Tänään kävimme Riihimäellä hautaamassa setäni Sakarin. Hän oli isäni pikkuveli, yli 80-vuotias jo. Ollessani lukiossa hän muutti Kemistä tänne alemmas ja löysi uuden vaimonkin työpaikaltaan. He kävivät jonkin verran vanhempieni mökillä ja nyt myöhemmin meillä esimerkiksi esikoisen yo-juhlissa.
Hiukan alakuloinen olen toki sikäli, että Sakari oli viimeinen isäni sisaruksista ja äitini perhe on mennyt jo aiemmin manan majoille. Tuntuu, että melkein joka vuosi on ollut hautajaiset ja tavallaan onkin, sillä viime vuonna ei ollut ja sitä edellisenä meni Sysikki. Alamme vähitellen tavata kaikki sukulaiset vain hautajaisissa, vaikka toisaalta onhan tässä vielä kaikenlaisia rippijuhlia ja yo-juhlia sun muita ehkä vielä edessä kuitenkin.
Muistotilaisuudessa eräs setäni ja vaimonsa naapuri muisteli jotakin ja sanoi, että Sakarilla oli omanlaisensa huumorintaju. Satuin juuri sillä hetkellä katsomaan vanhinta veljeäni ja meitä alkoi naurattaa. Se omanlainen huumorintaju on savolaista huumoria, samaa viljeli isämme. Mieheni sanoin savolaisen ja karjalaisen huumorin suhteen vastuu on kuulijalla, mikä pitää paikkansa.
Viimeinen ovi on madon suu tapasi isäni sanoa
Liisa-tätini, Augusta-mummi Sakari sylissään ja isäni Olavi 6v
Ovat nämä kuun loppupäivät. Eilen oli äidin kuolinpäivä (3 v sitten tapahtui se) ja tänään Sysikki-kissan muistopäivä, siitäkin on jo 2 vuotta.
Unohdin kertoa aiemmin, että maanantaina kun olimme rantatutuneet sain keskimmäiseltä veljeltäni viestin. Siinä luki "Oletko jo hankkinut Sakarin (sedän) hautajaiskukat?". Verenpaineet nousi välittömästi jonnekin taivaisiin, koska tästähän ei oltu sovittu yhtään mitään. Vastasin sitten, että "En ole enkä millään ehdi sitä hoitamaan, on kiire viikko." Vähän ajan päästä tuli viesti "Onko 100 hyvä? Voin hoitaa", samalta veljeltä. Huuh.
Keskimmäinen aloitti tänään kirjoitukset kemialla, toivottavasti menee hyvin niin ei tarttis ensi keväänä uusia. Hän leipoi itselleen evääksi patonkia eilen illalla, hyvää siitä tuli :)
Käväisimme miehen ja nuorimmaisen kanssa Tukholmassa katsomassa, miltä siellä näytti. Lauantaina oli melkoinen tuuli ja niinpä nukuin akurannekkeiden kera, vähän oli huonohko olo mutta en ykännyt.
Tukholmassa oli kovin keväinen lämpö, noin +10 astetta ja vilpoisa tuuli. Näimme joitakin joutsenia ja narsisseja sekä krookuksia oli puistoissa ihan mattona.
Kävelimme Viikkarilta ensin kaupungin läpi Mr. Cake-kahvilaan ja sieltä sitten hissuksiin takaisinpäin Gallerian, Åhlensin ja SciFi bokhandelin (Gamla Stan) kautta laivalle.
Jälkkärivalikoimaa
Kunkkula
Mr Cake - Pink celebration, semla ja Key lime
Författarnas hus sisäpihan lätäkkö ja patsas
Matkalla kotiinpäin
Aamulla mies meni suoraan laivalta töihin. Minä kävin lapsen kanssa syömässä aamupalaa Cafe Engelissä ja menin sitten töihin.
Työpäivän mittaan ehdin lukea loppuun ensimmäisen Jack Reacher-dekkarini. Se oli ihan ookoo, hiukan häiritsi esim se, että naispoliisi Roscoe ei koskaan saanut etunimeä, vaikka Reacher oli valmis ottamaan hänet mukaansa retkilleen. Vetävästi kirjoitettu, voisin lukea seuraavankin joskus jos tulee vastaan.
Eräs entinen työkaverini yrittää päivittäin nähdä yksisarvisen. Maanantaina hän kertoi, että oli ollut aivan hirveä aamu ja kun hän lähti töihin, hän toivoi oikein kovasti näkevänsä yksisarvisen.
Työpaikallaan pienessä kirjastossa hän yhtäkkiä huomasi, että eräällä pienellä tytöllä oli yksisarvishattu ja -käsineet!
Eilen hän kertoi, että työmatkan varrella on eräs valtion virasto ja vaikka hän on kulkenut siitä ohi jo kuukausia (ellei jopa vuosia), niin vasta eilen hän oli huomannut eräässä ikkunassa neljä yksisarvista!
Aamulla metrossa isä ja pieni ihminen juttelivat leikkisästi. Isä kysyy lapselta, mitä tämä haluaisi syödä ja lapsi sanoo 'leipää, juusto, makkaraa, kakkua'. Sitten isä kysyy, mitä lapsi haluaisi juoda.
"Sateenkaaripirtelöä!"
Ilahdutti koko päivän ei vain minua, vaan myös työkavereita :)
Veljeni soitteli aamulla siitä, että on tulossa setäni hautajaisiin. Olivat sopineet toisen (keskimmäisen) veljeni kanssa, että voisimme hankkia hautajaiskukat yhdessä.
Totesin, että mikäpä siinä, hankitaan vain. Sanoin, että he saavat hoitaa asian, minä kyllä osallistun maksamalla oman osuuteni.
Vähän vain ärsyttää se, että itse ehdotin tätä järjestelyä keskimmäisen veljeni vaimolle, kun viikko sitten kysyin ovatko he tulossa hautajaisiin.
Eipä tässä muuta. Menenkin tästä takaisin Jokilaakson teinidraamoihin ja neulon sormet verillä, etusormi on puhki puikon painamisesta. Onneksi on sormustin.
Tämä kun nyt näyttää tekevän kierroksia, niin osallistunpa minäkin.
Nimeni on..
..sellainen, joka ei ihan heti tule vastaan. Peruskouluaikoina meitä oli tasan kaksi koko koulussa ja se toinen oli joitakin vuosia nuorempi.
Olen syntynyt..
..60-70-lukujen vaihteessa minäkin syksyn lehtien tuleentuessa.
Pienenä olin varma, että minusta tulee isona..
..kirjastontäti.
Kolme parasta piirrettä minussa on..
.. olen lojaali ystäviäni kohtaan, yritän aina löytää positiivisen puolen, osaan hassutella.
Lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu..
.. saada painoa alas, kirjoittaa enemmän, matkustaa enemmän.
Suosikkibiisini tällä hetkellä on..
..Sunflower Spider-man: into the spider-verse-elokuvasta.
Suosikkiravintolani ja suosikkiruokani siellä..
..minulla ei ole suosikkiravintolaa, mutta aika usein syön kana-caesarsalaattia.
Suosikkijuomani..
..vesi ja kahvi. Joskus harvoin Happy Joen omenasiideri.
Suosikkisarjani juuri nyt..
..tällä hetkellä katson teinisarjaa Riverdale. Juu, ei tarvitse sanoa mtään :D
Suosikkikosmetiikkatuotteeni tällä hetkellä..
..lienee kosteusvoide. Ilman sitä tippuu naama irti.
Suosikkisovellus puhelimessani on..
..Spårat. Siitä näkee reaaliajassa, missä ratikat liikkuvat. Ensinnäkin se on kiehtova ja toisekseen siitä pystyy hyvin arvioimaan, ehtiikö tiettyyn ratikkaan vai pitääkö mennä seuraavalla vaihtoehdolla.
Mitä pakkaan mukaani matkalle..
..kirjoja. Kierrätyshyllystä enkunkielisiä pokkareita, jotka voi luettua jättää hotellin uima-altaalle ja ostaa tilalle uusia :P
Mitä teen kotona, kun kukaan ei näe..
.. Pistän nupit kaakkoon ja tanssin.
Viimeisin sisustusostokseni..
..jaa'a. Mä en juuri sisusta. Ehkä kimppu tulppaaneja pari viikkoa sitten.
Paras tapa tuhlata 50 euroa..
..ostaa kirjoja?
Bravuurini keittiössä..
..makaroonilaatikon lisäksi teen törkeän hyvää kookos-currykanaa.
**
Siinäpä se. Oli metka.
Olin tänään WordPress-kurssilla työajalla. Olen vähän miettinyt, että jos vaihtaisi blogialustan siihen, mutta en ole vielä ihan päättänyt. Suurin syy päättämättömyyteen on se, että pitäisi hankkia domain jostain serverihotellista, koska ne WP:n ilmaispohjat vaikuttaa vähän kököiltä.
No, katsellaan.
"If heaven's grief brings hell's rain
Then I'd trade all my tomorrows for just one yesterday"
Olen tänään nauttinut suunnilleen vajaat kuusi tuntia kokoustamisesta sekä edestakaisinjuoksusta ja kiireestä, joten sen vastapainoksi kävin ystävän kanssa Kissakahvila Helkatissa töiden jälkeen.
Söin palsternakka-perunasosekeittoa ihanan saaristolaisleivän kera ja jälkkäriksi salmiakki-jäätelöannoksen catpuccinon kera. Siinä samalla seurustelimme kissojen sekä mukavan tarjoilijan ja muiden asiakkaiden kera.
Sivumennen sanottuna arvelen, että kahvilassa oli ainakin yksi pari ensitreffeillä :)
Kävin uimassa pitkästä aikaa aamulla. Olen kuvitellut olevani suht koht hyväkuntoinen, mutta uituani 200m olin aivan kuoleman kielissä, tuntui kuin olisin vetänyt vähintään cooper-testin siellä altaassa. Aivan käsittämätön juttu.
Uin kyllä sen normaalin kilsan ja vähän veto paranikin, mutta puoli 10 jälkeen altaat alkaa täyttyä niin, että hyvä kun sekaan mahtuu. Vähän ärsyttävää. Loppuvaiheessa oli pakko vaihtaa rataa, kun sille radalle millä olin minä ja yksi toinen nainen, tunki kolme miestä. Viereisellä radalla oli yksi mies, jolla oli jonkinlainen kumipuku yllään. Sekin sitten vielä lopuksi, kun meinasin mennä kylmäaltaaseen, niin kökki siellä rukoilemassa tjsp niin, että oli pakko jättää kylmäallas väliin.
Töissä oli ihan kivaa, tein yhden (tai kaksi) tiedonhakua eräistä kirjailijoista ja loppuillasta tuli vielä asiakkaaksi yksi entinen Puistolan aikainen asiakas. Hän ei tunnistanut minua (hei vaan 25v tai jotain), mutta muisti sitten kun sanoin, että hiuket oli vähän pitemmät silloin. Oli tosi kiva :)
Metroasemalla juttelin erään pienen ihmisen ja hänen äitinsä kanssa, he kertoivat nähneensä suden aamupäivällä Myllypurossa. Siriukselle napsahti ulkoilukielto ainakin huomiselle.
Ehdin myös kirjoittaa suunnilleen puoli arkkia lisää tarinaa. Jatkoin sitä äsken vielä hieman, mutta nyt aion pitää neulomistauon ja mennä katsomaan Riverdalea :P
Tänään en ole päässyt karkuun ajatusta, että on kulunut 25 vuotta isäni kuolemasta. Jostain syystä sen muistan aina, nyt jo sentään vähän vähemmän suruisena ja enemmänkin haikeana. Nyt siitä on jo kulunut enemmän aikaa, kuin minkä ikäinen olin hänen kuollessaan. Silti ajattelen, että voi hurja kuinka vanha olen.
No siihen ajatukseen jatkoa tulee taas eli setäni, isän pikkuveli, on kuollut aiemmin tällä viikolla. Hänen leskensä soitti minulle tänään ja lupasin, että menemme hautajaisiin 30.3. Luultavasti vain mies ja minä siis. En näe mitään järkeä raahata poikia sinne myös, kun ovat noin kerran tavanneet kyseisen ihmisen. Sitä paisti viime vuosina ovat hekin saaneet hautajaisissa olla ihan riittävästi.
Mutta nyt on sitten mennyt koko isäni synnyinperhe, samoin äidin. Pitänee tehdä se keskinäinen testamentti miehen kanssa tässä jonain päivänä.
Ilon ja onnen päivä viittaa Sipilän hallituksen kaatumiseen vihdoin kalkkiviivoilla. meni vain noin neljä vuotta liikaa aikaa siihen, mutta onneksi on pian vaalit :P
Tässäpä kanssasisarille runo, joka tuli vastaan tänään.
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Eeva Kilpi: Laulu rakkaudesta ja muita runoja 1972
Purentalihashieronta oli oikein hyvä juttu. Hieroja aloitti hartioista, lapaluiden kohdilta ja eteni siitä ylemmäs, hieroi kaulaa, leuan alta ja lopuksi poskien sisäpuolelta purentalihaksetkin sekä pään. Tuntui tosi hyvältä ja tuntuu siis vieläkin. Nyt vain alkaa hiukan tuntua jonkinlainen aristus hierotuissa poskilihaksissa.
Illansuussa kävimme katsomassa Captain Marvel-elokuvan, se oli jälleen hyvä. Alkuteksteissä oli Marvel-kirjaimet animoitu Stan Leen kuvilla ja koko katsomo antoi aplodit niiden lopussa. Tämä oli miehen ja minun ensikosketus Finnkinon IMAXiin ja täytyy sanoa, ettei se ollut ihan nappisuoritus meistä. Mies sanoi, että eka ja vika kerta, itse arvelen että voisin joskus käydä uudelleen. Tosin haluaisin nähdä tuon uudestaan tavallisena versiona, nyt tuntuu kuin osa olisi jäänyt näkemättä, osin sen IMAXin takia.
Olen aika usein pihalla erilaisten asioiden suhteen, mutta onneksi osaan käyttää kuukkelia ja siten selviydyn tällaisista tilanteista suht helposti.
Juuri äsken oli pakko katsoa mikä on matcha latte. Se on tullut sen verran usein vastaan ja ajattelin, että sivistänpä itseäni taas. Kyseessä on siis vihreä juoma, näyttää vähän hernekeitolta ja koska en tiedä miten tuo nimi lausutaan, niin ajattelin ristiä sen matkalatteksi. Mmh. En usko koskaan moista hernekeittojuomaa maistavani, mutta ainakin nyt tiedän mistä on kyse.
Pihalla tuntuu olevan myös eräs asiakkaamme, jota kutsumme lempinimellä Mörkö. Ikävä kyllä Möröllä on neurooseja ja niinpä hän ennen poistumistaan aina kopauttaa tietyn määrän kertoja kengällään kynnykseen, molemmilla jaloilla peräkkäin. On muuten oikeasti aika helvetin tylsää paukutusta. Tämä toistuu kaikilla kynnyksillä, jatkuva pauke kuuluu Mörön reitillä. Hänen on myös kierrettävä talossa sijaitsevat patsaat yms kapineet ja sekös tuottaa hiukan ongelmia, kun yleensä nuo tuppaavat olemaan aika likellä seinää. Nyt Mörön meno on hieman hilliintynyt, kun häntä erikseen joku aina seurasi ja keskusteli tästä hänen kanssaan, sillä taideteokset eivät oikein pitäneet siitä nuohoamisesta.
Saa nähdä kuinka pihalla olen huomenna. Menen aamun kokouksen jälkeen Kamppiin purentalihashierontaan (!). Jännää.
Nautin äsken todella hyvän kaupan laskiaispullan, joka suupala oli makoisa. Koska on tiistai ja tiistaikirous iski, olin varma siitä, että olin ottanut sekä hilloversiot että manteli. Kuitenkin kotona kassissa jökötti kaksi mantelipullapakettia.
Tiistaiaamun tunnelmat
Mutta eipä se meitä haitannut, pienimmän kanssa lisäsimme pullaan mansikkahilloa ja kyllä olikin oikein super-laskiaispulla. Kyllä nyt kelpaa :)
Jotenkin alkoi päässä nykiä tässä iltapäivällä, kun katselin fasen päivityksiä (ja myös keskustelupalstaa).
Useammallakin kaverilla oli tosi ihanan näköisiä laskiaispullia kuvattuna faseen. Oikein kiva. Se, mikä alkoi nyppiä ja vaati tämän postauksen, on se juttu, että mitä varten yhtä lukuunottamatta tekstinä oli jotain tyyliin "Lankesin".
Sama keskustelupalstalla, kun kysytään oeltko syönyt vai etkö ja kuinka monta aiot vielä vetää. Järjestään vastataan, että söin kolme mutta en yhtään enempää kun nytkin on jo huono omatunto ja läskit ja ja.
Niinkun oikeesti.
Jos haluat laskiaispullan, niin koita nyt edes nauttia siitä. Älä koe syyllisyyttä, että taas tuli miljoona kaloria voivoi. Nauti.
Nauti joka haukulla ja keskity siihen pullaan, mille se tuntuu ja maistuu. Keskity niin, ettei tartte syödä kuin se yksi pulla ennen ensi kevättä. Ja jos syöt kolme, niin sitten syöt, nauti niistäkin.
Voi herran pieksut. (Tähän tulisi kirosana nyt.) En kestä.
Tämän kirjoituksen voi sitten lukea aina joka helvetin pakkopullapäivä.
Niija PS en tiedä, syönkö ollenkaan laskiaispullaa. Mahdollisesti tai sitten en, joka tapauksessa syön varmasti jotain muuta ihanaa ja aion nauttia joka ikisestä perkeleen suupalasta! NIH!
Heti alkuun lätkäisen tuon ihan otsikkoon eli Antti Holman podcastin, joka on hervottoman hauska ja samalla liikuttavan ihana. Olen aivan koukussa Anttiin, joka hörppii kahvia ruokakomerossaan NewYorkissa. Ei voi kuin suositella, kannattaa kokeilla :)
Mitäs muuta.. Viime viikko meni jotakuinkin särkyisissä merkeissä. Lauantaina ei sitten särkenytkään yhtään, oikeastaan koko päivänä, mutta sunnuntaina sitten särki ja huimasi niin, että koko päivä meni ihan vain sohvalla maatessa ja Anttia sekä Richardia kuunnellen. Loppuillasta pystyin jo istumaan ja neulomaan, mutta olo ei ollut hääppöinen. Olin aikonut mennä tänäaamuna uimaan, mutta en sitten uskaltanut, sillä olo on parempi muttei hyvä. Nyt ei sentään huippaa ihan pahasti enää.
Keskimmäinen lähti perjantaina partioretkelle. Siitä keskustelimme isoin kirjaimin torstai-iltana, koska partion jäsenmaksu oli maksamatta. Maksamatta se oli siksi, että kysyessäni häneltä ennen joulua aikooko hän jatkaa partiohommissa, vastaus oli "Emmätiiä" ja jätin siis maksun maksamatta ja sanoin, että ilmoittaa lippikseen, ettei ole enää jäsen. No eihän se mitään ollut ilmoittanut, joten nyt sitten retkimaksu + jäsenmaksu olivat yhteensä satasen ja rapiat ja siksi siis isot kirjaimet. Mies maksoi maksut ja keskimmäinen oli kaksi yötä reippailemassa. Yritän vain siis sanoa sitä, että mielelläni maksan lasten vähät harrastukset, mutta tuo emmätiiä käy välillä hermoille.
Olimme siis kolmestaan kotona ja niinpä menimme lauantaina Itikseen syömään intialaiseen ja sen jälkeen leffaan katsomaan Lego-elokuva 2:n. Se oli ihan hauska, paljon leffaviittauksia ja ihanat raptorit JurassicWorldista (koska Emmettin ääni on Chris Pratt). Että laatuaikaa vietimme.
Nyt on taas aika tehdä taukojumppa. Kaupunki hankki kaikille työpisteille jumppaohjelmat ja olen nyt verrytellyt niskaa tässä samalla. Asiakkaita ei näytä pahemmin häiritsevän meidän heilumiset :P
