Arki iskee

Takaisin kotona ja töissä.

Matka meni oikein hyvin. Sää suosi perjantaina ja tuntui oikein keväiseltä, vaikka kanaalin pinnalla lokit käppäilivät jäällä.

Göteborgin keskustan kanaali

Nautimme auringonpaisteesta käveleskelemällä pitkin Göteborgin keskustaa ja katselemalla ihmisiä ja nauttimalla lounasta pienessä kuppilassa. Ystävä oli jo valmiiksi puhunut levykaupasta, jonne halusi tehdä etsintäretken ja siellä aikaa kuluikin. Ostin ajankulukseni kaksi ruotsinkielistä pokkaria. Päästyämme vihdoin ulos levykaupasta raahasin ystävän puolestaan ScienceFiction-kirjakauppaan, josta ostin neljä kirjaa ja joitain pieniä tuliaisia.

Saalis

Vanha tuttu

Veimme ostokset hotellille ja etsimme kivan ruokapaikan, joka löytyikin ihan naapurista. Oikein herkullista italialaista, mutta ikävä kyllä hiukan liikaa suolaa oli kokilta lipsahtanut. Syötyä tuli silti, koska se oli niin hyvää ettei voinut olla syömättä.

Lauantai-aamuna aurinko jatkoi paistamista. Lähdimme tutustumaan viereiseen rakennukseen eli Göteborgin pääkirjastoon. Todella kaunis, valoisa ja avara tila.

Karin Boye vahti kirjaston edustalla kulkijoita

Valoisa ja rauhallinen lukupaikka (Mareetan ottama kuva)

Kattoikkunoista tulvi valoa lehtialueelle

Näkymä henkilökunnan tilojen läpi ulos

Aarteita

Jatkoimme kirjastolta matkaa takaisin keskustaan, jossa teimme muutamia löytöjä. Sitten menimme takaisin hotellille ruokakaupan kautta ja ostimme lounassalaatit mukaan. Päästyämme hotelliin ja syödessämme alkoikin sitten sataa. Rentouduimme pari tuntia ihan rauhassa huoneessa ennen teatteria. Teatteri oli myös aivan lähellä, meni viisi minuuttia kun sinne räntäsateessa kiiruhdimme. Kappale oli mielenkiintoinen, sen oli käsikirjoittanut ja ohjannut Aleksandra Pascalidou, joka myös esitti yhtä pääosista.

Tapasimme Aleksandran sunnuntaiaamuna hotellissa aamupalalla ja meillä oli oikein mukava jutteluhetki hänen ja hänen anoppinsa kanssa. Selviydyin mielestäni ihan hyvin ruotsiksi, vaikka pari kertaa ystävä joutuikin auttamaan kun sana hukkui. Aleksandra oli haltioissaan Anelmista ja sanoi, että jos haluan alkaa myymään sukkia Ruotsissa niin hänellä on Tukholmassa tuttu, jonka liikkeeseen saisin niitä myyntiin :P

Ystäväni Mareetta, Aleksandra ja minä

Oli kiva reissu, mutta on ihanaa olla kotona taas. Lisäksi huomaan, kuinka paljon helpompaa on matkustaa oman perheen kera :P

Jännitys tiivistyy

Alan olla melkein kunnossa. Pää on vielä vähän tukossa, mutta muuten ihan hyvä olo. Kävin tänään työterveydessä ja sain sairaslomatodistuksen vielä näille kahdelle päivälle. Hoitajan kanssa juttelimme nykyisestä rakennustekniikasta ja sisäilma-altistumisista jonkin aikaa, hän oli kovin kiinnostunut.

Sitten kävin töissä tekemässä check-in-hommat ja tulostin kaikki paperit. Kotimatkalla kävin vielä Itiksessä vaihtamassa naapurimaan rahaa kaiken varalta ja tulin kotiin. Kohta tuli matkakaverilta viesti, että ihan kivat boarding-passit, mutta hänen eka nimi on väärin kirjoitettu. Mä olin että APUVA.

Illan mittaan sitten ystävä kyseli Finskin chatistä, pitääkö lippu vaihtaa ja koska häneltä alkoi akku loppua niin mä sitten soitin Finskin aspaan. Siellä sanottiin, varmistettuna vielä toiselta virkailijalta, että koska kyseessä on noin lyhyt lento Pohjoismaihin, niin lippu kelpaa oikein hyvin eikä tarvitse huolehtia mistään. Huhhuh. Tuli oikeasti jo se kuuluisa kylmä rinki, kun aattelin että ystävä, jonka toivioretki tää on, ei pääsisikään koneeseen MUN virheen takia. Me molemmat käytetään siis toista (tai kolmatta) etunimeä eikä ensimmäistä ja siksi olin kirjoittanut sen ekan nimen väärin :P

Mutta nyt siis laitan kamat valmiiksi, hammasharjan pakkaan aamulla ja kymmeneltä tulee ystävä hakemaan, pääsen kyydissä kentälle :) Nähdään sunnuntaina!

Anelmaiset Aleksandralle

Sivuhuomautus

Ihan vain pikaisesti ilmoitan, että en ole kuollut (vielä).

Miehen kammoflunssa iski minuun ja olen nyt maannut sohvalla kohta kolme päivää räkimässä aivoja ulos. Eilen kävin töissä toiveissa, että pääsisin työterveyteen lääkärille, mutta päästessäni vihdoin läpi ajanvaraukseen kaikki lääkäriajat olivat jo menneet. Juttelin mukavan hoitajan kanssa, joka käski minut heti kotiin ja sanoi, että altistuksen vuoksi pysyttelen kotona koko viikon, torstaina käyn hakemassa sairaslomatodistuksen niin sekin on hoidettu. Onneksi en ehtinyt anoa mitään vapaapäiviä vielä tälle viikolle.

Toivon perjantaihin mennessä olevani sen verran kunnossa, että pääsen Göteborgiin ystävän kanssa. Eiköhän siihen mennessä ole pahin ohi (kuuluisat viimeiset sanat).

Nyt menen takaisin sohvalle. Johan tässä kymmenen minuuttia istuksin.

Ainiin, Abi tuli hengissä Ruotsista ja sanoi, että oli ollut kivaa. Oli nukkunut kahtena yönä noin 7h yhteensä. Normaali nuori siis.

Aika

"Muut vanhenevat, itse pysyy aina samanikäisenä" tapasi äitini sanoa ja tänään sen taas huomasi, kun katseli penkkareita. Viimeksi olen penkkareita seurannut itse auton lavalla olleena, muuten olen istunut tiukasti työpaikalla. Nyt kävimme miehen kanssa ensin lounaalla ja siitä jatkoimme Vanhaan kirkkopuistoon, jossa oli jo muutama muukin. Minua sieppasi niin, kun eskariryhmän apuope haki ajoradalta karkkeja..aargh. No siis juu, vihdoin odotus palkittiin ja autot saapuivat ja kaikkein viimeisimpinä tulivat Hellun autot ja esikoinen toiseksi viimeisessä :P  Sain pysyteltyä kuivin silmin, vaivoin kyllä.

Pitkän päivän ilta

Sattuneesta syystä (työkaverin sairastuminen) meni sitten matkatoverin tapaaminen mönkään. Sitä varten tulin aamuun ja koska toinen ihmisemme oli menossa viideksi myös jonnekin, sovimme, että jään iltavuoroon.

Nyt siis tapaan matkatoverin vasta maanantaina, mutta se on ihan hyvä niin. Lisäksi saan tästä päivästä monta tuntia plussaa ja voin ensi viikolla olla rauhassa pari päivää pois, kunhan saan tuntisaldon korjattua meidän työaikaihmisen kanssa. Työaikaohjelma nimittäin napsaisi mun sairaspäivät miinuksina pois kun nyt teen tätä lyhennettyä työviikkoa ja se pitäisi oikaista.

On ollut melko rauhallinen ilta, yksi kantismummeli ja eräs outo ukkeli, jota en ole ennen nähnyt. Mummeli halusi väen väkisin vaihtaa s-postiensa salasanat ja nyt siis minäkin tiedän ne, koska oli autettava kädestä pitäen. Ukkelin puolestaan epäilen hiukan olevan yhden, josta työpari valitti kerran aikaisemmin (ihminen, joka ei koskaan valita asiakkaista..). Nyt tuo oli ainakin kunnolla.

Metrossa kotimatkalla eräs intialaissyntyinen nainen huusi puhelimeen omalla kielellään koko matkan ajan, sentään jäi yhtä pysäkkiä aiemmin pois. En oikeasti ymmärrä, miksi hankkii puhelimen jos siihen pitää huutaa.

Yksi ihana työkaveri tuli takaisin polvileikkaus-lomalta, tosi kiva :)

Nyt menen juomaan iltakahvin ja neulomaan. Hassu olo, mutta johtunee noin 11 tunnin altistumisesta.

Aamukuu

Ystävät

Kiitos teille näin Ystävänpäivänä siitä, että käytte lukemassa ja/tai kommentoimassa, vaikka en itse aina jaksa vastavierailuillani kommentoida. Olette tärkeitä <3

Erilainen ihminen

Sanoin tänään vahingossa ajatukseni suoraan asiakkaalle, joka lainasi Albert Einsteinia käsittelevän teoksen, jonka kannessa Einstein fillaroi tukka putkella jonnekin. Onneksi asiakas otti huumorilla, kuten minäkin.

Erilainen ihminen oli myös se isä, joka tänä aamuna oli lähdössä liikkeelle kahden pojan (noin 10 ja 14 v) kanssa pakettiautolla. Nuorempi poika hyppeli iloisesti ties missä, kunnes he pakkautuivat autoon ja ennen kuin vanhempi poika ehti saada autonoven kiinni, kuulin isän karjaisevan pienemmälle "Vitun ääliö, lopeta heti!". Tuli jotenkin ihan hurjan paha mieli, kun ajattelin lapsen päivän varmaan menevän aika pilalle. Ellei se sitten heillä ole normaalia huutaa toiselle vittua päin naamaa.

Itse olin varmaankin se erilainen ihminen viikonloppuna, kun kävin pienimmän kaverisynttäreitä viettämässä elokuvissa. Pienin + neljä kaveria ja minä katselimme Lego Batman-elokuvan ja olihan se hauska. Meikä nauroi niin, että penkkirivi hytkyi ja pienimmän kaverit varmaan vähän ihmettelivät. No, se ei haittaa.

Olen myös ihmetellyt ystävää, jonka kanssa lähden ensi viikolla Göteborgiin. Ei muuten, mutta hän halusi meidän menevän yhdessä hankkimaan tuliaisen sille ruotsalaiselle toimittajalle, jonka tapaamme. Kaksi vuorotyöläistä.. No, ehdotin perjantaita kun olin menossa työpaikalle kokoukseen ja hänellä oli vapaapäivä, mutta se ei käynyt, koska hän ei jaksa lähteä vapaapäivänä aamulla kaupoille, koska on ip menossa Espooseen (omalla autolla ovelta ovelle). Joten näemme nyt sitten keskiviikko-iltana, kun sain vuoron vaihdettua. (Minulla on nyt kolme aamua putkeen plus tänään tulin yksikkökokouksen vuoksi iltavuoroon jo aamulla puoli kymmenen.)

Mutta me olemme siis kaikki erilaisia.

Morsettaa

Olen Anelmia vääntäessäni katsellut kaikenlaisia tv-sarjoja ja nyt on meneillään viimeinen osa Nuori Morse-sarjasta. Pitää jättää loppu aamuksi, koska se on niin kovin pitkä. Vanhat Morset minulla onkin kaikki ensimmäiset 8 kautta dvd:llä, itse asiassa siksi että yhdessä osassa Jason esitti pahista. Hyvä syy ostaa monta kautta ;)

Laitan tähän kuvan ensimmäisestä valmiista Anelmasta. Toinen on jo edistynyt hyvän matkaa, ne ovat nopeat tehdä koska Seiskaveikka on suht paksua tavaraa.

Olen yrittänyt miettiä, mikä on se hetki kun viemme Sysikin eläinlääkäriin. Se enimmäkseen nukkuu ja arvelen, että sillä on sen verran kipuja, että se osaltaan selittää nukkumista. Hyppää se vielä sohvalle ja siitä ikkunalle, mutta tänäänkin oli jalat pettää alta kesken ponnistuksen.

Nyt on pakko lähteä nukkumaan, silmät ei pysy enää auki.

Juhlien jälkeen

Eiliset synttärikemut menivät oikein hyvin, en alkanut parkua itse asiassa ollenkaan. Luultavasti siksi, että olin jo valmiiksi itkeskellyt sitä.

Herkkuja oli monenlaisia. Tein itse täytekakun ja kookoskeksit, pienin teki hiekkakakun kun seisoin vieressä ohjeistamassa. Lisäksi tein myös etukäteis-Ruuneberit, jotka syötiin jo perjantaina. Käytin omiin leipomuksiin gluteenittomia vehnäjauhoja, tosin nyt ei ole vatsa möyristellyt pahemmin vaikka söin pari karjalanpiirakkaakin.

RockyRoad-kakku. Suklaakakkupohja sitruunakiisselin ja kermavaahdon kera, päällä marenkia ja vaahtokarkkeja ja reunassa mokkapalakuorrute. Ei ihan niin ällömakea, kuin voisi kuvitella äkkiseltään :)

Kookoskeksejä Kinuskikissan ohjeella

Keskimmäinen veljeni ei tullut, hän oli ollut Tallinnassa ja arvelin, että saattaa jäädä tulematta. Kyselin muilta sisaruksiltani, ovatko he menossa maaliskuussa Ähtäriin vanhimman veljeni lastenlasten rippijuhliin, mutta näillä näkymin kukaan meistä ei pysty osallistumaan.

Kimmo-veljeni sanoi vaimonsa menneen mieluummin shoppailemaan, mutta enpä osannut siitä mieltäni pahoittaa. Olen yrittänyt mielestäni parhaani, mutta en jaksa. Tiedän, että välirikkomme on aika isosti myös minun syyni, mutta siitä on jo vuosia ja luulisi, että ihminen pääsee asioiden yli. Toisaalta mitä voi odottaa ihmiseltä, jonka mielestä shoppailu on kaikkein parasta ajanvietettä.. Meillä ei ole ihan hirveästi yhteistä enkä ole koskaan oikein jaksanut tutustua häneen.

Mies vei pienimmän uimaan ja kuulemma tuo oli jaksanut uida kilometrin. Minusta aika hienosti :) Saa nähdä, viitsinkö itse mennä huomenna uimaan aamulla. Olen onnistunut siitäkin kehittämään jonkinlaisen stressin ja se harmittaa.

Nyt menen katsomaan jotain pienimmän kanssa. Ensimmäinen Anelma on kohta valmis.

Sairastupailua

Terve taas. Tai olisinpa terve, tosiaan.

Tiistaina kävin esimiehen juttusilla Vatun vuoksi (eli Varhaisen Tuen malli), on ollut 5-10 poissaoloa 12kk:n aikana ja päädyimme yhteisymmärrykseen poissaolojen syystä eli sisäilmaongelmat. Tiistaina juttelin myös erään työkaverin kansa tämän huoneessa vajaan tunnin ja nenä meni aivan tukkoon ja silmät kutisivat. Tämä työkaveri sanoi, että hänellä on joitain oireita mutta kun siinä siivessä on paljon tehty, niin hän ei jaksa oikein valittaa.

Lähdin kotiin työpäivän päätteeksi ja sitten kotona tulikin aika huono olo, alilämpöä ja hurja päänsärky. Sama jatkui aamulla, joten soitin työparille etten pysty tulemaan töihin (tosi hankala päivä olla pois..).  Olin poissa tänäänkin, koska oli edelleen huonohko olo.

En ole tehnyt varsinaisesti mitään, olen katsellut telkkaria ja neulonut. Opettelin juuri tekemään pitsikukkia suljettuun neuleeseen ja nyt menen koettamaan niitä varsinaiseen tekeleeseen. Saa nähdä kuinka käy. 

Huomenna onkin jo perjantai ja lauantaina vietämme nuorimmaisen 11-vuotissynttäreitä pari päivää etuajassa eli huominen menee siivotessa ja leipoessa.

Mutta nyt.. pitsikukkia! Niin ja Viikingit, kohta on ensimmäinen kausi katsottu :D