Joopa joo

Aamulla heräsin ajoissa ja ehdin käydä suihkussa ja pukeakin ennen nuohoojan saapumista. Onneksi mieskin oli kotona, niin hän sai avata pellit. Minä en (eikä nuohoojat) saa niitä ikinä auki.

Ehdin töihin mukavasti ja sain hommatkin hoidettua oikein näppärästi, mm. luetteloitua ne satamiljoonaa kässänkirjaa loppuun vihdoin viimein.Jouduin myös yllättäen poseeraamaan työpaikan virallisia (mainos- yms.) kuvia varten, koska asiakkaita ei ollut.

Menin ratikalla eiskoisen lukioon vanhempainilttaan, jossa mies jo odotteli ja tapasimme heti aulaan astuttuamme erään vanhan partiokaverini, joka on tuossa lukiossa opona. Oli hauskaa, kun hänkin heti tunnisti minut vaikka siitä on varmaan kaksikymmentä vuotta, kun olemme viimeksi tavanneet. Joka tapauksessa itse asiatkin olivat ihan mielenkiintoisia, esikoisen ryhmänohjaaja on oikein kiva ja lopuksi vaihdoimme vielä muutaman sanan tuttuni kanssa.

Tulimme kotiin, söin, luin Harry Potteria pienimmälle ja nyt kohta kellistyn petiin. Itse asiassa kirjoitin tämän koko jutun vain siksi, että voin jakaa hupaisan videon teidän kanssanne. Ihana Sir Ian (=Gandalf) :)

 

Niin ja koska olen inhottava ihminen, olen aikalailla samaa mieltä Ulla Appelsinin kanssa. Tosin ihan oikeasti ajattelen vain, että se joka voisi kertoa ratkaisunsa taustoista, on nyt kuollut. Ihan turhaa spekulointia on kaikki muu.

Niin.. ja huomenna on tentti.. Jep.

Helei

Iltaa taas. Töissä on oltu ja saatu monta hommaa tehtyä ja ihmeteltyä eräiden kanssaolijoiden asiakaspalvelutaitoja. Miksi olla töissä asiakaspalvelussa, jos ei siihen kykene? Ikuisia kysymyksiä.

Kotona tein pitkästä aikaa ruoaksi porkkana-linssisosekeittoa ja leivoin kokeilumielessä tattarisämpylöitä. Ihan ookoo onnistuivat.

Nyt kellistyn petiin, aamuvarhain on odotettavissa nokikolarin vierailu.

Alkuviikkoa

Ja viikonloppu vilahti. Lauantaina sentään olin hetken pihalla haravoimassa kesken lukemisen ja löysimme peräti kaksi omenaa, mutta sunnuntai meni sisällä kököttäessä. Siihen ilmaan en olisi päästänyt edes sitä kuuluisaa koiraa. Onnistuin sentään lukemaan jotain tentteihin ja katsomaan luentovideot purkaessani neuletta. Lisäksi sain eilen kuunneltua erään äänikirjan puoliväliin asti samalla, kun ripustin pyykit ja silitin kuivat. Ihan hyvä saavutus.

Pienin pihahommissa

Tänään aloitimme aamun koululla. Kävimme pienimmän luokanvalvojan kanssa vartin ajan juttelemassa siitä, miten lapsella menee ja hyvinhän sillä menee. Ihan eri poika kuin vuosi sitten (vaikka edelleen kavahdan jokaista Wilma-viestiä).

Kävin uimassa, sain uitua kilometrin tasan puoleen tuntiin vaikka painankin nyt enemmän kuin kertaakaan aiemmin tänä syksynä. Jotain on pakko tehdä.

Tulin töihin, ihmettelin uutisia, luin Kodin kuivalehteä syödessäni (onneksi olin yksin, sillä aloin itkeä lukiessani eräästä ex-alkoholistista) ja sain hommat hoidettua. Kohta voin lähteä kotia kohti. Olen lueskelleut polyamoriaa käsitteleviä artikkeleita ja pohdiskellut kaikenlaista. Asia ei siis liity omaan liittoni mitenkään, sen voin kertoa.

Ai niin, tämä artikkeli oli minusta jotenkin surullinen eikä ollenkaan kaamea, kuten ilmeisesti oli tarkoitus.

Joo, kai se olisi sitten loppupiisin vuoro. Minusta minulla oli jotakin vielä sanottavana, mutta koska en muista niin anti olla. Loppupiisi on yksi iki-suosikeistani.

Perjantai

Aamutuimaan lähetin pienimmän kouluun poikkeuksellisen aikaisin ja sain otettua kuvan auringonnoususta.

Näkymä keittiönikkunasta

Luin yhden tenttikirjan niinkin jännittävästä aiheesta kuin viestintäoikeudesta. Mahtavaa. Käväisin entisessä ja nykyisessä työpaikassa juhlimassa sen pyöreitä vuosia ja tapasin hurjan määrän ihmisiä. Oli kivaa. Ja haikeaa.

Paljon ajatuksia päässä. Pitäisi mennä nukkumaan.

P.S. Kuulemma olen ihan kamalan ahkera, teen kaikenlaista koko ajan. Näin väitti eräs entinen työkaveri. Tiedä sitten.

Lätinää

Kuten ehkä olette huomanneet (monikko, huom) olen läntännyt Hobitti-trilogian viimeisen osan laskurin tuohon sivuun. Se on julman kokoinen, mutta minkäs teet. En aio nimittäin ostaa moista vekotinta ja tuo oli suht ainoa versio, joka suostui toimimaan tässä bloggerin pohjassa. Joka tapauksessa kohta (muutaman viikon päästä) saa ruveta varaamaan lippuja.. IIH!

Oli olevinaan kaikenlaista asiaa kerrottavana, mutta nyt en tiedä muistanko ensimmäistäkään. Ensinnäkin oli metka aamu, kun tennarit jalassa liukastelin töihin. Täällä koti-periferiassa kun lunta ei ollut juurikaan vielä tullut, mutta Kalliossa sitä sitten olikin. Onneksi lumen alla oleva katu oli melko kuiva, joten en onnistunut kaatumaan (toisin kuin virastopomo, jota käskin heti tekemään ilmoituksen läheltäpiti-tilanteesta).

Töissä oli melko rattoisaa ja aika vilahti mm. kehityskeskutelussa lähipomon kanssa ja sen jälkeen lähdin Kirjamessuille vilkaisemaan sitäkin tarjontaa.

Kirjamessuilla oli aika rauhallista ja sain ihan rauhassa katsella monella osastolla kirjoja. Nyt on kuvattuna erilaisia opuksia sekä joulupukkia varten että itselle muistiin kirjastosta etsittäväksi. Yhden kirjan ostin ja tapasin kolme entistä työkaveria ja yhden kolleegan naapurivirastosta. Sen jälkeen menin ruokamessujen puolelle ja ostin ihania goudajuustoja englantilaissyntyiseltä nuorelta mieheltä, joka puhui suomea melko hyvin. (Ilmeisesti olen aiemmilla messuilla asioinut hänen isänsä kanssa, joka on varsinainen supliikkimies ;) )

Mitäs vielä.. Olen koko illan ihmetellyt sitä, että tänään moneen otteeseen olen saanut iloisesti jonkun kanssakulkijan mukaan jutteluun. Aamulla metrossa oli lipuntarkastus ja koska olen osunut viime aikoina todella moneen tarkastukseen, utelin onko joku kampanja menossa ja vastapäätä istuva nuori nainen yhtyi ihmettelyyn. (Ei kuulemma ole, ihan normimenoa.) Ratikassa juttelin vanhan rouvan kanssa kirjamessuista ja lähiAlepassa eräs kanssajonottaja alkoi jutella minun ja mieheni kera kassalla. Ihan kummallista. Mies totesi, että sen täytyy johtua säätilasta. Niin se varmaan on, kaikki ovat helpottuneita lumentulosta. Ei tarvitse pelätä helteitä enää.

Ah niin.. huomenna menen entisen työpaikkani (monitoimitalon) 30-vuotiskemuihin. En tiedä, milloin tulen sieltä ja miten. :P

PliiPlaa

Olen ollut päivän koulutuksessa ja kylläpä oli raskasta istua kahdeksan (no seitsemän) tuntia aloillaan ja kuunnella. Lounaalla kävin työkaverin kanssa tutustumassa Kuntatalon antimiin, jotka olivatkin varsin runsaat ja makoisat.

Ilta on kulunut tämän parissa. Ihan sanonko minkälainen purettava. Kettu vieköön.

Kohta voisin kellistyä petiin. Ainiin, lunta satoi Hakaniemessä!

Uusi viikko alkaa

Viikonloppu meni; lauantaina yksi meni metsään, mies meni katolle ja keskimmäinen leipoi mustikkapiirakkaa ja pullaa. Pienin hankki skypekaverin Filippiineiltä. Kummipoika ja äitinsä kävivät kylässä, mies tuli katolta (ehjänä) ja lapsi/esikoinen metsästä. Esikoinen sai naapurintädiltä lahjaksi venäjän armeijan ulkoilupuvun. Aidon. Että joo..  Jaa niin sunnuntaina en tehnyt mitään eli kertasin tenttiin huonosti ja ripustin pyykkiä ihan samperisti. Sen voisin ulkoistaa. Voin kyllä pestä pyykkiä ja silittää, mutta se helkkarillinen ripustaminen, kun joka ainut sukka ja kalsari on nurinperin ja ja ja aaaargh. En tykkää.

Tänään kävin vetämässä kilsan altaassa 32 minuuttiin, mikä on sinällään ihme kaiken viikonlopun syömisen jälkeen. Hyvä, ettei vedet tulleet ylös altaasta, kun meikä meni sinne.

Töissä oli rattoisaa. Heitin yhden rehun jäänteet pihalle ja laitoin uudet mullat pistokkaan kera ja kastelin muut rehut, ihmettelin erilaisia tuntilistoja ja muistelin kuukauden takaista kurssia, joka jatkuu huomenna. Muovitin, autoin asiakkaita, leikin puhelimella jne jne ihan normi työpäivä.. ehdin jopa kirjoittaa pari lausetta 9:ttä lukua.

T niin kuin ratikka

Taidan lähteä petiin. Aamulla pitää olla kukonlaulun aikaan jo koulutuksessa. Voi elämä.. *etsii tulitikkuja valmiiksi* Loppuun taattu korvamato.

Kyldyyria

Kulttuuria juu on tullut harrastettua.

Eilen olimme koko perheen voimin nauttimassa Kaupunginteatterin 'Sarjahurmaajista' eli ap. nimeltään 'Ladykillers'-esityksestä. Se oli varsin hauska, pieninkin jaksoi hyvin ja selvästi näyttelijätä vähän hänen jaksamisestaan peilasivatkin kappaleen imukykyisyyttä, koska olimme ensimmäisellä rivillä. Pirkko Mannola oli ihana ja Asko Sarkola unohteli sanojaan. Miehen vieressä istuva apuohjaaja-täti oli kuulemma manaillut puoliääneen :D Mutta meillä kaikilla oli niin mukavaa.

Tänään käväisin katsomassa 'Dracula untold'-elokuvan ystäväni ja keskimmäisen pojan kera. Sekin oli varsin nautittava ja olin jopa positiivisesti yllättynyt. Pätkä ei ollut ollenkaan sellainen verenhimoinen raakuuksilla mässäily, kuin olisi voinut kuvitella, vaan varsin inhimillinen kertomus miehestä, joka rakasti perhettään ja kansaansa. Puvustus oli upea, slaavilaistyyppinen ja koko juttu ihan oikeasti varsin hyvä myös kuvauksellisesti.

Lopun 'twist' oli myös varsin mielenkiintoinen.. saa nähdä saammeko kakkososan joskus. En panisi pahakseni :)

Muuten en olekaan tehnyt juuri mitään, lähinnä kirjoittanut ja surffannut. Opiskeluhommia pitäisi ehtiä hiukan katsoa jossain välissä, mutta onhan tässä vielä aikaa... Eilen illalla eräs henkilö yritti kaataa twitterin laittamalla uuden selfien itsestään. Voin sanoa, että hetken kaipasin paperipussia.