perjantai 30. kesäkuuta 2017

Päivittelyä

Onkin aika taas vilahtanut lomaillessa. Olin luvannut perheelle, että käymme syömässä kesän ja loman kunniaksi SeaHorsessa (=Sikalassa) ja menimme keskiviikkona sinne. Samalla myös mies pääsi sinne ensimmäistä kertaa eläessään, vaikka on (kuten minä) syntyperäinen helsinkiläinen.

Menimme alkuillasta ja olikin mukavaa, ravintola oli aika hiljainen ja ruoka oli hyvää. Esikoinen halusi alkupaloiksi etanoita (*puistatus*) eikä sitten ottanut jälkiruokaa, kuten me muut.

Myöhemmin illalla kotona esikoinen tarkisti opiskelupaikan tilan ja nyt olikin jo pisteet tiedossa eli niiden mukaan oli hyväksytty Helsingin yliopistoon lukemaan fysiikkaa. Vasta eilen tuli virallinen tieto ja tänään tuo on hyväksynyt opiskelupaikan :) Täytyy sanoa, että olin jo hieman huolissani, kun tuloksissa kesti niin kauan. Nyt on yksi huoli vähemmän.

Eilen aamulla heräsimme kuudelta ehtiäksemme kahdeksan laivaan Tallinnaan. Menimme Viikingin Fasterilla, joka olikin mukavaa matkantekoa. Varsinkin kun mies oli ostanut meille paikat loungesta, jossa oli hyvinkin rauhallista. Tietysti yksi miehen työtoveri (firman talouspäällikkönainen) oli samassa paikassa, mutta vaihtoivat muutaman sanan ja se siitä.


Tallinnassa oli mukavan lämmin päivä, vaikka tuuli oli hiukan viileä. Ensimmäiseksi menimme tutustumaan Eesti Ajaloomuuseumiin Kiltojen taloon ja se olikin oikein mukava. Siellä oli heti sisääntulossa Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuoden kunniaksi uskonvapauteen jne. liittyvä näyttely. Sisempänä jatkui Viron historian näyttely, joka sekin oli mielenkiintoinen. Alakerrassa oli vielä erilaisia aseita, jotka ovat aikojen saatossa ja sotien melskeissä Viroon ajautuneet sekä erilaisia esineitä eri puolilta maailmaa., esimerkiksi kiinattaren liljankukka-jalkoihin sopivat kengät (*puist*) sekä kivettynyt käsi ja kissamuumioita Egyptistä.

Kiekkomaailma vai keskiaika
Vihdoin lähdimme eteenpäin, esikoisella jäi näkemättä osa ja pienin oli innosta soikea ymmärtäessään, että Killan historiaa käsittelevä osa oli todellakin tapahtunut juuri tässä rakennuksessa. (Syitä sille, miksi raahaamme mukulat museoihin.)

Kävelimme muiden turistien jatkona Neitsitorniin ja yritimme päästä myös Kiek in die Köök-torniin, mutta sinne olisi ollut oma sisäänpääsymaksu. Olemme ilmeisesti tottuneet Tukholmassa liian halpoihin museoihin.






Laventeli kasvoi hurjasti Neitsitornin sisäpihalla, samoin kuin muut mausteet lavoissaan. Ihmisiä oli ihan järkyttävästi, ei pelkästään suomalaisia vaan ihan ympäriinsä. Kuulimme saksaa, tanskaa ja flaamia sekä kiinaa ainakin englannin lisäksi. Rannassa oli 'tavallisten' reittilaivojen lisäksi Royal Princess-alus, joka näköjään käy paluumatkalla täälläkin.

Kivuttuamme alas mäeltä päätimme Virukeskukseen tutustuttuamme mennä kahville Maiasmokk'iin, jossa olemme käyneet viimeksi silloin kauan sitten. Saimme lievällä kyynärpäätaktiikalla varmistettua sopivan pöydän ja sitten herkuttelimme. Olin iskenyt silmäni Pavlovaan ja sain viimeisen! Se oli ihana :)

Jos laskee, niin huomaa, että kakkuja on seitsemän mutta syöjiä viisi. Tämä siksi, että halusimme maistella erilaisia leivonnaisia.
Kahvin jälkeen mietimme, minne suuntaisimme sillä aikaa oli vielä vaikka kuinka. Sattumalta olimme taas Kiltatalon vieressä, joten jatkoimme sinne. Ensin menimme ylimpään kerrokseen katsomaan rahanäyttelyä ja tapasimme Smaugin.

Siirryimme vielä kellariin, jotta esikoinenkin sai katsottua kaikki läpi. Ihailimme yhdessä Saksan armeijan SS-joukkojen paraatipuukkoa, jonka terässä luki "Mein Ehre sind Freue". Siinä oli muutenkin kaunis koristelu, Hannunvaakunaa ja swastikoita sekä kädensijassa pieni rasia syanidipilleriä varten.

Tämänkin jälkeen aikaa oli vielä vaikka kuinka ja koska kaipasimme juotavaa (=vettä tjsp), päätimme kävellä takaisin Virukeskukseen ja käydä Kaubamajan ruokaosastolla, jota eräs tuttu kovasti kehui fasessa minun ja Marjaanan yhteisen ystävän seinällä.

Voisinkin sanoa, että 'Mitäs läksit'.. tuli niin surku. Nimittäin meidän kauppojamme ja Stockan Herkkua, eiväthän nämä mitenkään pärjää vertailussa. Melkein itku pääsi. Hamstrasimme halvaa ja Kanes-limuja, jotka täällä maksavat aivan järkyttävästi, mutta tuolla ei käytännössä juuri mitään.

Istuimme hetken nauttimassa auringosta ja kiljuvista pikkulapsista ja päätimme lähteä rantaan. Onneksi laivaan pääsikin jo, joten menimme hyttiimme loikoilemaan. Jossain vaiheessa kävin pienimmän kanssa katsomassa Viking Expressin kaupan, lapsi osti karkkia ja minä kaksi huulipunaa. Menimme hyttiin ja sitten mies lähti minun ja keskimmäisen kanssa katsomaan ruokatarjontaa. Kävelimme laivan ylhäältä alas ja ympäri emmekä löytäneet mitään emmekä halunneet mitään. Sekä mies että minä koimme tuskallisen paluun lapsuus- ja nuoruusvuosiin kaikkien niiden olutpöhnässään sammaltavien suomalaisten keskellä. Se oli hirveää.

Loppujen lopuksi nautimme hytissä salmiakkia, lueskelimme ja katselimme telkkaria ja katselimme Kuninkaan miekkaa, kun kerrankin pääsimme katsomaan sen lähietäisyydeltä.






maanantai 26. kesäkuuta 2017

Juoru

Sekä äiti että minä olemme aina pitäneet juorua aika turhana kasvina. Sehän ei ole mitenkään kaunis vaan kasvattaa vain vartta ja lehteä.

Vein jokin aika sitten, ehkä toukokuun alussa, äidin juorun ulos siinä toivossa, että se paleltuisi tai muuten kokisi kohtalonsa. Toistaiseksi se voi erittäin hyvin. Se on selviytynyt kaikesta raekuuroista vedenpaisumukseen ja helteeseen. Millekään elikolle se ei kelpaa syötäväksi eikä se ilmeisesti aio kuolla kovin pian.

Olen pääsemättömissä siitä.


lauantai 24. kesäkuuta 2017

Joulusuunnitelmat

Keskustelupalstalla, jolla olen vuosia (vuosikymmeniä) roikkunut, eräät alkavat jo suunnitella joulua. No, eihän tässä todellakaan ole enää kuin puoli vuotta. Vieläpä aika tasan.

Mutta voi veljet, ihan oikeasti.. Kyllä joulu tulee, kuten juhannuskin ja pääsiäinen siinä välissä. Ja kaikki muutkin päivät. Vääjäämättä. En ihan ymmärrä, en ole edes mikään joulunvihaaja mutta silti.

Pää on edelleen täynnä räkää enkä saa nukuttua kovin hyvin, mutta kaipa tervehdyn ennen kuin pitää mennä takaisin töihin.

Olen hiukan huolissani elokuun aikatauluista tai lähinnä siitä, että esikoisen valananto on 11s ja samana viikonloppuna (9.-13.) on Worldcon, jonne siis tulee Robin Hobb. Minun tuurillani RH on juuri perjantaina tavattavissa, kun en sinne pääse.. Worldconin ohjelmia ei ole vielä tullut, joten stressaan ihan rauhassa. Aargh.

Pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Elämä konditionaalissa, kuten eräs tuttava sanoi joskus. Plaah.







perjantai 23. kesäkuuta 2017

Hyvää juhannusta

Esikoinen lähti jonnekin Hermanniinpäin ystävänsä luo ja me muut vietämme juhannusta kuka minkäkin ruudun äärellä. Onneksi ei ole minkäänlaista pakkoa lähteä minnekään eikä myöskään mitään pakkoa pistää päätä sekaisin.

Itse aion kohtapuoliin katsoa jonkin elokuvan pienimmän kanssa. Samalla voin nauttia homejuustoja granaattiomenaskonssien kera.

Näihin tunnelmiin :)

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Rakkaudentunnustukset vessapaperissa

Rakkaudentunnustus vessapaperissa, voiko olla rasittavampaa asiaa? Muistaakseni Serlalla oli jokin ihme keräys jokin aika sitten, jolloin ihmisiä kehoitettiin lähettämään erilaisia rakkaudentunnustuksia ja ne on sittemmin painettu vessapaperiin. Mökillä jo kammoilin näitä ja nyt meille osui kotiin paketti. Ihan järkyttävää. Useimmissa on kielioppivirhe tai sitten ne ovat muuten vain niin kaameita, etten kestä. Lisäksi koko ajatus rakkaudentunnustuksesta vessapaperissa on täysin kuolleena syntynyt idea. Oikeasti.

Olen potenut flunssaa koko tämän viikon ja olo melkeinpä huononee vain. En pysty tekemään mitään järkevää; yritin ommella hametta sillä lopputuloksella, että vedin vetoketjun nurjalle puolelle erittäin siististi. Sitten kun sain sen purettua ja ommeltua uudelleen ja pääsin hiukan eteenpäinkin, näkökenttään ilmestyi aura. Päätin lopettaa ompelut tältä päivältä.

Luin kummallisen kirjan sunnuntaina. Kirjastolehdessä oli erään kirjailijan haastattelu ja hän kehui kanadanranskalaista Tulitikkutyttö-kirjaa, joten lukaisin sen. No, olihan se mielenkiintoinen mutta samalla hyvin moderni ja ranskalainen. Mielestäni se muistutti oikeastaan Sarrauten Kultaisia hedelmiä, mistä pidin aikoinaan kyllä kovasti. Mitä siis yritän sanoa on se, että kirja oli hyvä ja jäi mieleen, mutta samalla se oli harvinaisen häiriintynyt.

Tässä rään täyttäessä päätä en ole oikein jaksanut lukea mitään kovin ihmeellistä, joten olen lukenut monta erinäisiä ficcejä Kapteeni Amerikasta. En edelleenkään löydä yhtä, jota kaipaan, joten pitää varmaan kirjoittaa se itse. Myös Salien kymmenes luku on työn alla, ollut jo jonkin aikaa kyllä.

Katsoin muutaman leffan tässä lomanalun kunniaksi. Snowpiercer-niminen dystopiakuvaus oli juuri niin hölmö kuin voi kuvitella. Chris Evansia oli silti mukava katsella kuten myös Avengersissa. Lisäksi katsoin Hell or high water-elokuvan, joka oli yllättävän hyvä. Chris Pine ja Jeff Bridges tekivät hyvät roolit.

Otin Spotifyn käyttöön vihdoin. Minulla on ollut siellä tili vuosia, mutta en ole käyttänyt sitä oikeastaan ollenkaan. En ole varma jatkanko. Maksoin kolmen kuukauden premium-tilin, mutta kolme kuukauden päästä hinta nousee eurosta kymppiin enkä tiedä tarvitsenko premiumia. Pärjään hyvin myös entisellä musiikkisysteemilläni.

Allaoleva soi juuri nyt.




perjantai 16. kesäkuuta 2017

Kesäkesälomaloma

Hihhii jeee :) Mä tein sen, selvisin taas yhdestä talvesta!! Jeee!!

Ei vaan oikeasti aika mahtava olo. Varsinkin kun tänään juttelimme työparin kanssa yt-kuulemisen jälkeen (esimiehet vain vaihtuivat ja meiltä kysyttiin onko kaikki ok, nou big deal) siitä, kuinka raskas oikeasti on ollut tämä kevät kaupungin organisaatiomuutoksen vuoksi. Kaikki ovat olleet enemmän tai vähemmän stressaantuneita siitä ja nyt alkaa helpottaa. Tämän lisäksi meillä itse Puljun talossa vaihtuvat erinäiset huoneet sinne sun tänne, mutta yksi on ja pysyy vanhalla paikallaan; kirjasto. Me emme liikahda mihinkään :P

Saimme tämän alkuperäisen tutkielman johtajaltamme liitettäväksi kokoelmaan. Noin sadan vuoden takainen selvitys katu-ammatteja harjoittavien lasten opiskelumenetyksestä, by Seth Ojanen, joka toimi mm. Kaupungin lastensuojeluyksikössä 1900-luvun alussa.

Kotimatkalla kävin katsomassa ostamassa kankaat pariin hameentekeleeseen, ehkä jopa kuvaan ne sitten kun jotain kuvattavaa on. Matkalla kangaskauppaan tapasin ratikassa erään iäkkään herrasmiehen, asiakkaamme, jonka kanssa olen paljonkin jutellut mutta jota en ole juurikaan tänä talvena nähnyt. Oli hassua, kuinka kanssamatkustajat katselivat ihmeissään meidän jutteluamme. Kai se on outoa, että voi olla eri-ikäisiä tuttavia.

Tapasin toisenkin asiakkaan K-kaupan kassalla, hänkin on mieshenkilö mutta lähempänä omaa ikääni. Puhuu varmaan lähemmäs kymmentä eri kieltä ja käy meillä kursseilla, hän on saanut työllistymis-työn Kontulasta ja vaihdoimme pari sanaa. Tyytyväiseltä vaikutti hänkin.

Nyt jatkan Vin Dieselin seurassa iltaa. Terppa.


torstai 15. kesäkuuta 2017

Kesä saapui

Oli mukava ilma tänään, nautimme lounaan Kuntatalon aurinkoisella terassilla. Luultavasti kesän ainut päivä, kun sinne pääsimme (erinäisistä syistä johtuen). Tänään oli myös viimeinen varsinainen työpäiväni ennen kesälomaa, joten menimme kahville työpaikan läheiseen kahvilaan.

Kotimatkalla ostin litran kirsikoita odotellessani miestä ja pienintä ruokakauppailemaan. Nyt olen melkein syönyt ne, ovat taivaallisen hyviä :)

Keskimmäinen sai paikan Viikin Normaalilukiosta, joka oli ensimmäisenä vaihtoehtona. Myös paras ystävä pääsi sinne, oikein kiva :) Kävivät jo varmistamassa paikat ja tekemässä alustavat kurssivalinnat.

Veljeni soitteli myös kesämökkivuoroista. Ihme kyllä tänä kesänä ei tarvitse vääntää sopivista viikoista ollenkaan, koska heidän lomansa loppuvat heinäkuun lopussa ja se elokuun eka viikko on ainoa, jolloin me pienimmän kanssa pääsemme sinne. Veljeni yritti kovasti sanoa, että menkää juhannukseksi mökille, mutta en minä eikä mies kumpikaan halua sinne silloin. Ensinnäkin molemmilla on todella huonoja muistoja lapsuudesta ja lisäksi yleensä jussina on helvetin kylmä. (Varsinkin viime vuosina.)  Veli itse kertoi, että hän ja vaimonsa ovat lähdössä jonnekin lämpimään juhannuksena...

Pitäisi saada yksi villasukka neulottua loppuun ja tehtyä sille kaveri. Aion lahjoittaa ne lempikirjailijalleni elokuun Worldconissa Helsingissä. Sain liputkin edullisesti tuttavalta, joka ei itse pääsekään, joten minä ja pienin olemme varmasti siellä melkein joka päivä jos jaksamme :P


Tilasin yhden Richardin uudemman elokuvankin, se ilmestyy levylle heinäkuun alussa. IIH. Sanon yhden sanan: korvat. *uuh*



Taidan lähteä nukkumaan, huomenna olisi vielä viimeinen pienehkö kokous ja sitten pääsen kesälaitumelle :)

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Atsii atsii aivastus

Olen aivastellut koko päivän, ensin töissä ja nyt kotona. Ulkona ei aivastuta yhtään eikä aivastuttanut myöskään kahvilla Engelissä, jossa tapasin erään ystäväni pitkästä aikaa. Ehkä olen vihdoin saamassa saman pöpön, joka on jo miehen ja pienimmän kiertänyt.

Enää kaksi päivää ja sitten pääsen kesälaitumelle. Tuskin maltan odottaa! Mutta sitä ennen tosiaan vielä perjantaina pitää raahautua kustannuspaikalle, sillä meillä on hyvin pienimuotoinen yt-kokous uuden esimiehen ja työparin kanssa liittyen kaupungin organisaatiomuutokseen. Sivumennen sanottuna se ei ole mennyt aivan kuin Strömsössä vaikka meidän kohdallamme ei ole juurikaan ollut harmeja, ainakaan isompia.

Tässä kesäkuva meitsistä. Väri viittaa kesän lämpötiloihin ja suussa oleva ruoka dieettiini. Nähdään.

Ai niin. Täytyy sanoa, että olen helvetin (anteeksi kielenkäyttö) pettynyt Sipilän sipilöintiin. Mutta se siitä.