214 km

Sen verran olen nyt saanut pyöräiltyä yhdeksän päivän aikana, eli noin kolmessa viikossa. Ihan kivasti, mutta nyt tulee tauko ja heinäkuussa ehkä jatkoa. Olen ihan tyytyväinen tuohon määrään.

Tänään kävin hammaslääkärissä, nyt on purenta tasapainotettu ja se rikkinäinen hammas päätti hajota lopullisesti, kun olin hoitotuolissa eli parhaaseen mahdolliseen aikaan. Hammaslääkäri irrotti kaiken irtoavan ja laittoi väliaikaisen paikan. Olisin saanut kruununkin jo tällä viikolla, mutta aika ei osunut hyvään saumaan, joten nyt menen tällä sitten kuukauden verran. Pitää syödä varovasti.

Jatkoin matkaa pankkiin lopettaakseni äidin säästötilin ja siirtääkseni rahat käyttötilille, josta menee mm. vastikkeet edelleen. Menin jotenkin sekaisin, kun virkailija nappasi perunkirjan ja kävi skannaamassa sen ja ilmoitti, että heiltä otetaan yhteyttä, kun on todettu perunkirjan olevan kaikinpuolin kunnossa ja unohdin koko rahojen siirtämisen muistaen sen vasta, kun mies huomautti asiasta soittaessani hänelle. Nyt pitää sitten mennä uudestaan vielä pankkiin, muita kiireitähän tässä ei ollutkaan.

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Nimittäin työpäivät. Menenkin nukkumaan, niin huominen tulee nopeammin :)

Ihmeiden aika ei ole ohi

Nimittäin vihdoin tulee päivitys! Eikä siinä kaikki! Lisäksi sain shortsiompelukseni vetoketjun laitettua kauniisti heti ensiompelulla. Täytyy sanoa, että olin ehkä itse kaikkein hämmästynein tästä kehityksestä. Olen vieläkin.

Perjantaina kävin katsomassa Liisan seikkailut peilimaailmassa, joka oli yllättävän hyvä. Jopa parempi kuin ensimmäinen Liisa-elokuva muutama vuosi sitten. Tämä antaa ehkä aikuiskatsojalle enemmän ihan ajatustasollakin, vaikka olihan siinä Richard kuningas Oleronina. (Olen onnistuneesti kasvattanut Richardin fanikerhoa jopa työ-ystävän teiniin..)

Mitäpä muuta.. Keskimmäisestä ei ole kuulunut mitään ja elänkin sen vanhan sanonnan mukaan "No news is good news". Oletan, että kaikki on hyvin tunturissa.

Lauantaina kummipoika ja äitinsä kävivät kylässä ja oli ihan mukavaa. Kummipoika väsähti suht aikaisin ja ehdimme katsoa vielä Tohtoriakin niin, että tänään aloitimme kuudennen kauden. Tykkään Matt Smithin Tohtorista ehkä enemmän kuin Tennantista. Hänessä on enemmän huumoria.

Nyt aion vääntäytyä petiin, sillä huomenna ja keskiviikkona aion pyöräillä töihin, jotta saan 200km täyteen. Menisi ainakin oma ennätys rikki.

Jaksaa Jaksaa..

Hyytelö vai ryytelö?

Olen herännyt aivan liian aikaisin tarkastelemaan kelloa tällä viikolla ja useimpina aamuina noussut ylös vähän kuuden jälkeen (epätavallisen aikaisin minulle), koska en ole jaksanut enää odottaa kellon soimista sängyssä pyörien. Kaiken lisäksi keskimmäinen lähti tänään rippikoululeirilleen Lappiin klo 5.30 ja piti siis toki herätä jo hieman aiemmin hyvästelemään sitä.

Juuri äsken tuli viesti, että ovat päässeet perille Hettaan. Hyvä niin. Aloin eilen jo stressata sitäkin, että jos bussi ajaa ojaan liukkailla.. Jep. Meikäläinen on tällainen.

Mies oli tänään ensi kertaa töissä pariin viikkoon, ihan hyvin oli jaksanut. Iltapuolella hän haki minut töistä, sillä kuskasimme äidin vanhan sohvapöydän erään työkaverin siskolle Koskelaan. Olikin kiva, kun sinne päästyämme mies avasi takakontin ja ulos melkein vierähti yksi muovikassi, jossa oli pienimmän vanhoja vaatteita. Tämä Hanna sanoi, että voisi ottaa kaikki kolme muovikassia ja viedä työpaikalleen, hän kun työskentelee ryhmäperhepäiväkodissa ja siellä tarvitaan aina vaatteita. Tuli niin hyvä mieli, että melkein itkin ilosta. Mielelläni annan vanhoja vaatteita niitä tarvitseville ilman välikäsiä, se on ihan parasta auttamista minusta.

Yksi hyvän mielen tuoja tänään oli  'työpaikkasuhde', jonka kanssa kävin lounaalla ja hän maksoi ruoat, koska sovimme niin maksun yhdestä pienestä poikien polkupyörästä. Heidän poikansa on kuulemma aivan ihastunut fillariin, vaikka juuri ja juuri ylettää polkimiin :)

Huomenna saan yhdet vanhat lasit eteenpäin. Alkaa hiukan helpottaa, kun saa tavaran liikkeelle. Tosin eteisessä on kymmenen muovikassillista vanhoja lakanoita ja pyyhkeitä, jotka pitäisi kuskata Hesyyn. Kaipa nekin vähitellen..

Nyt taidan mennä nukkumaan, etten huomenna nukahda leffaan. CU.

Rokkia ja riepuja

Perjantaina menin 'jännittävän' yt-kokouksen jälkeen kotiin ja sitten kipaisin takaisin keskustaan tapaamaan ystävää, joka tuli Porista asti seuraksi katsomaan Queenia.

Yt-kokous oli 'jännittävä' siksi, että kukaan ei oikeastaan sanonut yhtään mitään kriittistä vaikka viime metreillä tuli tieto, ettemme sijoitukaan vapaa-aikaan kuten oli tarkoitus. Meidät heitettiin opetusosastoon ja saapa nähdä kuinka käy.

Queen ja Adam Lambert oli hieno! En odottanut Adamilta ihmeitä, mutta hänpä täyttikin Freddien jättämän kolon varsin mallikkaasti ja myönsi itsekin, ettei pysty koskaan olemaan Freddie mutta tekee parhaansa ja sen hän teki. Lähdin encorepiisien kajahtaessa bajamajan kautta bussiin, sillä halusin ehtiä ennen kaikkia 12 tuhatta ihmistä pois Kaisaniemen puistosta. Olisi alkanut ahdistaa pahemmin, sillä nyt jo kun pujotteli ihmisten välistä oli hiukan epätoivoinen olo etteikö ne koskaan lopu. Mutta loppuivat ne.

La-aamuna pienin lähti koululle ysiin ja me menimme perässä kymmeneksi luokkaan. Onneksi lv oli myös ollut keikalla, joten olimme yhtä freesejä. Kotiin päästyä menin nukkumaan ja iltapäivällä kävimme ystävän lapsen yo-juhlissa pikaisesti. Sitten nukuinkin kaksitoista tuntia, koska mies ei kestänyt mun stressi-itkukohtausta ja pakotti :P

Sunnuntaina raivasin kämppää ja miehen kanssa kävimme lakana- ja pyyhekaapit lävitse ja saimme ihan hurjan määrän tavaraa pois. Nyt on edes vähän aukkojakin hyllyillä. Vielä pitää rutistaa vaatehuone jossain välissä, kuten myös muut kaapit. Mutta ehtiihän sitä.

Nyt menen Tohtorin pariin. Siirryimme jo 11:nteen :)

Tiu-tau-tilt

Onpahan erilainen työviikko. Meille on tarjottu ja hyväksytty kokoelmiin TAIKin kirjaston diakokoelma, kun he muuttavat Otaniemeen ja nyt olemme olleet erään toisen henkilön kanssa niitä dioja sitten pakkaamassa Arabiassa. Ihana rauha tehdä hommia, plus lisäksi menen vasta kymmeneksi sinne, koska aikaisemmin ei pääse sisällekään.

Diakaappi, diat ovat ritilöissä ja takaseinälle syttyy valo ovien ollessa auki

Diat niputtetuina

Dioja on kaikenkaikkiaan noin 16000 jos muistan oikein sekä lisäksi niihin liittyvät tekstikansiot. Aikaa on varattu onneksi vielä ensi viikko, mutta näyttää uhkaavasti siltä, että saamme kaikki pakattua jo tällä viikolla. Sitä emme vielä tiedä, minne nämä meillä sijoitetaan. Onneksi kaapit kuuluvat kauppaan ;)

Olen ajellut nyt fillarilla Arabiaan ja tänään sain ekan satasen rikki. Aika hyvin! Tykkään ajella Viikin rannan kautta ja katsella lehmiä :)

Tosin jalat ovat olleet aika väsyneet nyt pari yötä. Varsinkin viime yönä särki, kun ensin olin seissyt pakkaamassa dioja ja sitten oli vielä parin tunnin ulkoilu pienimmän luokan kanssa Uutelassa. Ensimmäistä kertaa ei satanut eikä ollut törkeän kylmä, vaan ihana kesäilta. Yksi luokan pojista kävi uimassakin.

Onnistuin ilmeisesti kuitenkin käräyttämään huulet tai jotain tuolla, koska nyt ne on tosi kipeät. Aamulla näytin aivan joltain botox-naamalta, kun huulet oli niin turvoksissa. Nyt ne 'vain' kirvelevät.

Uutta levyä odotellessa (vielä kymmenen päivää) vanha piisi jaossa :)

Pikaisesti ennen petiä

Viikonloppu on mennyt taas. Tuntui, että se kului hitaasti vaikka tein kaikenlaisia asioita.

Luin tänään erään tutun linkkaamana tämän uutisen ja olen aika ihmeissäni. Mietin kuka oikeasti haluaisi ostaa tuollaisen ja samalla pohdin, kuinka vaarallinen tuollainen olisi jos puoliso on pahasti mustasukkaista sorttia. Tiedän erään naisen, jonka mies oli hyvin mustasukkainen jopa puhelinmyyjistä. Se ei ollut hauskaa.

Olen myös lukenut erilaisia juorulehtiä Johnny Deppistä, joka on ilmeisesti hyväillyt nuorikkoaan hiukan liian kovakouraisesti ja he ovat nyt eroamassa. Ikävää. Toivottavasti Depp saa jotain 'anger management'ia tuomarin määrämänä.

Juttelin serkkuni kanssa ja tuli taas suru puseroon. Hän on kovasti odottanut iloista perhetapahtumaa, monta vuotta toivonut ja nyt se on alussa, mutta näyttää huonolta. Pienellä on sydämessä jotain vikaa eikä loppuodotus näytä hyvältä. Lokakuun alkuun pitäisi pysyä kuitenkin vielä masussa.

Jokseenkin raskasta ja jatkuu.

Kevyesti kampaajalla

Kävin eilen kampaajalla. Olen käynyt hänellä jo vuosia, vaikka pari vuotta jäi välistä kun hän muutti hetkeksi pois, onneksi löysimme kuitenkin toisemme uudestaan.

Eilen istuin väri päässä ja juttelimme kaikenlaista päätyen Euroviisuihin. Saman huoneen toisella puolella oli menossa ripsien kestovärjäys, kun Petri-kampaajani alkoi imitoida Suomen Euroviisuesitystä. Hyvä, ettei ripsiasiakkaan värit menneet ihan hullusti kun nauroimme niin kovasti Petrin esitykselle. Se oli hieno analyysi Sandhan tyylistä :D

On niin mukava, kun olemme Petrin kanssa samalla aaltopituudella. Meistä tuli ystävät varmaan heti ensimmäisellä kerralla, kun astuin hänen liikkeensä ovesta sisälle vuosia sitten. Jotenkin hän on minulle se tyttökaveri, jonka kanssa voin puhua kaikesta.  Se on helpottavaa.

Ja nyt on hieno pää taas kerran :) Kuva Petrin FB-sivulta.

Niin ja miehen leikkaus meni hienosti :)

Psiih, sanoi kattila

ja puhalsi paineita. Olen ihan seistöötkatkipoikkiväsy.

Mies kävi tänään leikkauksessa ja se sujuikin nopeasti. Olin juuri palannut lounaalta, kun piti lähteä noutohommiin. Kelataksi tipautti minut pyynnöstä Hakaniemessä pois ja mies jatkoi kotiin asti, jossa oli jo pari pojista vastassa. Mutta kaikki meni hyvin, nyt on särkyinen tietysti.

Eilisellä hammaslääkärikeikalla hampaat tasapainotettiin hammaslääkärin hankkiman uuden lelun avulla, eli katsottiin purentaa ja hiottiin ja hiottiin ja hiottiin. Myös purukiskoa hiottiin. Hammaslääkäri arveli, että jos onnistuimme hyvin, saatan päästä koko kiskosta eroon. Se olisi melkoinen ihme.

Minä menen petiin nyt ja nautin uudesta hammaskalustostani.