Tänään

Aion aloittaa Neon haasteeseen/ideaan vastaamisen nyt heti välittömästi. Sen verran hauska idea :)

Neoa mukaellen: Tarina päivässä voi olla ihan mikä tahansa aiheen mukainen teksti. Se siis voi olla totta tai tarua, runo tai mielipidekirjoitus - ihan miltä nyt sattuu tuntumaan. Ja jos ei tunnu miltään tai mikä vielä pahempaa, tuntuu pakolta, niin teksti jääköön kirjoittamatta.

Tänään olen ihastunut George Takein (paremmin tunnettu Star Trekin Suluna) kuvaan kapteeni Picardista.  Suosittelen tällaista ajatusmaailmaa, sillä ihan oikeastihan kyllä ihmisen pitää jotakin tehdä itsekin. Ei tipahda onni osaksi kuten Newtonilla omena päähän, ellei sitä hieman avita.

Viime vuonna luettua

Tässä lista vuonna 2012 lukemistani kirjoista. Ensimmäistä kertaa laitoin myös iltasatukirjat mukaan, ne kun ovat nyt jo hieman pitempiä tarinoita eikä pelkästään kuvakirjoja. Yhteensä laskin 73 kirjaa, aika hyvä saavutus. Luultavasti olen jonkun unohtanut merkitäkin.

2012 Kirjat

Martin, George R. R.: Dance of the Dragons

Hobb, Robin : Shaman’s crossing

 Forest mage

 Renegade’s magic

Barnes, Zoe: Split ends

Alliott, Catherine: A Crowded marriage

Stockett, Kathryn: The Help

Smith, Dodie: Linnanneidon lokikirja

Halmekoski, Jouko: Orjamarkkinat

Honkasalo, Laura: Kotikutoista

Dunderfelt, Tony: Ilon psykologia

Proulx, Annie: Näin on hyvä

Weir, Arabella: Stupid cupid

Sachar, Louis: Paahde

Fielding, Helen: Olivia Joules ja ylivilkas mielikuvitus

Vampire stories from the American South

Jacobs, Katie: Lankakaupan tyttö

Keränen, Milla: Sisilian ruusu

Atkinson, Kate: Case histories

Armstrong, Kelley: The Gathering

Byrne, Lorna: Enkeleitä hiuksissani

Dahl, Roald: Iso Kiltti Jätti

                    Annok iplik

                    Matilda

                    Jali ja suklaatehdas

                    Jali ja lasihissi

                    Nilviöt

Byrne, Lorna: Portaat taivaaseen

Clare, Cassandra: Clockwork prince

Fergus, Jim: One thousand white women

Hilderbrand, Elin: The Island

                            Nantucket nights

Harris, Charlaine: A fool and his honey

                           Last scene alive

                           Secret rage

Armstrong, Kelley: The Calling

Harris, Charlaine: Deadlocked

                           Sookie Stackhouse companion

Mantel, Hilary: Susipalatsi

Juurikkala, Kaija ja Ruokonen, Janne: Askeleita – intuition mestarikurssi

Harris, Charlaine: Poppy done to death

Pancol, Katherine: Krokotiilin keltaiset silmät

Price, Kalayne: Grave witch

                        Grave dance

Weckroth, Sari: Kuohuva Rooma

Harris, Charlaine & Kelner, Toni L. P.: Mistletoe and wolfsbane

Glattauer, Daniel: Kun pohjoistuuli puhaltaa

Gabaldon, Diana: Scottish prisoner

Kinsella, Sophie: Twenties girl

DeLillo, Don: Cosmopolis

Lehtolainen, Leena: Paholaisen pennut

Hilvo, Sami: Viinakortti

McIntyre, Ben: Herrakansa viidakossa

Saint-Exupéry, Antoine de: Pikku-Prinssi

Karjalainen, Elina: Uppo-Nalle

                             Uppo-Nallen talviturkki

                             Uppo-Nalle ja setä Tonton

                             Uppo-Nalle ja Nukku-Ukko

Läckberg, Camilla: Jääprinsessa

Price, Kalayne: Grave memory

Knuttsson, Gösta: Pekka Töpöhännän uudet seikkailut

                            Pekka Töpöhännän seikkailut

                            Pekka Töpöhäntä koulussa

                            Pekka Töpöhäntä Amerikassa

                            Mitenkähän Pekka Töpöhännän käy?

Pancol, Katherine: Kilpikonnien hidas valssi

Läckberg, Camilla: Saarnaaja

Lappalainen, Eija ja Leinonen, Anne: Routasisarukset

                                                        Hiekkasotilaat

Mitchell, David: Cloud atlas

Frost, Jeaniene: Halfway to the grave    

Nordqvist, Sven: Viirun ja Pesosen joulupuuhat

Tolkien, J. R. R.: Hobitti

*Blogger näköjään heittää asettelut miten haluaa, toiv. ei haittaa, sillä en jaksa säätää*                                                    

Uutta Vuotta

Toivottelen Uudet vuodet jo näin hyvissä ajoin, sillä pian pihaan karauttaa kummipoikani äitinsä kera ja loppuilta kulunee iloisesti kuusta vahtiessa. Kummipoika on siis puolitoistavuotias ja ulottuu jo suht ylös.

Kuluneesta vuodesta en muista juurikaan mitään ihmeitä. Matkailtu on, enemmän kuin monena muuna vuonna ja kauemmaksikin kuin aiemmin. Olen tehnyt myös käsitöiden saralla sellaisia asioita, joita en aiemmin ajatellutkaan tekeväni. Olen oppinut soveltamaan ja luomaan ihan itse päättelemällä asioita. Lukenut olen ilmeisen paljon (katselee muistikirjaa) ja ne laitan perinteiseen tapaan huomenissa johonkin blogiin ylös. Kaksi hylkyä sain yhdestä tekeleestä, mutta sepä ei haittaa. Aion saada toisen tekeleen ensi vuonna valmiiksi ja stilisoitua sen verran, että sitä kehtaa esitellä jollekin kustantajalle joskus. Fanifiktioita olen lukenut mittaamattoman määrän ja jäänyt suorastaan koukkuun (ja kirjoittanutkin olen jonkin). Olen löytänyt uusia yhtyeitä, joita jaksan kuunnella ja myös näyttelijöitä ja elokuvia katseltavaksi.

Siinäpä se, lyhyesti ja ytimekkäästi. Kiitän myös kaikkia niitä, jotka ovat täällä käyneet lukemassa ja ehkä jopa kommentoimassakin, vuorovaikutus on se mistä bloggaaja elää :)

Lopuksi vielä päivän korvamato. Ihana Freddie.

Tyhjä pää

Koskapa pääni on suht tyhjä juuri nyt enkä keksi muutakaan, laitan tähän kuvan Pepposelle. Olehan varovainen niiden moottorisahojen kanssa!

Muisto

Nollavaimo halusi kuulla seuraajiensa lapsuusmuistoja ja koska en muista kovin paljoa, niin tässä kuva sen sijaan.

Tämä kuva on vapulta 1976, olin viisivuotias ja sain elämäni ensimmäisen ilmapallon. Vieressäni seisovat isäni ja vanhin veljeni Temppeliaukion kirkon katolla/seinustalla, se oli lähikirkkomme. Veljeni oli luultavasti päässyt ylioppilaaksi edellisenä keväänä ja oli tullut käymään kotona nuoriso-ohjaajakoulustaan Varkaudessa tai jossain sielläpäin tai sitten hän oli saanut pitemmän loman puskajussien Kajaanin osastosta.

Asuin elämäni ensimmäiset kuusi vuotta noin sadan metrin päässä kirkon pääovesta. Naapurin tytön kanssa leikimme vakoojia ja istuimme ristin takana katselemassa ihmisiä olettaen, ettei meitä nähty. Kävin kirkon kerhossa, sitä veti sisareni. Edelleen Temppeliaukion kirkko on suosikkikirkkojani, vaikken siellä kovin usein käykään.

Kuvassa oleva hattu oli minulle rakas, pidin sitä niin kauan kuin se päähäni mahtui ja vielä senkin jälkeen se oli jossain laatikossa. Syytä en tiedä, miksi se oli niin tärkeä.

Kuten sanottu, muistan kovin vähän asioita. Ehkä en halua kerätä turhaa painolastia, lapsuuteni ei ollut kovin auvoinen.

Neulomisesta

Olen neulonut neljässä päivässä yhdet villasukat pienimmälle ja melkein kokonaisen lapasen itselleni. Lapaset ovat hankalammat, nämä varsinkin, koska aion tehdä näistä kolminkertaiset. Käteni palelevat nykyään aina. Varsinkin etusormi, josta paloi nahka vuosi sitten kynnen ja viimeisen nivelen väliltä, se ohuin nahka siis, kahvissa.

Neuloessa on mukava ja helppo katsella töllöä ja lukea fanifiktioita. Muu surffaaminen haittaa neulomista. Välillä on tosin pakko pitää taukoja. Teen varmaan jotain väärin myös, sillä hiirikäden olkapää alkaa kipeytyä. Jännitän sitä luultavasti. Aiemmin en pystynyt neulomaan vuosikausiin, koska jännitin olkapäitä niin pahasti. Yhdessä puremisen kanssa se oli silkkaa tuskaa.

Taidan mennä aloittamaan kakkoslapasta. Voisin samalla tuijotella Karlia tai Jasonia illan ratoksi...

Tapania

Olen aika syvällä Keski-Maassa parhaillaan. Eipä tässä sen kummempia..

Joulupäivää

Ihana rauha mökissämme. Neulon pienimmälle sukkia ja katselin yhden sarjan Yleltä, se alkoi eilen. Englantilaista laatuviihdettä jaksaa aina katsoa. Mies ja isommat kasaavat poikain uutta tietokonetta, esikoinen on kypsempi kuin muut.

Pienin sai Hobittimiekan, jota suuresti toivoi ja sillä piti miekkailla koko eilisilta. Isoveljetkin tykästyivät ja välillä miekkailivat puumiekalla ja hobittimiekalla. Kerrankin sellainen jouluaatto, että ei hajonnut purulelukaan.

Appiukko pisti jälleen parastaan. Kuten poikansa sanoo 'Kuinka ylenpalttisen tyhmä voi ihminen olla'. Tämä on suora lainaus enkä puutu siihen sen enempää, minä olen kohtelias ja hyvinkasvatettu ihminen.

Joka tapauksessa minttusuklaapallerot onnistuivat erinomaisesti. Hieman alan kaivata salmiakkia... Huomenna matkaamme Keski-Maahan... Éomer.. *köh*