Tervehdys. Taas olisi tulossa valitusposti, mutta te sentään pääsette pois sen vaikutuspiiristä, jos ette jaksa lukea.
Aamupäivällä herätessä päässä oli ihan julmetun iso särki, joka vain kasvoi. Jossain välissä ajattelin mittaavani kuumeen ja teinkin sen. Lämpötila oli 35,4. Aika pohjat meikäläiselle, vaikka alilämpöilyä harrastankin.
Päivän toimet sisältävät leffojen katselua makuuasennossa ja pään pitelyä sekä keskittymistä myös ruoan sisälläpysymiseen. Ei puhettakaan neulomisesta. Leffoina tänään on ollut "Peter Pan" sekä "Princess bride".
Joten... menenkin tästä jatkamaan töllötystä. Jahka saan taudin selätettyä saattaa tulla enempi tekstiä. Niija alemmasta videosta; se valkoasuinen mummeli, joka tanssii ja hyppii, on mun tulevaisuudenkuva. Siihen pyrin.
Sain vihdoin sukat valmiiksi, lopeteltua langanpäät ja höyrytettyä. Näissä on osa niiden melkein-valmiiden kirjoneulesukkien langasta, jotka purkasin joulun kieppeillä eli alle kaksi viikkoa meni työpäivien aiheuttaman neuleajan puutteen vuoksi. Ja sen onnettoman kantapään..
Viikonlopun nautiskelin lämpöaalloista ja räkätaudin alkuvaiheista. Eilen illalla oli aika hyvä olo, ajattelin että kyllä se tästä ja aamusella kipaisin töihin reippaasti. Joo. Ei olisi pitänyt. Puoliltapäivin olo alkoi huonontua ja yhden jälkeen oli pakko luovuttaa. Nyt istun kotona, selkää särkee kuin kuumeessa ja haluan vain maata sohvalla neuloen ja katsellen telkkaria.
Otsikon kanan tapasin hakiessani eväät työpaikan lähikaupasta. Koska suosikkisalaattini (kreikkalainen) oli loppu nappasin hyllystä caesarsalaattirasian, jonka sisältämä kana näytti ..metkalta.. Se nimittäin vihersi. Viereisellä hyllyllä oli nuori mies täyttämässä leipähyllyä ja kysyin häneltä, vihersikö kana hänenkin mielestään. Tarkkaan tutkittuaan hänkin tuli siihen tulokseen, että kyllähän se vihersi. Päiväystä salaateissa oli kuitenkin vielä huomiseen, toivottavasti ottivat loputkin kanat pois hyllystä. Itse siirryin pakasteruokien puoleen, ne saa kunnolla kiehuviksi jopa työpaikan mikrossa :P
Vuoden alun kunniaksi katselimme poikien kanssa Tarun kaikki kolme osaa ja sen lisäksi lauantaina katselin 'And soon the darkness'-nimisen Karlin leffan sekä 'Stockholm, Pennsylvania'-nimisen Jasonin pätkän. Molemmat olivat aika hyviä pieniä filmejä, ensimmäisessä oli kyse ihmissalakuljetuksesta Etelä-Amerikassa ja toisessa kerrottiin tytöstä, joka oli kidnapattu 5-vuotiaana ja nyt hänet palautettiin kotiin 17 vuoden jälkeen.
Olen saanut viikonlopun aikana polvisukkani melkein valmiiksi. Hiukan hidasti se, että lauantaina neuloessani jo jalkaterää tehneeni typerän virheen ennen kantapäätä ja piti purkaa.. No sain purkaa kantapään vielä parikin kertaa, sillä siihen iskeytyi aina jokin outo virhe, mutta vihdoin eilen pääsin siinäkin jo varpaisiin. Nyt vain kavennukset loppuun.. Toisen sukan kärki on hiukan liian pitkä, joten sitä pitää purkaa aikaan vähän ennen varvaskavennuksia.
Mutta nyt. Nähdään. Ylläoleva video siksi, että katsoimme eilen pienimmän kanssa Mies ja alaston ase 33 ja 1/3'n ja olimme tikahtua :D
Tänään on se vuoden toinen päivä, kun kenelläkään ei ole nimipäivää. Ne molemmat nimettömät päivät osuvat tähän vuodenvaihteen kieppeille, sillä se toinen on Joulupäivä. Jos et tiennyt, niin nyt olet sivistynyt :)
Tämä vuosi alkaa lupaavasti. Flunssa kiristää hengitysleimiä ja kuume sahaa edestakaisin ja näden lisäksi löin jo ensimmäistä kertaa ikinä otsikkoni tiskipöydän reunaan heti aamusta, kun roska oli pudonnut roskiksesta ja yritin saada sitä takaisin melkein-loppusijoituspaikkaansa.
Vietin sitten rattoisasti yli kolme tuntia tiiviisti nuorison kanssa sohvalla, sillä jatkoimme jokavuotista perinnettämme ja katsoimme 'Taru sormusten herrasta'-trilogian ensimmäisen osan. Jatkoa seuraa huomenna ja ylihuomenna.
Jos joku haluaa kirjavinkkejä vilkaista, niin täältä löytyy. Aina saa myös kysellä vinkkejä.
Nyt menen jatkamaan Spooksia, nähdään :) Alla muisto viime kesän parhaasta keikasta.
Muutaman päivän eli huomisen pidän ihan virallisesti lomaa. Huimaa. Oikeasti puoli neljältä työpaikalla (koko talossa) olimme jäljellä vain me kaksi kirjastossa. Ja siitä hetken päästä enää vain meikäläisen työpari. Oikeasti pääsin tänään hyllytyksessä ns. flow-tilaan, mikä on aika mahtavaa.
Löysin evässalaatista tontun hiippalakin, en tunnusta kuitenkaan syöneeni tonttua.
Kotia kohti suunnatessani soitin miehelle kaupasta, että jos tuo tulisi hakemaan. Ehtisin juuri siinä ajassa suorittaa ostokset sekä kaupasta että apteekista ja mieshän tuli vastaan, kiltti kun on. Muistutti vielä, että osta sitä kissanruokaa ja lupasin. Istuimme autossa melkein viimeisessä mutkassa ennen kotipihaa, kun mies kysyy siitä kissanruoasta.. Joo, se unohtui aivan totaalisesti kun jäin ihmettelemään luomupopcornin puutetta. Joten mies kippasi minut ostoksineni pihalle ja lähti toiseen lähikauppaan.
Illan ratoksi katsoin Rosemaryn vauvan uusintaversion ja voi elämä, että oli tylsä. Onnetonta tekelettä ei pelastunut Jason eikä mikään muukaan. Sain sentään neulottua sukanvartta hiukan eteenpäin ja sen jälkeen katsoin yhden osan Spooksista. Helpotti hiukan.
Tässä Jason ehkä tunnetuimmassa roolissaan (siltä varalta että on mennyt ohi)
Jos ette ole vielä löytäneet uudenvuodenjuhlintaan sopivaa bilenimeä, niin tässä olisi oivallisia ehdotuksia. Työkaverille osui varsinainen deittisaitti-nimimerkki :P
Olipas oikeasti aika mukava päivä, kun ei tarvinnut stressata sitä, ehtiikö kotiin ennen vieraita. Ja sekin, että koti on siisti ja minulla oli kakkua jälkkäriksi :P (Oli muuten törkeän hyvää..)
Näkymä työpaikan ikkunasta
Kävimme pienessä lähiAlepassa kotimatkalla ja ilahdutin kassatyttöjä ottamalla kuvan kukkakimpuista. FBn kuvaryhmässä on tänään aiheena Sparkly, aika hyvin sopii eikö? :)
Ihmettelimme sellaistakin asiaa, että kissan märkämuona on taas loppu. No, sitten selkisi.. Minä olin antanut kissalle kolmanneksiviimeisen pussin aamuseitsemältä. Pienin oli antanut toiseksiviimeisen pussin aamupäivällä (koska kuppi oli TYHJÄ). Esikoinen oli antanut kissalle viimeisen pussin iltapäivällä (koska kuppi oli TYHJÄ).. Illansuussa tullessamme kotiin kuulin, kuinka katti juuri oksensi yläkerrassa. Ei mikään ihme tuolla ruokamäärällä. JA arvatkaapa, onko se kuppi taas TYHJÄ? No, nyt saa katti kestää huomisaamuun asti, pakastimessa on tasan yksi seipala. Normisti tuo pienpeto syö maksimissaan kaksi pussillista märkämuonaa vuorokaudessa, silläkin lienee joulu :D
Työpari oli menossa tänään elokuviin harvoin tapaamiensa ystäviensä kanssa, josta muistin laittaa yhdelle ystävälleni tekstarin. Näin nimittäin ennen joulua unta hänestä, mutta unohdin. Nyt muistin.
Nyt menen takaisin sohvalle neulomaan ihan hetkeksi, aloitin toisen sukan ja Vallan linnake-sarjan jaksosta on jäljellä ehkä kymmenen minuuttia.
Aamulla hiukan viiden jälkeen kuulin nuorimmaisen kikattelevan olkkarissa ja menin sitä ihmettä katsomaan. Nimittäin INHOAN heräämistä kesken unien aamuyöstä, sain sitä lajia ihan tarpeeksi mukuloiden vauva-aikoina. No.. siellähän tabletin valo loisti ja yhdellä oli kuulottimet korvilla. Hermostuin hiukan ja sanoin, että jos aikoo nauttia lämpimästä sisäoleilusta, niin kannattaa laittaa vekottimet pois. Menin sitten takaisin petiin, mutta enpä enää nukahtanut. Kuulemma ei lapsikaan ollut enää nukkunut ja myöhemmin päivällä soittaessani kotiin sanoi, että oli valvonut koko aamun. Toivottavasti kuitenkin nyt jo nukuttaisi, minua ainakin jo houkuttelevat Höyhensaaret kovasti.
Olin töissäkin jo ajoissa, heti kasin pintaan ja joo.. olipa pitkä päivä. Yhdessä vaiheessa vasenta silmää alkoi viillellä ja arvasin, että se alkoi taas tulehtumaan. Nyt se on taas kauniisti punertava. Onneksi on se toinen satsi silmätippoja vielä jäljellä, mutta kun ei se oikein auta tähän hommaan. Toki oireet lievenevät ja osin poistuvat, mutta sitten taas heti palaavat kun olen töissä. Nytkin olin viisi päivää kotona ja heti kustannuspaikalle palattua alkoi sekä tämä että jatkuva yskä, sellainen 'köhiminen'. Ei sitäkään ole kotona.
Kauheata, kun valitan koko ajan.. No, oli ihan kiva päivä. Töiden jälkeen tulin kotiin, mies oli aloittanut ruoanlaiton ja minä sitten lopettelin, kun hän lähti uimaan. Syönnin jälkeen imuroin koko talon (myöhemmin mies kertoi imuroineensa jo alakerran eli onpahan puhdasta sielläkin), keskimmäinen hoiteli tiskikoneen ja pesin vihanneslaatikon, koska kaikkein alimmaiseksi oli jäänyt kurkku.. Siitä olisi ehkä saanut jonkinlaisen stressilelun, tosin märänpuoleisen. Aika ällö se oli kyllä oikeasti :P
Kaikki tämä siis siksi, kun esikoisen toisen kummitädin piti tulla perheineen huomenna visiitille. Hän ilmoitteli hetki sitten, että eivät tule koska angiina ja kuume. Tulipa kuitenkin siivottua kämppä varmaankin viimeistä kertaa tänä vuonna ja eilen leivoin pekaani-taatelikakun, jonka voinen sitten itse huomenna korkata. ellen sitten säästä sitä viikonloppuun, jolloin tulee toinen esikoisen kummitädeistä meidän kummipoikamme keralla. Mutta tuskin jaksan odottaa niin pitkään.
Tässä illan kuluessa olen koomannut sohvalla ja sain ensimmäisen polveenasti-villasukan itselleni valmiiksi, huomenna voin aloittaa sen kaverin.
