Kävin lounaalla työpaikkasuhteen kanssa ja meillä oli oikein mukavaa. Juttelimme parista tutkimuksesta, jotka sivusivat sekä informaatiotutkimusta että kirjallisuutta ja kulttuuria. Paluumatkalla katselin Pelastuslaitoksen ruusuja, jotka kukkivat täyttä päätä. Olivat kauniita. Pari vuotta sitten ne kukkivat vielä Itsenäisyyspäiväviikolla. Saa nähdä kauanko kestävät tänä syksynä.
Iltapäivällä hoitelin kaikki viisi lehteä, jotka olivat tulleet eilen ja tänään. Onneksi tämän illan luento oli peruttu, joten pääsin kotiin vähän aiemmin kuin olin ennakoinut.
Siinäpä se, päivä pähkinänkuoressa.
Ehkäpä tuo on ollut niitä päiviä jolloin meikäläinenkin tuntee että miksi sitä tuli aamulla ollenkaan lähdettyä? Päiviä jolloin aika menee huomaamatta ja tuntuu ettei mitään ole saanut aikaiseksi. Olenkin tullut siihen tulokseen että ihmisillä pitäisi olla oikeus pitää vapareita silloin kun haluavat, edellyttäen että viikon hommat tulevat hoidettua. No tuo on kyllä utopistinen juttu ja monilla aloilla mahdoton toteuttaa mutta ehkäpä se tulevaisuuden suuri lottovoitto korjaa asian ;)
VastaaPoista