maanantai 31. joulukuuta 2012

Uutta Vuotta

Toivottelen Uudet vuodet jo näin hyvissä ajoin, sillä pian pihaan karauttaa kummipoikani äitinsä kera ja loppuilta kulunee iloisesti kuusta vahtiessa. Kummipoika on siis puolitoistavuotias ja ulottuu jo suht ylös.

Kuluneesta vuodesta en muista juurikaan mitään ihmeitä. Matkailtu on, enemmän kuin monena muuna vuonna ja kauemmaksikin kuin aiemmin. Olen tehnyt myös käsitöiden saralla sellaisia asioita, joita en aiemmin ajatellutkaan tekeväni. Olen oppinut soveltamaan ja luomaan ihan itse päättelemällä asioita. Lukenut olen ilmeisen paljon (katselee muistikirjaa) ja ne laitan perinteiseen tapaan huomenissa johonkin blogiin ylös. Kaksi hylkyä sain yhdestä tekeleestä, mutta sepä ei haittaa. Aion saada toisen tekeleen ensi vuonna valmiiksi ja stilisoitua sen verran, että sitä kehtaa esitellä jollekin kustantajalle joskus. Fanifiktioita olen lukenut mittaamattoman määrän ja jäänyt suorastaan koukkuun (ja kirjoittanutkin olen jonkin). Olen löytänyt uusia yhtyeitä, joita jaksan kuunnella ja myös näyttelijöitä ja elokuvia katseltavaksi.

Siinäpä se, lyhyesti ja ytimekkäästi. Kiitän myös kaikkia niitä, jotka ovat täällä käyneet lukemassa ja ehkä jopa kommentoimassakin, vuorovaikutus on se mistä bloggaaja elää :)

Lopuksi vielä päivän korvamato. Ihana Freddie.




sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Tyhjä pää

Koskapa pääni on suht tyhjä juuri nyt enkä keksi muutakaan, laitan tähän kuvan Pepposelle. Olehan varovainen niiden moottorisahojen kanssa!


lauantai 29. joulukuuta 2012

Muisto

Nollavaimo halusi kuulla seuraajiensa lapsuusmuistoja ja koska en muista kovin paljoa, niin tässä kuva sen sijaan.





Tämä kuva on vapulta 1976, olin viisivuotias ja sain elämäni ensimmäisen ilmapallon. Vieressäni seisovat isäni ja vanhin veljeni Temppeliaukion kirkon katolla/seinustalla, se oli lähikirkkomme. Veljeni oli luultavasti päässyt ylioppilaaksi edellisenä keväänä ja oli tullut käymään kotona nuoriso-ohjaajakoulustaan Varkaudessa tai jossain sielläpäin tai sitten hän oli saanut pitemmän loman puskajussien Kajaanin osastosta.

Asuin elämäni ensimmäiset kuusi vuotta noin sadan metrin päässä kirkon pääovesta. Naapurin tytön kanssa leikimme vakoojia ja istuimme ristin takana katselemassa ihmisiä olettaen, ettei meitä nähty. Kävin kirkon kerhossa, sitä veti sisareni. Edelleen Temppeliaukion kirkko on suosikkikirkkojani, vaikken siellä kovin usein käykään.

Kuvassa oleva hattu oli minulle rakas, pidin sitä niin kauan kuin se päähäni mahtui ja vielä senkin jälkeen se oli jossain laatikossa. Syytä en tiedä, miksi se oli niin tärkeä.

Kuten sanottu, muistan kovin vähän asioita. Ehkä en halua kerätä turhaa painolastia, lapsuuteni ei ollut kovin auvoinen.

perjantai 28. joulukuuta 2012

Neulomisesta

Olen neulonut neljässä päivässä yhdet villasukat pienimmälle ja melkein kokonaisen lapasen itselleni. Lapaset ovat hankalammat, nämä varsinkin, koska aion tehdä näistä kolminkertaiset. Käteni palelevat nykyään aina. Varsinkin etusormi, josta paloi nahka vuosi sitten kynnen ja viimeisen nivelen väliltä, se ohuin nahka siis, kahvissa.

Neuloessa on mukava ja helppo katsella töllöä ja lukea fanifiktioita. Muu surffaaminen haittaa neulomista. Välillä on tosin pakko pitää taukoja. Teen varmaan jotain väärin myös, sillä hiirikäden olkapää alkaa kipeytyä. Jännitän sitä luultavasti. Aiemmin en pystynyt neulomaan vuosikausiin, koska jännitin olkapäitä niin pahasti. Yhdessä puremisen kanssa se oli silkkaa tuskaa.

Taidan mennä aloittamaan kakkoslapasta. Voisin samalla tuijotella Karlia tai Jasonia illan ratoksi...

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Tapania

Olen aika syvällä Keski-Maassa parhaillaan. Eipä tässä sen kummempia..


tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulupäivää

Ihana rauha mökissämme. Neulon pienimmälle sukkia ja katselin yhden sarjan Yleltä, se alkoi eilen. Englantilaista laatuviihdettä jaksaa aina katsoa. Mies ja isommat kasaavat poikain uutta tietokonetta, esikoinen on kypsempi kuin muut.

Pienin sai Hobittimiekan, jota suuresti toivoi ja sillä piti miekkailla koko eilisilta. Isoveljetkin tykästyivät ja välillä miekkailivat puumiekalla ja hobittimiekalla. Kerrankin sellainen jouluaatto, että ei hajonnut purulelukaan.

Appiukko pisti jälleen parastaan. Kuten poikansa sanoo 'Kuinka ylenpalttisen tyhmä voi ihminen olla'. Tämä on suora lainaus enkä puutu siihen sen enempää, minä olen kohtelias ja hyvinkasvatettu ihminen.

Joka tapauksessa minttusuklaapallerot onnistuivat erinomaisesti. Hieman alan kaivata salmiakkia... Huomenna matkaamme Keski-Maahan... Éomer.. *köh*





maanantai 24. joulukuuta 2012

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Aatonaattoiltaa

Viettelen aatonaattoiltaa lukien ficcejä ja seikkaillen tumblrissa. Mies paistaa torttuja parhaillaan ja taidan mennä tästä pyörittelemään minttusuklaapalleroita seuraksi. Jossain vaiheessa pitäisi kääräistä loput lahjat pakettiin, mutta esikoinen kummittelee vielä keittiössä.

Huomenna luultavasti tarvitsen purukiskon koko päiväksi, ettei hampaat kuoleennu. Äitini ja appiukko ovat nimittäin tulossa viettämään aattoa ja äitini jää yöksikin, koska bussit eivät kulje iltasella Porvooseen saati muuallekaan. No, ei auta. Kestettävä on.

Harjasin kissan tänään, hullu eläin rakastaa piikkiharjaa. Hyvä, ettei silmiään puskenut siihen. Pohdin katinvillalapasten tekoa, olisiko se lienee hankalaa. Hankalin osuus olisi luultavasti karvojen pesu. Ehkä kokeilen sitä joskus.

Nyt menen sonnustautumaan essuuni, jossa lukee ennakoivasti 'Queen of fucking everything'. Nähdään. Kunhan saan sössittyä hommat.