaa koko päivän tunnelmia.

Miehen velipuolet olivat ilmoittaneet haluavansa osingoille miehen aiemmasta asunnosta, koska se oli muka ennakkoperintöä. Valitettavaa heidän kannalataan on se, että mies osti isänsä ulos lapsuudenkodistaan ihan laillisesti ennen kuin isänsä meni uusiin naimisiin ja muutti pois kotoa. Olen ikävä ihminen ja nautin nyt hetken siitä, että he eivät saa meiltä sen suhteen penniäkään. *piehtaroi hetken nautinnossa*

Kävin töiden jälkeen ystäväni Kristiinan kanssa elokuvissa, koska oli Finnkinon superpäivä. Kävimme katsomassa 'Second Best Exotic Marigold Hotel'in, joka oli ihan hupaisa sähellys. Parasta siinä olivat ihanat näyttelijät; Maggie Smith, Judi Dench ja Bill Nighy (ihanaihana mies).  Ainiin, olihan siinä Richard Gerekin.. voivoi..

Ilta on kulunut levyjä kuunnellessa, sillä esikoinen innostui käymään lävitse sinkkukokoelmaa. Meillä on aika mukavasti vanhoja singlejä, sillä appiukon ystävä huolsi huoltoasemien jukeboxeja ja antoi vanhat levyt miehen perheelle. Sieltä löytyy vaikka mitä hauskaa :)

Jeee!

Sain juuri palautettua opiskeluhommista neljänneksi viimeisen eli parityömme Keskustakirjastosta. Oli aika mukavaa ja helppoa tehdä tämä, kun pari oli samanhenkinen ja saimme homman hoidettua suht helposti. Itsestäni ainakin tuntui varsin kivuttomalta tämä homma, kun ei tarvinnut kirjoittaa kuin puolet vaaditusta tehtävästä, toisen puolen hoiti hän :) Lopputuloksena kuitenkin teksti kuulosti varsin yhteneväiseltä emmekä edes kirjoittaneet pahemmin tuplia. Metka positiivinen kokemus.

Esikoinen saapui eilen puolenpäivän jälkeen Santahaminasta. Oli ollut kivaa, ajeltu Pasilla nakkipipo päässä jne. Suurin osa kurssilaisista (80%) oli ollut tyttöjä, esikoisen luokaltakin yksi joka aikoo inttiin lukion jälkeen. Hyvä niin.

Tein perjantaina yhden jumppaohjelman sillä seurauksella, että lauantaina takakoivet vonkuivat, sunnuntaina sivuläskit valittivat ja tänään on olkapäät olleet aivan saakelin kipeät ja koko käsivarsia särkee. Kannatti urheilla :P Taidan suosiolla odotella, että lämpenisi sen verran, että pääsen fillarilla töihin. Ei ole kiva olla vaivainen, en melkein saanut tiskikonetta tyhjennettyä ja pyykkejä narulle.

Nyt menen katsomaan Hannibalin tällä hetkellä viimeisen saatavilla olevan jakson. Sitten voin siirtyä johonkin muuhun.. kuten vaikkapa Sleepy Hollow'hun, joka on kesken. Toisaalta Jasonilta on tullut uusi sarja nimeltä Dig.. hmm..

Loppuun korvamato, johon on sanat kirjottanut miehen täti laulajalle puhelinkeskustelun aikana. Yksi tämän maan soitetuimmista kappaleista jokunen vuosi sitten. (Aina kys. laulajasta tulee mieleen se, että aikoinaan usein mennessäni viimeisellä bussilla kotiin hän istui bussin takimmaisella penkkirivillä umpikännissä. Harmitonhan tuo oli, mutta sääli..)

Huvin vuoksi

Ajattelin ihan huvin vuoksi tehdä Marjaanan viisi kysymystä. En aio keksiä lisää, ei tarvitse säikähtää.

1. Viisi kevään merkkiä, joista yksi on se tärkein.

• Mustarastaan huilumainen laulu kävellessäni illalla kotiin metrolta
•  Peipposen laulu
• Naapurit alkavat ilmiintyä pihalle (muutkin kuin ne, jotka ovat siellä koko ajan työn touhussa)
• Voi vaihtaa talvikengistä Converseihin
• Valkovuokot

Ensimmäinen on tärkein

2. Viisi syytä siihen, miksi asun kaupungissa.

• Olen syntyperäinen helsinkiläinen (tosin tällä hetkellä sudeettisellainen)
• En selviytyisi maaseudulla talvea
• Viihdyn kaupungissa
• Rakastan kaupunkeja
• Pidän kaupungin tarjoamasta ajanvietteestä, kuten esim. ihmisten tarkkailu

3. Viisi tv-ohjelmaa tai elokuvaa.

• Broadchurch
• Inspector Morse
• Star Trek Original series
• Babylon 5
• Sherlock (uusi)

4. Viisi työpaikkaa. Tää onkin aika paha, kun en ole ollut kuin neljässä.

• Ensimmäinen oli abikesänä, mikrofilmasin autojen luovareita A-vakuutuksessa. Onneksi pääsin opiskelemaan.
• Valmistuttuani kirjastovirkailijaksi olin kesätöissä Nesteen pääkonttorissa lehtikierron hoitajan kesäsijaisena. Oli tosi kiva paikka ja kirjasto sijaisti 12nnessa kerroksessa, ihanat näköalat.
• Kaupunginkirjastossa olin ensin tuntityöläisenä monessa eri paikassa, kunnes pääsin vakinaiseksi Puistolaan, josta siirryin Itikseen.
• Nykyinen työni on Kaupungin toisessa virastossa, kirjasto on pieni mutta meillä on hauskaa.

5. Viisi asiaa, joita toivon tulevaisuudelta.

• Terveys, sekä oma että perheen. Muistaakseni yleisin jollain toivelistalla.
• Pääsisin opinnoista kunnialla läpi
• Lapset kasvaisivat suht onnelliksi
• Pääsisimme muuttamaan jonnekin lämpimään
• Kaikkea hyvää ja kaunista

****
Katsottiin pienimmän kanssa taas kertaalleen Guardians of the Galaxy. On se vaan hyvä :)

Kepeästi keskiviikkona

Tämä päivä on kulunut rattoisasti.

Ensin olin työpaikkalääkärissä niistä sisäilmaoireista, tulokset olivat vihdoin tulleet ja tarkastelimme niitä yhdessä. Lääkäri totesi, että en ole (edelleenkään) allerginen millekään, veriarvot olivat kunnossa ja keuhkokuvat puhtaat MUTTA pef-mittaustaulukko osoitti, että selkeästi puhallustulos huononi viikon loppupuolta kohti. Viikonloppupuhallukset kotona olivat hyvät eli ainakaan kotona ei ole mitään oireellistavaa. Tästä johtuen kerroin sitten sisäilmamittausten osoittamasta sädesieni-ilmiöstä mm. päivystyspaikkani naapuriluokassa ja lääkäri pyysi, että hoidan hänelle kopiot mittauksista ja hän laittaa ne ja lähetteen minua varten Allergiasairaalan keuhkoklinikalle kaiken varalta. Saavat nyt tutkia sitten yhdessä TTLn kanssa.

Työaika sujui muuten seurustellessa ihmisten kanssa. Oli koneongelmaa ja tulostusongelmaa ja sähköpostiongelmaa ja niin edelleen. Ihan normi kirjastohommia siis. Opintovapaalla oleva työkaveri tuli meille tulostamaan papereitaan, mutta tulostin ryppyili ja hän teki treffit toisen työkaverin kanssa, jonka koneelta voi tulostaa suoraan kopiokoneelle. (Meidänkin voi, mutta kerroksen kopiokone on parhaillaan rikki..) Ehdotin kuumia päiväkahveja kerman kera heille, se herätti suurta hilpeyttä (ai mikä keppikeskiviikko..)

Aloin myös raivata vihdoin työpöytää. Siinä on varmaan noin neljän vuoden ajalta erilaisia pinoja ja läjiä ja yhdessä työparin kanssa totesimme pölynehkäisyn kannalta olevan hyvä päästä eroon läjistä.

Keskimmäinen kävi itsenäisesti ystävänsä kanssa pizzalla juhlimassa ystävän syntymäpäivää. Jotenkin kotiin ilmestyi säkillinen irtokarkkeja. En ole syönyt niitä :P

Esikoinen menee perjantaina Santikseen MPK:n järjestämälle Lukiolaisten turvallisuuskurssille. Mielenkiintoista..

Nyt aion mennä taas Hannibalin seuraan. Toivottavasti ehdin hetken neuloa.

 

Taas

Tein sen taas. Unohdin bloggailla viikonloppuna. Eipä minulla mitään asiaa olisi ollut, mutta voisinhan silti jotain räpeltää.

Perjantaina kävin pienimmän sekä ystäväni kera katsomassa 'Into the woods'-elokuvan. Se oli varsin hauska ja musikaaliksi siinä laulettiin jopa yllättävän paljon. Kaksi prinssiä olivat aivan hervottoman hupaisia ja Johnny Deppin susi oli varsin hyvä varoitus pikkutytöille, mutta varsinkin naisnäyttelijät olivat aivan mahtavat rooleissaan, esimerkiksi Meryl Streepin vanha noita oli uskomattoman hieno. Voin suositella lämpimästi, tosin osa asioista meni seurueemme nuorimmalta hiukan ohi. Allaolevan pätkän pyöriessä valkokankaalla pienin kysyi, miksi nauran vedet silmissä...

Muuten viikonloppuni kului ommellessa ja kurssihommia kirjoittaessa. Sain molemmat varsin hyvään kuosiin, mekosta puuttuu helman kääntäminen ja kurssijutusta kaverin osio sekä lopputiivistelmä.

Kirjoitin myös eilen illalla ja tänä aamuna pitkästä aikaa ruotsinkielistä tekstiä ja onnistuin mielestäni suht hyvin. Kyseessä oli siis pieni ilmoitusluonteinen viesti appeni sotalapsiaikaisille ruotsinveljille, olemme pitäneet yhteyksiä heihin ja ajattelimme, että ehkä heistä joku haluaa tulla hautajaisiinkin.

Tänään töissä aika kului melko rattoisasti. Ehdin jutella muutaman ihmisen kanssa hiukan pitempäänkin ja parantaa maailmaa. Piristävää.

Nyt taidan lähteä katsomaan Hannibalin kakkoskautta. Jotenkin pidän tästä ehkä enemmän kuin ekasta, mutta ei sarja vieläkään ole aivan ykkösenä katsomislistalla. Yritän nyt kuitenkin katsoa sen, sitten voisin vilkaista Sleepy Hollow'n kakkoskauden loppuun ja sitten onkin varmaan jo kesä.

Sattumuksia

Saimme äsken puhelinsoiton, jota olemme jo jonkin aikaa odottaneet. Appiukko on poistunut keskuudestamme. Olemme miehen kanssa yhtäaikaa helpottuneita ja surullisia. Tavallaan appi oli minullekin jonkinlainen isänkorvike, kun isäni kuoli 21 vuotta sitten ja hän oli poikien ainut miespuolinen isovanhempi. Nyt alkavat sitten käytännön järjestelyt.

Muihin asioihin..

Eilen metrossa minua huvitti se, että osuin istumaan sellaiseen looshiin, jossa vain yksi neljästä ei uppoutunut kirjaan. Yleensä nimittäin minä olen se, joka erottuu joukosta kirjoineen eikä ole liimautuneena luuriin tai ämpärisoittimeen.

Tänään neuleryhmässä käänsin ja annoin raparperikiisselin ohjeen eräälle ranskalaiselle kirjastonhoitajalle. Minä pääsin antamaan reseptin(!) ranskalaiselle! Hee.

Jos tänään olisi aprillipäivä, olisi ainakin kaksi mahdollista aprilliuutista. Arjan lättyyn ilmestynyt outo mies (Arjalla on huono iho?), joka muistuttaa nuorta Sibeliusta sekä intiaanihemo, jolle valaat suosittelivat muuttamista. Toisaalta olen lukenut jostain, että intiaaneilla ja suomalaisillla on samanlainen suhtautuminen metsään ja luontoon, joten eihän tuo pahasti hätkähdytä. Hupaisaa lähinnä. Ainakaan suomalaisille ja intiaaneille ei tarjottu alkoholia kultakuumeen aikaan Kaliforniassa, koska molemmat muuttuvat kovin pahapäisiksi humaltuessaan.

Posti toi minulle neljä uutta kirjaa. Viikonloppuna pitäisi kirjoittaa opiskeluhommeleitakin ja tehdä yksi hautajaismekko. Onneksi on yöt..

Kuulin myös juuri ilouutisen siitä, että pääsen jälleen kerran säätämään mökkillä vietettäviä kesälomaviikkoja veljeni kanssa. Tätä on väännetty joka kesä ainakin kymmenen viime vuoden aikana, alkaa vähitellen hiukan vituttaa ihmetyttää miten se voi olla niin helvetin vaikeata aina.

Nyt menen petiin. Hyveli yöteli.

Maanantai onkin tiistai

Aamulla kävin hakemassa lounassalaatin työpaikan vierestä. Kassalla oli eräs nainen maksamassa juuri ja ajattelin, ettei menisi kauankaan. No, jostain syystä maksulaite ei saanut yhteyttä (meidän) pankkiin ja jono kasvoi ja nainen punastui entisestään. Otin lompakostani setelin (harvinainen tapaus) ja sanoin kassaneidille, että ottaa sekä rouvan että minun ostokset samasta rahasta ja pääsin jatkamaan matkaani. Minun salaattiparkani maksoi enemmän kuin naisen ostokset. Joskus on mukavaa tehdä jotain pientä.

Töissä meni mukavasti, osasin jopa auttaa erästä ihmistä. Tosin asia ei ollut minulle hankala, mutta joskus ihmettelen kuinka tekniikasta vieraantuneita ihmisiä meillä on töissä.

Työkaverin kanssa ihmettelimme myös talon iPadien olinpaikkoja.. Niitä oli kymmenkunta, nyt tiedämme varmasti missä yksi on. Niin.. se on Intiassa. Erään vuorotteluvapaalla olevan henkilön mukana. Juuh.

No mutta.. kotimatkalla tein kiepahduksen Hakaniemen hallin kautta, mutta ihmeekseni Vihreä vyyhti onkin lopettanut majailunsa siellä. Koska en sitten jaksanut alkaa etsimään sitä sen enempää, karautin metrolla Itiksen Tikataan, jossa on aina mukavaa asioida. Sain lankani ja jopa napitkin, pääsen vihdoin neulomaan ensimmäistä vaaleanpunaista vauvan villatakkia.

Kotona olen koomaillut loppuillan, söin Mignon-munani (yyh, riitti vuodeksi taas) ja kohta menen katsomaan loppupätkän Bansheen ekasta kaudesta.

Otin pari kuvaa pihalta, siellä oli jotain pientä ja sievää. Sinisistä krookuksista muistan aina isäni surukimpun, mutta sehän ei ole kukan vika.

Rapanperi!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvää yötä.

Jäitä poltellessa

Viikonloppu on mennyt mukavasti. Äitini oli eilen meillä syömässä, jaksoi hyvin kävellä metroasemalta ja meillä oli rattoisaa, lopuksi mies vei hänet Itäkeskukseen bussille. Hyvin meni kaikki. Minä ja pienin katselimme vielä Beverly Hillsin kyttää osat 2 ja 3, tuntui aikamoiselta aikamatkalta takaisin 80-luvulle. Kyllä on tultu pitkälle sieltä..

Tänään olemme lähinnä venyneet siellä sun täällä, mikä ihana olotila. Kirjoitin lyhyen pätkän opiskelutekstejäkin, kun vain saisin puppulausegeneraattorin käyntiin. Aihe on niinkin kiinnostava kuin Helsingin keskustakirjasto, josta on oikeasti aika helkkarin vaikeata löytää mitään hyvää sanottavaa (koska en ole poliitikko).

Mies sai soiton Meilahdesta. Appiukko on nyt maannut viikon koomassa ja nyt on lisäksi keuhkokuume, kyselivät elvytyksestä ja mies kielsi. Odottelemme kauanko menee.. Toivottavasti appiukko pääsisi pois suht nopeasti, se olisi kaikkien kannalta parasta.

Unohdin laittaa viime postiin kuvan pienimmän käsitöistä. Tässäpä ne ovat.

Lisäksi yksi pääsiäiskuvatus

Ja vielä sitruuna-marenkipiiras eiliseltä. Olen aiemmit tehnyt vain omena-marenkipiirakkaa, mutta tämä oli kyllä hyvää.

Loppuun vielä jokin rattoisa laulahdus.