Nimittäin Raaseporissa aamulla tapahtunut junan ja miehistönkuljetusvehkeen ruttaus säikäytti hyvän kerran. Ihan siksi, että ensimmäisissä uutisissa kerrottiin onnettomuuspaikan varusmiesten olevan Uudenmaan pataljoonasta eikä prikaatista, jolloin esikoinen olisi ollut siellä. Piti ihan tarkistaa asia mieheltä, mutta siis toimittajat olivat taas toimittaneet. Myös ajoneuvon suhteen oli pitkään epätietoisuus, itsekin ihmettelin ensimmäisiä uutisia siitä, että pnassarivaunu jäisi junan yliajamaksi. Eiköhän asia menisi toisinpäin kuitenkin.
Joka tapauksessa surullinen asia, olen koko päivän ajatellut niiden kolmen menehtyneen varusmiehen äitejä.
Ensilumi Kalliossa
Sitten toisiin asioihin. Lähetin alkuviikosta parikin neulepakettia sekä koti-että ulkomaille. Kahdet vauvan villasukat, Suomi100-mallistoa, toiset Lontooseen ja toiset Jyväskylään. Lähialueille lähti myös polvenlämmittimet eräälle tutulle miehelle, joka pyöräilee talvellakin ja ystävälleni Pulmulle kämmekkäät, joiden arvelin ilmeisen oikein mahtuvan kipsikäden yli. Alla kuvia.
Suomi 100-sukat, sama kuin alla
Polvenlämmittimet, merinoa ja silkkiä koska kutiava henkilö kyseessä
Kämmekkäät Pulmulle, ohje kirjasta 'Little luxury knits'
Aamun tunnelmaa kuvassa, katti tutkaili lehtiä tai muita lentäviä otuksia ja nappasin pikaisesti kuvan, kun otus istui kerrankin hiljaa paikallaan.
Alan olla voiton puolella Islanti-dekkareissa eli Arnaldur-maratoonin toiseksi viimeinen opus on aloittelussa. Hyvä niin, koska vaikka kovasti näistä pidänkin niin välillä tekee jo mieli lukea muutakin. Tosin viime viikolla aloitin "Variksen velho"-teosta afrikkalaissyntyiseltä kirjailijalta, jonka nimeä en osaa edes kirjoittaa. Tosin ei mun näppiksestä taida tuollaisia juttuja edes saada ulos..
Lisäksi on kesken Yawal Noah Hararin "Homo sapiens", joka on sen verran mielenkiintoista tekstiä että se vaatii paneutumista ihan eri tavalla kuin nuo toiset.
Ja perjantaina menen Kirjamessuillekin.
Eilen en jaksanut mennä töiden jälkeen jumppaan, vaikka oli kaikki kamatkin mukana. Olo huononi pitkin päivää ja loppujen lopuksi kotona mittailin lämpöä ja sain tulokseksi 35,7. Illan mittaan lämpö nousi jopa 36,3:een. En tiedä, johtuuko tämä (taas) lämmityskauden aloittamisesta töissä vai mistä, mutta jos se taas jatkuu, niin on pakko miettiä uudelleen nelipäiväistä viikkoa. Tuon lämmön sahaamisen lisäksi väsyttää aivan hillittömästi ja ääni lähtee taas. Oikea korva kutiaa ja ainavain rasvaan sitä iltaisin ja aamuisin. (Laitan näitä tänne ylös, että löydän ne jostain, jos tarvitsee.)
Loppuun vielä VR:n mainio mainosvideo. Meinasin melkein kuolla nauruun. (Video ei ollut vielä jaossa YT:ssa..)
Oli outo maanantai, kaikki ihmiset olivat hyvällä tuulella. Ehkä se oli tuo aurinko, joka on viime päivinä tehnyt harvinaisen paluun.
Aamulla piti ladata matkakortti ja R-kioskin myyjän kanssa ihmeteltiin, kuinka nopeasti vuodet nykyään menevät, kun taas on kohta joulu (ostin siis kaksi kuukautta aikaa lippuun).
Uimahallin kassalla ladatessani uusia uintikertoja kortille kassahenkilö muisti minut aiemmasta työpaikastani. Hän olikin tuttu, juttelimme usein elokuvista :)
Altaalla eräs vanhempi herra luovutti minulle oman radan, hän lähti pois juuri kun olin aloittamassa urakkaani viereisellä radalla ja sanoi, että 'tässä on sulle oma rata'. No, en ihan koko aikaa saanut sitä yksin pitää, mutta oli kyllä harvinaisen vähän porukkaa aamulla uimassa.
Takaisin pukuhuoneessa naapurikopin mummu ihmetteli, kun oven lukko ei toiminut. Tajusimme, että hän oli laittanut siihen euron, kun 50-senttinen on ainoa sopiva. Hän ei löytänyt kukkarosta sopivaa, joten annoin oman 'polettini' ja sovimme, että hän antaa sen joskus takaisin, kun osumme yhtäaikaa sinne :)
Töissäkin oli yllättävän mukavaa, ilmeisesti syysloma oli tullut tarpeeseen monella. Esittelin Siriuksen kuvia kaikille ja sain pyynnön jokapäiväisestä kissankuvasta fb:ssä :P
Parhaat palat tältä päivältä. Muut kuvat olivat kovin epätarkkoja, koska kohde liikkuu kokoajan :P
Loppuun vielä piisi naapurimaan toivoilta. Hupaisat lyriikat :D
Ystäväni eli esikoisen kummitäti kävi syömässä poikansa eli meidän kummipojan kanssa ja lähtivät hetki sitten kotiinsa. Yleensä olemme nähneet hiukan useammin, mutta nyt on ollut kaikenlaista tautia sekä heillä että meillä, joten muutama kuukausi mennyt välissä.
Kummipoikani on eskarissa (jo) ja oli hyvin kiinnostunut kissasta, hiukan pelkäsikin koska on tottuneempi enonsa koiriin. Minusta on ihan terveellistä vähän pelätäkin kissaa, koska kissat voivat olla aika teräväkyntisiäkin. Onneksi Sirius oli vieraskorea ja nautti täysin rinnoin uudesta lelusta, jonka vieraat toivat.
Esikoinen karkasi jo ennen kummitädin saapumista ja keskimmäinenkin ruoan jälkeen, joten pääsin kertomaan viimeisimmän uutisen eli keskimmäisellä on tyttöystävä! Olemme pitkin syksyä ihmetelleet, kun hän lähtee 'jonnekin'. Maanantai-iltana tuli sitten takaisin sielt' 'jostakin' ja sanoi minulle, että oli 'yhden Juulian luona', johon en oikeastaan reagoinut mitenkään. Sanoin varmaan, että aijaa ja sehän kiva. Tiistaina kävellessämme kotiinpäin eläinlääkäristä kysyin, että onko Juulia 'vain' kaveri vai seurustelevatko ja hän sanoi, että ovat olleet kuusi viikkoa yhdessä. Sanoin, että ookoo, hoitavat homman sitten niin, ettei minusta tule vielä mummoa :P
Tämän lomaviikon aikana en ole kovin paljoa ehtinyt lukea. Sen sijaan olen katsonut Lucifer-sarjasta kaikki katsottavissa olevat jaksot ja neulonut sekä opettanut kissaa. Olen myös tehnyt jonkinlaista vaatehuoltoa ja siivonnut omani sekä pineimmän vaatekaapit ja raivannut vaatehuoneen lattialta vanhat vaatekassit.
Tein törkeän hyvää omenapiirakkaa viimeisistä omenoistamme, joten nyt ei tarvitse enää huolehtia niistäkään. Nyt voisin ottaa jäätelöä kulhoon ja mennä taas sohvalle neulomaan ja katsomaan jotakin kissa koiismassa jalkaa vasten.
Kone tökkii niin, että menee hermo. Lataa jokaista sivua järkyn kauan ja muutenkin lataa jatkuvasti. Mies arveli, että kovalevy on hajoamassa.
Kirjoitan varmaan enemmän, jahka kone käyttäytyy paremmin. Nyt sanon vain, että uusi BladeRunner2049 oli oikein katsottava. Tykkäsin paljon, vaikken kovin paljon ekasta välittänytkään.
Pieni kissa syö, leikkii ja nukkuu. Rattoisasti menee aika.
Sirius Nokisuu II Kattiainen haettiin eilen Myllykoskelta ja saimmekin mukaan varsin uteliaan pienen tyttelin. Ei ole paikkaa, joka ei kiinnostaisi. Hakupaikan emäntä sanoi, ettei tuo juttele, mutta kyllä se meille juttelee kovastikin. Ehkä siksi, että me juttelemme sille.
Pari kuvaa. Aion mennä sohvalle neidin viereen katsomaan telkkarista jotain. Samalla voin neuloa lelupallon sille.
Matkalla hän naukui pari kertaa, mutta enimmäkseen nukkui
Ensin syötiin
Leikki on lapsen työ
Kone käynnissä
Mitä lähempänä, sen parempi
Varsinainen halikatti. Huomenna käymme aamupäivällä eläinlääkärissä rokotettavana ja sirutettavana.
Huomenna on vihdoin se päivä, kun haemme kisun kotiin. Torstai-iltana mies pyysi nähdä kissan kuvan, 'kun olet sen kaikille muille näyttänyt, mutta et hänelle'. Kuvan jälkeen kommentti oli "Sysi II, mutta hienommilal rintakarvoilla" eli kaipa sekin tykästyi. Ainakin nurisematta tuli kuskiksi, kun piti mennä ostamaan vessaa ja kuljetuskoppaa :P
Unohdin viimeksi siinä kissapöllyssäni kertoa, että kävin silloin tiistaina Taidehallissa katsomassa Julian Rosefeldtin mediateoksen 'Manifesto', jossa Cate Blanchett esittää 13 erilaista monologia taiteen merkityksestä. Se oli mielestäni hieno, sekä viesti että toteutustapa. Cate on myös ykkös-naisnäyttelijäsuosikkini, joten sikälikin teos oli hieno kokemus.
Lapsuusmaisemissa
Sivistin äsken itseäni katsomalla alkuperäisen BladeRunner-elokuvan. Yritin vuosia sitten katsoa sen, mutta silloin en jaksanut kovin pitkälle ja nytkin se oli aika tipalla, ettei jäänyt kesken. Menen ensi viikolla katsomaan uuden ja siksi oli nyt pakko katsoa tämä. En edelleenkään koe tuota mitenkään elämää suuremmaksi kokemukseksi vaikka olihan se parempi kuin esimerkiksi Avaruusseikkailu 2001 tai Apinoiden planeetta (ihan miltä vuodelta tahansa).
Muutama kuva vielä viikon säätiloista. Jos joskus ostan uuden puhelimen, toivon siinä olevan yhtä hyvän kameran. Toisaalta saatan tehdä marjaanat :P
Nimittäin perheenlisäystä pukkaa meilläkin. Ei, minä olen siihen jo liian vanha eikä ole vehkeitäkään enää, mutta meille tulee pieni karvapallo <3
Hesy ja muut eläinpelastajat 'pakkosyöttävät' kahta kissaa, joten päädyin tori.fi-sivuille. Sielläkin on aika paljon uuden kodin tarpeessa olevia elikoita ja heidän joukostaan löysin hänet. Tällä hetkellä tämä sulotar asuu vielä Kouvolan liepeillä, mutta menemme hakemaan hänet sunnuntaina.
Pidän ensi viikon syyslomaa nyt aivan eri tunnelmissa, kuin mihin olin varautunut. Tiistaina menemme pennun kanssa tutustumaan eläinlääkäriin ja neiti saa sirun niskaansa siltä varalta, että aikoo karata jonnekin.
IIH! Vauvakissi!! Noin pientä minulla ei ole koskaan ollut <3
