sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Suloinen sunnuntai

Tai jotain sellaista. Hyvää ensimmäistä adventtia ainakin, taas on vuoden loppu lähenemässä. 
Hyvän joulun toivotus pikakirjoituksella
Kuluneella viikolla olen ollut töiden lisäksi tämän vuoden viimeisellä pilatestunnilla (oli kivaa), elokuvissa ystävien kanssa katsomassa Last Christmas-joululeffan (ihan kiva, Emma Thompson on huippu), kääntynyt Tikkurilassa (kirjaimellisesti), ollut yksikön kokouksessa ja sen jälkeen samojen tyyppien kanssa Mamma Rosassa syömässä ja hohtokeilaamassa Ruusulankadulla (oli oikein hauskaa) ja näiden lisäksi eilen oli meillä syömässä esikoinen ja hänen kummitätinsä poikansa kanssa.

Tänään olen pessyt koneellisen pyykkiä ja lukenut Katja Ketun Rose on poissa-teoksen. Olin aikonut lukea tänä vuonna 80 kirjaa, tämä on nyt 81. Yli menee aika mukavasti, vielä on koko joulukuu aikaa lukea <3

Avokado-kesäkurpitsakakkua ennen leffaa.


Mamma Rosan blinit

Mamma Rosan päivän kala oli siikaa korvasienikastikkeessa

Suklaafondant vadelmavaahdon(?) kera

Ihan rennosti vaan, ei mitään kilpahenkistä...
Täytyy sanoa, että on vieläkin koivet vähän jäykkänä keilaamisesta. Pelkäsin, että käsi kipeytyy, mutta ei se ollut kovin pahana.

Ensi viikosta näyttää tulevan suht samanlainen, on ystävän tapaamista ja kokouksia parikin. Onneksi on Itsenäisyyspäiväkin tulossa, piparit voisi leipoa silloin.




maanantai 25. marraskuuta 2019

Maanantaki

Olen hengissä, vaikka melkein ei siltä tuntunut lauantaina :D

Perjantai-illan keikka oli tosi hieno ja Ismo kumppaneineen soitteli yli kaksi tuntia ja minä tietysti tanssin koko ajan. Hyvä, että pääsin kävelemään omin jaloin kotiin sen jälkeen.

Viikonloppu menikin lähinnä toipuessa ja tänään jätin uinnin väliin. Sen sijaan kävin aamusta reissukaverin luona kahvilla (ex-työpaikallani) ja varasimme vihdoin hotellinkin tammikuun matkalle. Nyt on kaikki kunnossa.

 Sunnuntai-iltana nuorin ilmoitti tekevänsä korvapuusteja ja mikäs siinä, onhan puustit aina makoisia. Nyt niitä tuli sen verran enemmän, että laitoin osan pakastimeen ensi viikonloppua varten, silloin tulevat esikoinen sekä kummitätinsä poikansa kanssa syömään.

Tullessani kotiin nyt illalla oli keskimmäisen tekemää thai-kanaa (taikana :D ) odottelemassa, se oli ihan järkyn hyvää. Jäisiköhän tuo kotiin kokkailemaan vanhuksilleen intin jälkeen?

Varoituksen sana; keikkakuvat on pienennetty ap-koosta. Ettette säikähdä. Nyt menen neulomaan Miss Phrynen kanssa.












torstai 21. marraskuuta 2019

Terppa!

Mitään ei kuulu sen kummempia tännepäin, kuin huominen Ismon keikka Tavastialla. Olen nyt jo ihan täpinöissä, mitähän huomisesta tulee?

Taas on aikaa vilahtanut viime päivittelystä. Viime loppuviikko ja viikonloppu meni tuskassa, nimittäin syvät vatsa- ja selkälihakset oli niin jumissa, että oikeastaan vasta maanantaina pystyin hengittämään kunnolla syvään ja haukottelemaankin. Tiistain pilates ei onneksi uusinut vaivaa, päinvastoin.

Aion tänään katsoa The Crownin loppuun, enää viimeinen osa jäljellä. Neuleetkin valmistuivat jo eilen ja pitäisi aloitella uutta, mutta ehkä jätän sen lauantaille. Huomenna ei ehdi.

Huomenna pitää mennä kokoukseen töihin ja ajattelin olla pari tuntia lisääkin ihan siksi, jos Postin tukilakot laajenevat niin, että metrokuskit päättävät maanantaina olla ajamatta junia. Joka tapauksessa eivät ne tunnit hukkaan mene, koska joululomakin lähestyy uhkaavasti ja aion pitää koko sen kaksi viikkoa vapaata.

Kaiken muun lisäksi on ollut havaittavissa lievää blondi-ilmiötä, mutta sen voi varmaankin laittaa liian vähien yöunien ja pimeyden syyksi, eikös vain? :)



keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Raatona maantiellä

Tai ainakin himassa ja töissäkin. Eilinen pilates oli niin rankka, etten tänään pystynyt hengittämään kunnolla syvään. Sattuu selkäfileisiin sen verran.Huomenna sattuu varmaan enemmän, kun se uintitekniikkahomma oli aikast tehokas sekin.

Kivaa se oli myös. Meitä oli viisi naista ja yksi mies siellä eli ihan riittävästi. Ensin uimem pari lämmittelykierrosta ihan miten halusimme ja sitten harjoiteltiin liukuja, potkuja ja molempia yhtäaikaa. Potkujen harjoittelussa meillä oli uimalauta ja piti mennä selkäuintia, meinasin hukkua ristiaallokossa, mutta se oli ainoa hankaluus. Alun perin olin huolissani siitä, etten ole kovin hyvä pitämään naamaa vedessä, mutta sekin alkoi sujua tuolla. Ohjaaja sanoi samaa kuin mies on sanonut, että mä en malta antaa sen liu'un mennä tarpeeksi pitkään eli sitä pitää alkaa korjaamaan.

Mies oli ihana ja haki mut Itiksestä hallilta ja lisäksi teki ruokaa, kun mulla oli niin kamala nälkä, etten olis jaksanut ruveta tekemään edes mitään ja olisin varmaan syönyt sit jotain tosi älykästä. Nyt söimme yhdessä pyttistä.

Huomenna en aio mennä aamu-lavikseen, koska olen aika tyytyväinen jos pääsen ylös sängystä ylipäätään ja töihin. Sitten onkin vapaa perjantai! Jee!


tiistai 12. marraskuuta 2019

Sporttiviikko

Tästä näyttää tulevan urheilullinen viikko. Eilen kävin uimassa maanantai-aamun ratoksi, sain jopa ihan oman radan ja pääsin hyvään uintivauhtiin, aikaa kilsaan meni 33 minsaa. Lättärit ja lasit on aika hyvä juttu!

Tänään oli pilates ja sepä olikin aika rankka keikka, hikeä pukkasi ja vatsassa tuntuu, että jotain on tehty.

Huomenna on uintitekniikkaopastus töiden jälkeen, Kaupungin henkilöstöliikunnan järjestämänä Itiksessä. Kun vain muistaisin aamulla ottaa kaikki kamat mukaan.. Olen ilmoittautunut vain tähän kertaan, koska tämä on rintauintitekniikka. Muut kerrat olivat niitä muita juttuja, joita en ui. Joskus harvoin saatan uida selkää.

Muuten olen lähinnä katsellut tv-sarjoja. Sain vihdoin Black sails'in loppuun, oli vähän tuskaista. Varsinkin eka ja vika kausi olivat tylsähköt. Miehen kanssa katsoimme Good Omens'in dvd:ltä ja se oli todella hauska, montypythonmainen. Nyt katson toiseen kertaan Broadchurchin kakkoskautta.

Sunnuntaina luin lainaamani Satu Vasantolan kirjan "En palaa takaisin koskaan, luulen". Se oli suht hyvä, ehkä pari lankaa liikaa mutta ihan kelvollinen ensimmäinen teos. Nyt on työn alla äänikrjana Joy Ellisin dekkari "Stolen boys" (tietysti Richardin lukemana) ja metrokirjana Kelley Armstrongin "City of the lost souls" (Rockton-sarjan eka osa), vaikuttaa hyvältä. Tälle vuodelle aikomani 80 kirjaa alkaa olla loppusuoralla, nyt on 76 kirjaa jo plakkarissa ja vielä on joulunpuyhätkin edessä lukuaikaa :)

Ei tänne sen kummempia kuulu, lähinnä olen tutkaillut bujo-juttuja pinterestistä ja tumblrista. Houkuttaa kovasti ruveta taiteilemaan uutta bujoa taas.


torstai 7. marraskuuta 2019

Valkeaa marraskuuta

Tai ainakin torstaita.

Tiistaina soitteli lääkäri siitä kilpirauhasesta ja kuten odotinkin, verikokeista tuli aivan priimalukemat eli ei niin minkäänlaista mitään arvoissa. Lääkäri kysyi haluanko, että hän laittaa lähetteen kirurgille, joka voisi katsoa mitä kilpparille voisi tehdä ja sanoin joo, koska ajattelin nyt katsoa tämän loppuun saakka.

Kävin pilateksessa ja kuulin, että yksi ryhmän vanhemmista naisista, joka kävi aina tyttärensä kanssa, oli saanut sairaskohtauksen ja menehtynyt edellisviikolla. Hän oli siis noin 60-vuotias, tytär on varmaan vähän päälle kolmekymppinen. Todella kurja juttu. Itse pilates meni kivasti ja meillä oli sijainen, joka oli oikein hyvä myös. venyttelimme mm. reiden ulkosyrjän sidekudosta ja se tuntuu edelleen.

Keskiviikkona lähdin töistä jo puoli kaksi, koska menin Tikkurilaan näyttämään paria luomea ihomuutosvastaanotolle. Minusta oli vähän hassua katsella terveysaseman odotusaulassa Casualtyä, mutta onneksi oli kirja mukana eikä tarvinnut odotella kovin kauan. Sekin oli hassua, että molemmat lääkärit huusivat mua yhtäaikaa eli toisinsanoen ehdin juuri mennä ekan huutelijan perässä tutkimushuoneeseen, kun toinen alkoi huudella mua ja se mun lääkäri kävi sitten sanomassa, että ehti jo. No eniveis luomissa ei ollut mitään, ovat ihan tavallisia rasvaluomia ja niitä voi hoitaa perusrasvalla, jolloin saattavat jopa pienentyä tai hävitä kokonaan. Huh.

Tulin sieltä sitten kotiin tavallista aikaisemmin ja postimies oli tuonut mun Good omens-dvd:n postilaatikkoon. Voi että se on hyvä! Katsottiin miehen kanssa ekat kaksi osaa ja säästetään huomiseen seuraavat. Mies ei yleensä jaksa katsoa sarjoja pahemmin, mutta tykkäsi että kirja on hyvin saatu siirrettyä tv-sarjaksi, arvatenkin Gaimanin ansiosta.

Nyt aion kellistyä petiin. Huomenna aamulla on kokous Pasilassa ja sen jälkeen menen käymään ystävän luona. Pääsen ajelemaan melkein koko 69:n reitin läpi, jeee.

Allaolevassa videossa on pelottavia lastenloruja :)


maanantai 4. marraskuuta 2019

Makeata maanantaita

Tai jotain. Oli kiva viikonloppu, mutta se meni taas turhan nopeasti.

Perjantaina kävin nuorimmaisen arviointikeskustelussa koulussa ja nyt tässä mietin, kuinka ylpeä saa olla. Luokanvalvoja, joka on suomen ope, sanoi toivovansa useampien oppilaidensa olevan suomen kielessä ysiltä päästessään samalla tasolla kuin nuorimmainen on nyt. Samoin kuulemma matikanope (hänen miehensä) on kehunut nuorimmaisen matikantaitoja. Kyllähän äidin sydäntä lämmittää tuo, jotain sentään ehkä osannut tehdä oikeinkin.



Perjantai jatkui mukavasti eli ystäväni tuli meille ja katselimme yhdessä North & South-sarjan. Oli tosi kivaa, meillä oli hyviä herkkuja ja aika kului rattoisasti. Onneksi kyseissä sarjassa on vain neljä noin tunnin mittaista jaksoa, joten saimme sen loppuun ennen miehen kotiutumista.

Lauantaina teimme nuorimmaisen kanssa korvapuusteja, niistä tulikin oikein kauniita ja hyviä. Mietimme lähtöä hautuumaille, mutta emme viitsineet. Lisäksi Honkanummelle olisi ollut tuskaa mennä, koska uusi Outlet-ostari veti tiet tukkoon. Illalla katselimme nuorimmaisen kanssa Preacher-sarjaa, nyt olemme yli puolivälin jo.



Sunnuntaina esikoinen tuli käymään, söimme hyvää lohta ja jälkkäriksi Ellen Svinhufvud-kakkua, joka on esikoisen suosikkikakku. Hän kertoi päässeensä Metropoliaan opiskelemaan ohjelmointia ensi vuoden alusta yhdessä ystävänsä kanssa, molemmat suoraan todistuksella. Hän pitää Yliopiston paikan vielä ja suorittaa niitäkin opintoja lisäksi. Olen todella iloinen, että hän pääsi Metropoliaan.

Keskimmäinen on myös kotona ja on kiva, kun hän tekee välillä ruokaa koko perheelle. Osat vaihtuvat.

Sellaista kuuluu Kattilasta, ihan hyvää siis. Nyt menen jatkamaan sukantekoa sohvalle kissan viereen.
 



torstai 31. lokakuuta 2019

Kävipä munkki

Meillä on nimittäin töissä jälleen jokasyksyinen tietyn ikäisiä nuoria miehiä koskeva valtakunnallinen liikekannallepano. Sieltä saa loppupäivästä hakea munkkeja ja sämpylöitä, joten ensimmäisen kerran ikinä kävin tänään lokkeilemassa. Olikin hyvät munkkikahvit hetki sitten.

Olen taas ollut aika väsynyt ja siksikin on bloggaaminen jäänyt vähemmälle. Kotiin päästessä olen lähinnä istunut sohvalla kissan ja neuleen kera katsomassa Netflixiä. Mukavasti on illat kuluneet niinkin ja jotain olen saanut tehtyäkin. Yksi huivi valmistui (uudelleen.. eli purkasin keväällä valmistuneen ja neuloin uudestaan samalla ohjeella, nyt onnistui paremmin) ja lisäksi sain viime sunnuntain ja eilisen välisenä aikana tehtyä tämän kaverin serkun pienelle pojalle.

Vain kaulahuivi puuttuu
Keskimmäinen kävi kutsunnoissa viime viikolla ja teki eilen anomuksen ilmavoimiin. Tyttöystävä on hakenut sinne myös, toivottavasti pääsevät yhtäaikaa. Se olisi aika hauskaa.

Esikoinen täyttää lauantaina 21v (miten se on mahdollista, kun mä olen vielä näin nuori?) ja tulee 'kotiin' sununtaina syömään ja kakutettavaksi.

Nuorimmainen on ollut muuten terveenä, mutta oli tiistaina poissa koulusta vastan vuoksi. Sekä minulla että miehellä oli vatsat jotenkin oudot viikonloppuna ja alkuviikosta, mutta se meni ohi.

Hulannutkin olen, se on kivaa. Mielestäni kyljet eivät tuleet pahasti kipeiksi siitä, ehkä vähän tuntui.

Kävin työterveydessä ultrauttamassa kilpirauhasta. Viime vuonnahan ultraava lääkäri sanoi, että ei siellä kannata joka vuosi ravata.. Nyt sama lääkäri sanoi, että eipä ihme jos on vähän ahdistanut, kun vasen puoli kilpparista on kasvanut noin sentin viime vuodesta. Tiistaina pitäisi lähettävän lääkärin soittaa, katsotaan sitten miten homma etenee. Verikokeetkin on jo otettu, mutta enpä tiedä. Ne on mulla olleet aina ihan normaalit tjsp. eli en ole saanut tyroksiinilääkitystä. Öisin hikoan kuin pistetty sika ja kaikki on turvoksissa. Mummotautia varmaan vaan.

Töissä on kaikenlaista 'hauskaa' meneillään. Äsken selvisi esimerkiksi, että kun syysloman aikaan on päivitetty koneita, niin nyt niissä on erään toisen saman viraston osion kotisivu meidän oman kotisivun asemesta. Että miten meni ICT noin niinkuin omasta mielestä?

Onneksi huomenna on eka vapaa perjantai, kun ei tarvitse lähteä mihinkään. Istun koko päivän sohvalla töllön ääressä kissan kanssa. Nih.