Hoitelin tänään tavallisten hommien lisäksi, joita oli luvattoman vähän postin lakosta johtuen, yhden pikku sivubisneksen. Nimittäin Kadonneitten henkilöiden paikannusta.
Nykyiset työkaverit huolestuivat eräästä, johon ei saatu yhteyttä ja muistivat, että olin kadonneen henkilön veljen kanssa tuttu aiemmasta työpaikastani. Lupasin metsästää veljen luurin päähän ja onnistuinkin, pienten hankaluuksien jälkeen. Veli oli hieman hämmästynyt soitostani, mutta lupasi välittää viestin kadonneelle. Toivottavasti kadonnut nyt soittaa sitten asianosaisille.
Voisin melkein sanoa, että kirjastotyö on suhteellisen mielenkiintoista ja vaihtelee päivästä toiseen yllättävästikin. Jotta jos joskus harkitsette alan vaihtoa.
Kävin aamusella vanhalla työpaikalla aamukahvilla. Ihan siksi, että nykyisen työpaikan eräs kokous oli samassa talossa ja oli tunti aikaa tapettavana ennen sitä. Ennen aamukahvitapaamista ehdin käydä myös lankakaupoilla.
Työpaikkakokouksesta sen verran, että varmasti taas saivat huhut minun ja työkaverin suhteesta roimasti ilmaa siipien alle. Hän nimittäin saapui hieman myöhässä, bongasi minut ja istui viereeni. Kokouksen jälkeen lähdimme kustannuspaikalle yhdessä, hän jopa odotti minua ettei minun tarvinnut mennä yksin. Voin vain kuvitella, kuinka ovat kielet laulaneet. Minua se lähinnä huvittaa suuresti ja tiedän, että niin myös häntä.
Menen tästä jatkamaan neuleprojektia töllön ääreen. Kättä kyllä särkee ihan törkeästi, mutta pitäähän erään kääpiön saada pipo... uuh. Siellä kun alkaa olla jo talvi. Siis Keski-Maassa.
Jospa olisin nyt ihan hiljaa. Ja kuuntelisin, mitä Vickyllä on asiaa.
Piti jo aiemmin tällä viikolla kirjoittaa siitä, kun kuuluu 'klik'. Siis kun tapaa jonkun ihmiset, jota ei juuri edes tunne ja alkaa jutella ja kuuluu 'klik'. Sellainen sukulaissielu-klik.
Maanantaina juttelin erään ihmisen kanssa lounaalla elokuvista (juu, Hobitistakin) ja totesimme olevamme samanlaisia. Seuraavaksi pienen sattumuksen kautta puheeksi tuli matkapahoinvointi. Olimme niiin onnellisia löytäessämme toisistamme tämänkin sukulaissieluuden. Aivan uskomattoman hupaisaa!
Joskus löytää ihmisen, jonka kanssa voi puhua ummet ja lammet helposti. Useimpien kanssa ei voi.
Tämän viikon urakka on hoidettu. Suunnitelmissa nimittäin oli, että pesen kaikki yläkerran ikkunat ja se on nyt tehty. Kamalin homma oli siirtää tämä kirjoituspöytä pois ikkunan alta, sillä ensinhän pöytä piti tyhjentää. Ensi viikolla aion hoidella alakerran ikkunat. Sitten ei tarvitsekaan kuin pestä verhot ja mankeloida ne ja sitten on kaunista.
Muuten eilinen ja tämä päivä ovat kuluneet lähinnä seuratessa Star Trek Into darkness-elokuvan Lontoon ensi-iltasäpinöitä. Karl oli jälleen oma hurmaava itsensä, kuten toki muutkin. Tuskin maltan odottaa näkeväni Karlin jälleen Bonesina, varsinkin kun hän on varsinaine trekkie itse. Ystävälleni sanoin Benedict Cumberbatchista, että mahtavat amerikkalaiset kolleegat olla hieman ihmeissään hänen suosiostaan rapakon tällä puolen.
Mokoman särjen vuoksi en jaksakaan kirjoittaa sitä mitä piti.
Olen tänään aloittanut ikkunanpesu-urakan, joka jäi syksyllä aloittamatta saatanallisen sateen takia. Aloitin keittiön ikkunoista, koska ne ovat helpoimmat. Lisäksi imuroitsin koko haussin ja nyt on näiden aktiviteettien vuoksi särki päässä.
Tai vapun aattoiltaa vielä toistaiseksi. Meillä on kaikki kotona ja illan ratoksi ajattelin katsoa Rambon kunhan saan pienimmän sammumaan. Rattoisa ilta tiedossa :)
Samalla voin varoittaa kamalasta uutuudesta eli Fazerin uusi appelsiinisuklaa. Hyi helkatti, että oli kamalaa. YYYH. En varmasti ikinä koske siihen töhkään hanskat kädessä talikollakaan. Hyi. Yök. En. Syö.
Lisäksi feissari (naamakirja) pääsi taas yllättämään. Entinen työkaveri linkitti kaverinsa haastattelun tms, johon kommentoin. Kommentoi sitten joku muukin, toinen ex-työkaveri ja heidän yhteinen ystävänsä, jolla yllättäen onkin kaverina minun vanhin veljeni. Nyt yritän pohtia pääni puhki onko tämä kommentoija serkkuni poika vai muuten saman (serkkuni) sukunimen omaava.
Yöunet ovat olleet tällä viikolla muutenkin huonot. Syynä niinkin typerä asia kuin Cats-musikaali. Niin. Se on suosikkimusikaalini, voisin katsoa sen vaikka kuinka monesti (=kissoja siis). Nyt on niin, että Richard Armitage (mm. Thorin Hobitista) on tanssinut Cats-musikaalissa Macavity-kissan roolin vuonna 1994. Sunnuntai-iltana katselin harjoitusvideota ehkä neljä kertaa, jonka seurauksena Richard on hypähdellyt kissamaisesti pari yötä meikäläisen unissa. Hän on se pisin tanssija sinissä trikoissa, jos ketä kiinnostaa. Voi Macavity, kurja rontti!
Vastapainoksi saatte hiukan uudempaa punk rockia. Tykästyin tähän.
Keskiviikko viimeisine iltavuoroineen humahti ohi, enkä ehtinyt päivittää. Eilen taas melkein pyörryin töissä. Kirjaimellisesti, onneksi työkaveri osui paikalle ja kävi ostamassa naapurikioskista salmiakkia ensiavuksi. Tulin kotiin aiemmin kuin piti ja ostin kaupasta jättilastin salmiakkia, helpotti iltaa kohti.
Tänään meillä oli osaston lopettajaislounas ja sen jälkeen tapasin ystävän keskustassa, menimme katsomaan IronMan 3:sen elokuviin ja se oli todella hyvä. Robert Downey Jr on kehittynyt huomattavasti AllöMäkbiilin ajoista, luultavasti osittain syynä lienee huumeista irtipääsy ja perheen perustaminen.
Olin kuolla nauruun tämän videon vuoksi. Harvoin mainokset ovat näin hervottomia.
Tiistai on minulle huonoin viikonpäivä, ollut aina. Tänään kuitenkin päivä on sujunut suht hyvin, ilman suurempia ongelmia.
Ensin töissä lueskelin kustantajien kirjaläpysköitä ja Tammen lehdessä mainostettiin Sara la Fountainin uutta syksyllä ilmestyvää keittokirjaa. Repesin totaalisesti. Mainoslause kuuluu: 'Sara palaa keittiöön'.
(Yksi mielestäni parhaita vitsejä kautta aikojen on seuraava: Pyromaanin suosikkielokuva: Lassie palaa kotiin. Tiedän, olen ilceä ihminen.)
Kotona nauroin pitkästä aikaa niin, että hyvä kun pysyi housut kuivana. Mies nimittäin laittoi kissan olkapäilleen, mutta kissa ei tykännyt. Sillä on hiukan liian pitkät kynnet ja jäi sitten kiinni miehen päänahkaan. Herranjestas että nauroin. Mies jo kysyi, pitääkö elvyttää kun en enää pystynyt hengittämään.
Huh.. No nyt menen hetkeksi katsomaan jotain kehittävää elokuvaa. Työkaveri lainasi 'Atonement'-elokuvan, taidan aloittaa sillä. Ainakin kirja oli upea.
Loppuun 30 Sekkaa Marsista-poikien upea video 'Up in the air'. Tykkään :)