keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Että joo

Tämäkin päivä on kälvitty vihdoin. Olin töissä ja koskapa Elisa-neiti pisti nettiyhteydet kumoon kirjoittelin sitten Salien yhdeksännen luvun loppuun. Luku ei ole pitkä, mutta pisti sitäkin enemmän hanttiin ja lisäksi opiskelukiireet päälle.. Eihän sen kirjoittamiseen mennyt kuin pari kuukautta. Huokaus. Seuraavaa lukua en uskalla luvata ainakaan tämän vuoden puolella.

Ajattelin hetken rentoutua neuleen parissa. Taidan aloittaa pienemmän kummipojan joululahjan teon, sillä se on aika paksua lankaa, joten voisin kuvitella sen valmistuvan suht nopsaan.

Näkyillään. Loppuun piisi yhtyeeltä, jota en ole koskaan kuunnellut mutta eräs ystäväni pitää siitä kovasti. Vähän liikaa sokeria ehkä..






tiistai 25. marraskuuta 2014

Hedvekki

Menee niin hermo yhden keskustelupalstan jeesustelijan kanssa, ettei ole todellista. Kyse on siis ns. Raamattu-uskovaisesta ihmisestä ja asia liittyi tähän uutiseen. Minun mielestäni asiassa ei ole minkäänlaista ongelmaa, mutta tämän ihmisen mielestä tämä kuvastaa 'kaikki mulle heti tänne nyt'-aikaamme. *ggrrrr* Ja nyt en sano siitä enää enempää.*

Töissä oli suht rauhallista, työkaveri oli edelleen poissa ja puolikas onneksi töissä. Ehdin tehdä puolitoista osiota tiedonhakutehtävää. Töiden jälkeen kävin hakemassa Hobitin liput ja joulukorttitarvikkeita. Nyt sitten vain hommiin.. uuhuu.

Ääni on karannut ja aivastuttaa, lisäksi palelen kuin pieni eläin. Kai se tästä tauti iskee minuunkin. En juuri nyt olisi ehkä kaivannut (mieluummin ensi viikolla), mutta minkäs teet.

Nyt kaivaudun vällyihin.

CU .. eiku HY.


*Sanon sittenkin. Vastasin hänelle näin:

(Kyse on) ihmisarvoisesta elämästä. Jos haluaa saada lapsia tai ei halua, ei se kuulu kenellekään muulle kuin sille ihmiselle ja hänen mahdolliselle kumppanilleen, oli mitkä värkit tahansa. Ihan sama kuin seksuaalisuuden kanssa.




maanantai 24. marraskuuta 2014

Hiphei

Taas on maanantai. Eikä niitä olekaan enää kovin monta jäljellä tälle vuodelle. Itse asiassa tosi vähän, ehkä viisi jos oikein laskin. Jännittävää?

Joka tapauksessa viikonloppu meni. Lauantai-aamuna varasin liput Hobitin viimeiseen osaan. Vain tunnin odottamisen jälkeen.. huhhuh. Finnkinon sivut olivat aivan juntturassa. Loppupäivän menetin hermoni opiskeluhommien kanssa, olin jo aivan valmis lyömään hanskat tiskiin koko jutun kunnes sunnuntaina vihdoin tajusin jotain ja saatan jopa saada homman toimimaan. Ei kivaa. Melkein itkin.

Sunnuntaina sain ommeltua itselleni uuden työkassin. En tosin tiedä, olenko ihan tyytyväinen, mutta onpa ainakin hätävara. Käsilaukku on vähän turhan pieni välillä, aloin jo kyllästyä lukemaan ficcejä luurista metrossa.


Tänään kävin uimassa, vaikka oli aika tuskaa. Pääsin lopulta kuitenkin kilsan, mutta tiukkaa teki. Töissä työkaveri on sairas, lähti parin tunnin jälkeen kotiin. Siis hän, joka ei sairasta koskaan. Nyt minusta tuntuu, että olisi kuume nousemassa, mutta ehkä ei. Yleensä menee alilämmön puolelle, kun tuntuu tältä. Kaikkia jäseniä särkee.

Nyt lähden petiin. Nähdään taas. Tämä piisi on soinut päässä koko päivän, olkaa hyvät.







perjantai 21. marraskuuta 2014

Rasvaletti

Kävin tänään (työ)kaverin ja tyttärensä kanssa Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Se oli ihan mielenkiintoinen, oli hauska nähdä vanhoja kuvia Helsingistä. Tosin juuri iltapäivällä alkanut lumisade teki huvilasta suhteellisen vilpoisan ja palelin kuin pieni eläin koko kotimatkan ajan.Tuntuu kuin vieläkin olisi takalisto jäässä. Näyttelyn jälkeen kävimme kaverini kanssa Helsingin parhaassa gluteenittomien leivonnaisten kahvilassa samassa pihapiirissä sijaitsevassa entisessä pehtoorin talossa. Mietiskelin, millaista on ollut asua noissa silloin kauna sitten.. En taitaisi vaihtaa sähkölämmitystä ja -valoja siihen aikaan.

Täytyykin kertoa episodi menomatkalta. Käteni palelevat helposti (varsinkin oikea etusormi erään palovamman seurauksena) ja niinpä istuuduttuani metron penkille aloin puhallella sormiini sillä seurauksella, että parin penkin päässä istuva vanhempi nainen (jonkin vaikutuksen alaisena) huusi minulle: 'Ei sinulla voi vielä sormet olla noin kohmeessa.' Katsoin mummoa jäätävästi ja ilmeisesti sanaton viestini ('Älä v***u mulle ala') välittyi, koska mummo hiljeni mykäksi. Olen jokseenkin kuuluisa jäätävistä katseistani ja oli mukava huomata, että taito pätee lasten ja teinien lisäksi mummoihin.

Keskimmäinen toi kotiin välitodistuksen, jonka lukuaineiden keskiarvo oli ennalta-arvattavasti 9.7. Esikoisella alkaa huomenna toisen jakson koeviikko fysiikan kokeella. Minä yrittelen sitten huomenna kirjoitella jotain opiskeluhommia varmaankin, sillä joulukuu alkaa olla jo ikävän lähellä. Minne tämä kuukausi katosi?

Loppuun tuttavan fb-sivulleen linkkaama piisi. Sopii tähän lumiseen tunnelmaan jotenkin.


torstai 20. marraskuuta 2014

Dystopiaa

Työsuojelu oli ihan kiva Harmillista vain on se, että se loppuu juuri kun porukka on tullut tutuksi ja päästään juttuun mukavasti. Toisaalta kaikki ovat sen verran kokeneita (=keski-ikäisiä), että uskaltavat avata suunsa oudommillekin.

Kysyin erästä asiaa, joka jäi vaivaamaan aiemmasta työpaikasta ja se oli kuten olin arvellutkin, minua oli syrjitty. Suoraan sanottuna ihan selkeä nakki. No.. äänestin aikoinaan jaloillani, joten se siitä.

Kurssin jälkeen käväisin töissä ja sitten menin poikia vastaan, ehdimme Matkijanärheenkin ihan hyvin. Leffan alussa joku lipunrepijäpojista piti niin hauskan spiikin, että sai aplodit katsomolta. Se oli oikeasti tosi kiva, epävirallinen ja rento muistutus siitä, että leffan kuvaaminen kännyllä on laitonta ja muuta hauskaa jupinaa. Pisteet Finnkinolle :)

Kotimatkalla metrossa istui joku niin hirvittävä hajuhemmo, että koko vaunu haisi ihan sille itselleen. Kaikki muut pitivät kättä naaman edessä ja joka pysäkillä ihmiset haukkoivat henkeä saadakseen raitista ilmaa edes vähän. Mikä nautinto..

Vanha piisi, mutta ihan ookoo. En saanut tuosta bloggerin YT-liitännäisestä sitä, mitä oikeasti halusin joten pitää tyytyä sitten tähän.


keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Keksiviikkoa

Eilen en jaksanut päivitellä, ei kyllä ollut mitään asiakaan kai. Eilen kyllä leivoin keksejä ja jäi niitä tällekin päivälle.

suklaa-kaurakeksejä

Eipä tänäänkään ole sen kummempia. Tai no.. yksi asiakas tuli itkien valittamaan toimiston henkilöstä, onneksi työkaveri sai sen rauhoitettua ja asian selvitettyä. Oli oikein asiakaspalvelun kukkanen ollut tiskissä ilmeisesti.

Kirjoitin myös huomista työsuojelukurssia varten kurssitehtävän valmiiksi ja lupasin laittaa sen myös pomon s-postiin.. Muistin asian kotimatkalla sillä seurauksella, ettei se ollutkaan tikulla vaan työkoneella. Prkl sanon. Lisäksi pääsi ärräpää, kun esikoinen oli ollut ilkeä keskimmäiselle.

Mitähän muuta.. Ainiin, sain parin viikon takaisesta tentistä kolmosen! Se oli siis se informaatiolainsäädäntö ja -etiikka. Toisaalta se oli kyllä minusta aika helppo, mutta saa nähdä kuinka käy parin viikon kuluttua, kun on informaatioresurssien tentti. Siinä sitä hymy hyytyy.

Neuleyhteisön keskustelupalstalla olemme jutelleet salmiakista ja juomakulttuureista. Ihan mielenkiintoista ja tänään eräs ihana antoi linkin berliiniläiseen salmiakkikauppaan!

Nyt taidan mennä nukkumaan, että pysyn huomenna hereillä kurssilla. Ärtsyä istua koko päivä kuuntelemassa siellä, onneksi menen sen jälkeen elokuviin kaihden isomman pojan kanssa.





maanantai 17. marraskuuta 2014

Ai niin joo

Piti kirjoittaa jotain, mutta unohduin neuleyhteisön sivuille keskustelemaan teelaaduista.. muun muassa.

Kävin ystävän kanssa katsomassa Frankenstein-näytelmän esityksen Kinopalatsissa. Se oli oikein hyvä. Hirviönä oli (yllättäen) Benedict Cumberbatch, joka on kyllä erinomainen näyttelijä vaikka ei muuten minua saakaan tikittämään. Muutkin näyttelijät olivat oikein hienoja rooleissaan, mm. tohtorin morsiamena oli Naomie Harris, joka oli Skyfallissa uusi Miss Moneypenny ja POTCissa Tia Dalma-noita. Tohtori Frankensteinia esitti Jonny Lee Miller, jonka kanssa Benedict vaihtaa rooleja joka toisessa esityksessä. Sekin ratkaisu vaikutti varsin mielenkiintoiselta.

Täytyy sanoa, että olen hieman hämmentynyt. En ole koskaan lukenut Mary Shelleyta ja nyt opin, että hän oli vain 18-vuotias kirjoittaessaan Frankensteinin. Jotenkin ihmettelen, miten viktoriaanisen ajan nuori nainen on keksinyt moisen tarinan (vaikka väitetäänkin, että Lordi Byronilla oli sormensa pelissä). Totuttuun tapaani jouduin tietysti loppuvaiheessa taas pyyhkimään silmiäni, mutta se siitä.

Joka tapauksessa aion nyt lähteä nukkumaan. Nähdään.


lauantai 15. marraskuuta 2014

Yleisön pyynnöstä

Paimen kaipaili rantakuvia tai jotain alastonta pintaa tyttökalenteria varten, joten tässäpä tämä. Meikäläinen rannalla. Aika kauan olen tuossa oleillut, kun vihreää kasvaa naamassakin, mutta älkää antako sen häiritä.

Päivän muihin uutisiin sen verran, että päätin suhtautua avoimin mielin bibliometriikkaan ja yllättäen taisin jopa tajuta asiasta jotain. Sen lisäksi leivoin mokkapaloja ja kärsin päänsärystä. Onneksi oli sauna.

Nyt lähden taas Keski-Maahan. Nähdään. (varoitus järkyttävästä korvamadosta, vanha vitsi :))